RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21058, Mikko - Mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mikko - Mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus - hankkeessa tavoitteena on vahvistaa 20 Uudenmaan alueella toimivan mikro- ja pk-yrityksen tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Hankkeessa toteutetaan yrityskohtainen kehittämisprosessi, jossa yrityksen henkilöstö ja yrittäjät yhdessä osallistuvat yrityksen tulevaisuusorientoituneeseen toiminnan suunnitteluun. Yrityskohtaisessa prosessissa henkilöstön työhyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta ja toimintaa kehitetään osallistavan yhteistyöskentelyn avulla. Lisäksi tavoitteena on erityisesti yli 54-vuotiaiden sekä nuorten, alle 35-vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvoinnin lisääntyminen ja työurien pidentäminen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen.

Hankkeessa toteutetaan 20:ssä pk-yrityksessä yrityskohtainen prosessi. Työpajoissa yritysten henkilöstö ja johto yhdessä tunnistavat ja nimeävät kuormitus- ja voimavaratekijöitä tarkastellen työtä ja työn sujuvuutta eri näkökulmista. Kuormitus- ja voimavaratekijöistä valitaan kehittämiskohteet, joiden pohjalta toteutetaan kehittämisprosessi.

Hankkeessa järjestetään iltatapahtumia, joissa kootaan eri alojen ihmiset yhteen kuulemaan keskeisistä aiheista työhyvinvointiin, tuottavuuteen ja toiminnan suunnitteluun liittyen. Tilaisuudet tukevat verkostoitumista.

Hankkeessa tuotetaan, mallinnetaan ja levitetään pk-yrityksille tarkoitettu kehittämisprosessi, jossa erityisesti huomioidaan työhyvinvointiin ja tuottavuuteen vaikuttavat tekijät. Prosessi ja prosessin eri vaiheet tuotteistetaan osallistavan tuotteistamisen menetelmää hyödyntäen. Tulosten kuvaamiseksi ja dokumentoimiseksi kehitetään yksinkertaisia sähköisiä työkaluja, joita yritysten on jatkossa helppo ottaa käyttöön. Lisäksi arvioidaan hankeprosessi sekä levitetään hankkeen tuloksia.

Hankkeen jälkeen yrityksillä on käytössään tulevaisuussuuntautuneet ja ratkaisukeskeiset yhteiskehittämisen työhyvinvointia ja tuottavuutta parantavat toimintatavat (mutta myös) sekä yhteiskehittämistä helpottavat työkalut, mitkä edistävät yritysten uusiutumista, esimerkiksi yrityksessä olevan osaamisen käytön laajentamista uusille toiminta-alueille, ja sitä kautta kilpailukykyä. Uudet tavat lisäävät työntekijöiden ja yrittäjän/johdon välistä vuorovaikutusta sekä koko henkilöstön kuulluksi tulemista ja osaamisen hyödyntämistä. Hankkeessa mukana olevissa yrityksissä työhyvinvointi on parantunut ja on löydetty keinoja tuottavuuden edistämiseen.

Mikko-hanke on rakennettu vahvasti Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle (ESR) -hankkeen kokemuksien ja tulosten pohjalta. Hankkeen toteutuksesta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Isännöintiliitto ry.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Uudenmaan alueen mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, yli 54-vuotiaat ja alle 35-vuotiaat työntekijät.

Hankkeeseen otetaan mukaan uusmaalaisia mikro- ja pk-yrityksiä toimialasta riippumatta, mutta hanketta markkinoidaan (toimialajärjestöjen kanssa yhteistyössä) erityisesti lvi- ja kiinteistöhuolto- sekä isännöintitoimialoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yritysten asiakkaat, toimialakohtaiset yrittäjäjärjestöt, yrittäjäjärjestöjen jäsenet sekä yksityinen että julkinen työterveyshuolto. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat ammattikorkeakoulujen henkilöstö ja niiden opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 251 627

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 248 301

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 335 505

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 331 070

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Hanko, Lohja, Espoo, Sipoo, Lapinjärvi, Myrskylä, Inkoo, Porvoo, Askola, Pukkila, Loviisa, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti, Vantaa, Karkkila, Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula, Pornainen, Helsinki, Kauniainen, Siuntio, Raasepori, Kerava, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 310

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Miehille sattuu työtapaturmia noin kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna ja myös riskikäyttäytyminen ja sen seuraukset (runsas alkoholin käyttö, tupakointi, ylipainoisuus) on yleisempää miesten kuin naisten parissa (Naiset ja miehet Suomessa 2016, Tilastokeskus). Suomessa monet ammatit ovat vahvasti sukupuolittuneita - voidaankin puhua naisten ja miesten ammateista. Alalla vallitseva ja yrityksessä johtavassa asemassa ja dominoivana oleva sukupuoli voi määrittää myös työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisen tapoja sekä vähentää sukupuolivähemmistön edustajien mahdollisuuksia vaikuttaa. Epätasa-arvoinen kohtelu on yksi merkittävimmistä työhyvinvoinnin heikentäjistä. Naiset kokevat työelämässä sukupuolensa vuoksi epätasa-arvoista kohtelua enemmän kuin miehet (Naiset ja miehet Suomessa 2016, Tilastokeskus). Hankkeessa ei ole toimialakohtaista rajausta, mutta yritysten rekrytoinnista on hankkeen suunnitteluvaiheessa sovittu rakennus- ja kiinteistöalan sekä autokoulujen yrittäjäjärjestöjen kanssa. Alat ovat miesvaltaisia aloja. Vuonna 2014 rakennusalan työntekijöistä oli miehiä 92 % ja rakennusala on miesten kolmanneksi yleisin ammatti (Naiset ja miehet Suomessa 2016, Tilastokeskus). Tätäkin on syytä analysoida. On erittäin tärkeää, että kehittämisessä tuodaan kaikkien henkilöstön jäsenten ääni kuuluviin, jolloin myös sukupuolivähemmistö ja ei-johtavassa asemassa olevat henkilöt voivat tuoda oman näkemyksensä esiin ja pääsevät vaikuttamaan työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja yrityksen tuottavuuden parantamiseen. Samalla nostetaan esille ja otetaan käsittelyyn mahdolliset, työhyvinvointia heikentävät epätasa-arvoisuuden kokemukset.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen suunnitteluvaiheessa on varmistettu, että hankkeessa tehtävät toimenpiteet tukevat kaikkien kuulluksi tulemista ja vuorovaikutteisuutta, jolloin myös sukupuolivähemmistön edustajat tulevat kuulluiksi ja pääsevät vaikuttamaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisen ratkaisuihin. Hankkeen toteutusvaiheessa varmistetaan, että molemmat sukupuolet ovat edustettuina hankkeen yrityskohtaisissa prosesseissa ja työryhmissä. Erityisesti huomioidaan vähemmistöryhmässä olevat työntekijät. On mahdollista, että alalla vallitseva ja yrityksessä johtavassa asemassa oleva ja dominoiva sukupuoli vaikuttaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden käsittelyyn ja edistämisen tapoihin. Tätäkin on syytä analysoida. Hankkeessa toteutettavien, työpaikkakohtaisten kyselyjen tuloksia tarkastellaan sukupuolenmukaisesti ja nostetaan käsittelyyn työpajoissa tarkastelusta nousevat, merkittävät havainnot. On erittäin tärkeää, että kehittämisessä tuodaan kaikkien henkilöstön jäsenten ääni kuuluviin, jolloin myös sukupuolivähemmistö ja ei-johtavassa asemassa olevat henkilöt voivat tuoda oman näkemyksensä esiin ja pääsevät vaikuttamaan työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja yrityksen tuottavuuden parantamiseen. Samalla nostetaan esille ja otetaan käsittelyyn mahdolliset, työhyvinvointia heikentävät epätasa-arvoisuuden kokemukset. Hankkeen työpajoissa varmistetaan kaikkien kuulluksi tuleminen ja sitä kautta pyritään rikkomaan mahdollisia sukupuolenmukaisia roolituksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikan käytäntöihin. Sukupuoli ja työpaikkojen sukupuolittuneisuus huomioidaan myös hankkeiden arvioinnissa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Tasa-arvon edistäminen on hankkeessa tärkeää, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	4
Työtoiminnan ja prosessien kehittämisen yksi periaate on hukan minimoiminen. Tämä tarkoittaa käytettävissä olevien resurssien tehokasta käyttöä. Prosessein toiminnan kehittämisen lisäksi myös yritysten ansaintalogiikassa samoin kuin työntekijöiden toimenkuvissa on parannettavaa, jotta osaaminen, tekniikka ja muut resurssit pystytään hyödyntämään tehokkaasti ja mielekkäästi. Tehokas materiaalien käyttö säästää sekä materiaalikuluissa että –määrissä. Vastaavasti hukkaa ja erilaista jätettä syntyy entistä vähemmän.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	2
Kiinteistö- ja rakennusalalla yhtenä uutena ja kasvavana suuntauksena on paikallisesti tuotettu, uusiutuva energia. Hankkeessa yritykset voivat tarkastella myös kilpailutilannettaan ja mahdollisuuksia suuntautua uusille toiminta-alueille sekä keskeisten, alaan väistämättä vaikuttavien muutosten, kuten ilmastonmuutoksen ja ympäristötietoisuuden, huomioimista toiminnassaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	5
Hankkeessa tuetaan työhyvinvointia ja tuottavuutta paikallisissa pk-yrityksissä. Hankkeessa mukana olevat alat ovat Uudenmaan kehityksen kannalta keskeisiä aloja (rakentaminen, kiinteistöt, terveellinen ja kestävä asuminen, liikenne, liikenneturvallisuus). Hankkeessa panostetaan erityisesti nuorten, alle 35-vuotiaiden, ja yli 54-vuotiaiden työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistämiseen sekä työurien pidentämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	2
Hankkeessa kehitetään aineettomia työhyvinvointia ja tuottavuutta yhdistäviä kehittämismalleja.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	5
Hankkeessa kehitetään työhyvinvointia ja siihen liittyviä uusia palveluita. Hyvinvointia tarkastellaan osana tuotanto- ja työjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä. Pyrkimyksenä on näin saavuttaa pysyviä muutoksia työpaikoille nostamalla työhyvinvoinnin edistäminen tuottavuutta tukevaan ja yrityksen/työpaikan menestystä edistävään asemaan. Hyvinvoiva työyhteisö tuottaa hyvinvointia myös asiakkailleen.
Tasa-arvon edistäminen	4	2
Hankkeessa pk-yritysten työntekijöitä ja johtoa tuetaan nostamaan esille ne tekijät, jotka ovat yrityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta keskeisiä. Tasa-arvoisuus ja yhdenvertainen kohtelu ovat työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä tekijöitä. Hankkeessa on mukana sukupuolittuneita toimialoja, joiden osalta kiinnitetään erityistä huomiota myös vähemmistösukupuolen edustajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä mahdollisten sukupuolittuneiden roolioletusten näkyväksi tekemiseen ja muuttamiseen työpaikoilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Tässä hankkeessa tuodaan kaikkien henkilöstön jäsenten ääni kuuluviin, jolloin myös sukupuolivähemmistö voi tuoda oman näkemyksensä esiin työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja samalla yrityksen tuottavuuden parantamiseen. Samalla työhyvinvointia heikentävä mahdolliset epätasaarvoisuuden kokemukset nostetaan esiin ja käsittelyyn.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	5
Yritysten tuottavuuden lisäämisen avulla voidaan löytää uusia ratkaisuja myös ympäristöosaamiseen. Toiminnan kehittämisellä pyritään kestävään toimintaan, jossa resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja mahdollisimman hyödyllisesti. Hankkeessa vahvistetaan koko tuotanto-/palveluketjun kokonaistuntemusta, jolloin eri toimijat työskentelevät entistä yhtenäisemmin samojen tavoitteiden mukaisesti. Tiedonvaihto toimijoiden välillä paranee, jolloin myös ratkaisuja myös mm. ympäristökysymyksiin voidaan tuottaa aikaisempaa laajemmalta pohjalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankeen päämääränä oli uusmaalaisten mikro- ja pk-yritysten koko henkilöstön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kokonaisvaltainen vahvistaminen. Hankkeessa toteutettiin yrityskohtainen kehittämisprosessi, jossa yrityksen koko henkilöstö osallistui yhdessä toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena oli työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantaminen samalla, kun henkilöstö ottaa vastuuta ja roolia yrityksen kehittämisessä.
Hankkeessa toteutettiin yritysten koko henkilöstöä osallistava yritysprosessi 20 yritykselle, jossa tarkasteltiin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välistä suhdetta. Tuottavuus oli läpileikkaavana teemana yrityskohtaisissa kehittämisprosesseissa, ja sitä käsiteltiin työn, työntekijän ja työyhteisön näkökulmista. Koko henkilöstö otettiin mukaan kehittämisprosessiin, mikä mahdollisti kaikkien kuulluksi tulemisen. Kuulluksi tulemisen tunnetta edisti yritysprosessien aikana tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu, kokemus ymmärretyksi ja huomioiduksi tulemisesta, tunne vaikuttamisen ja ammatillinen kehittyminen mahdollisuudesta ja asiantuntijuuden arvostamisesta, jatkuva palaute sekä kokemus siitä, että esimies–alais vuorovaikutus on dialogista
Kehittämisprosessi yrityksissä perustui voimavaralähtöiseen ja ratkaisukeskeiseen ajatteluun. Kehittämisprosessien aikana yritysten nimeämät kehittämiskohteet kohdistuivat yrityksestä ja toimialasta riippumatta seuraaviin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden osa-alueisiin: työprosessit, roolit ja vastuut, osaaminen, uuden työn tekemisen tavat, yhdenvertaisuus, palaute, viestintä ja vuorovaikutus, kuulluksi tuleminen, johtaminen, erityisesti lähiesimiestyö, työkulttuuri ja työssä jaksaminen.
Saatujen tulosten mukaan tuottavuutta edistäviä työhyvinvointitekijöitä hankkeeseen osallistujien näkökulmasta olivat työn varmuus ja pysyvyys, palkitseminen, esimiehiltä ja työkavereilta saatu tuki ja palaute, hyvä työilmapiiri, työn merkityksellisyys, osaamisen tunnistaminen ja kehittyminen, mahdollisuus toteuttaa itseään monipuolisesti, roolien ja prosessien selkeys, mahdollisuus osallistua päätöksentekoon sekä tasa-arvo.
Hankkeeseen osallistuneista yrityksistä 14 oli isännöintialan, 1 LVI-alan, 1 talousalan (tilitoimisto) ja 4 sosiaalihuollon (päiväkoti) alan yritystä. Koko toiminta-aikana 2017-20202 hanke tavoitti 288 henkilöä, joista naisia oli 140. Yritysten koko oli 5-36 työntekijää. Pieniä yrityksiä oli mukana eniten. Saatu palaute yritysprosesseista työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta oli kannustavaa. Yritysprosessi todettiin kustannustehokkaaksi tavaksi kehittää koko henkilöstön kanssa toimintaa. Hankkeen yhteistyökumppanina olivat osallistuneiden yritysten lisäksi Isännöintiliitto ja LVI-tekniset Urakoitsijat-TU ry
Hankkeen tavoitteiden toteutumista ja onnistumisia mitattiin sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla. Hankkeessa tuotettua tietoa ja tuloksia on jaettu eri foorumeissa. Yritysten käyttöön on tuotettu verkkojulkaisuna työhyvinvoinnin työkirja, joka on digitaalisena kaikille vapaasti saatavilla.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot