|
|
|
Hankekoodi: S21054
Hankkeen nimi: Winkkari
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.10.2017 ja päättyy 31.10.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Länsirannikon Koulutus Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2245018-4
Jakeluosoite: Satamakatu 19
Puhelinnumero: 02 623 7100
Postinumero: 26100
Postitoimipaikka: Rauma
WWW-osoite: http://www.winnova.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Maarit Elisabet Vaahtio
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanke-ja kansainvälisen toiminnan päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 455 8279
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Winkkari-hankkeen tavoitteena on edistää opiskelijoiden nopeaa siirtymistä työelämään, sekä työttömänä olevien henkilöiden hakeutumista opiskelijaksi oppilaitokseen.
Hanke kohdistuu erityisesti koulutuksesta työmarkkinoille siirtymisen nivelvaiheeseen. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat pääosin nuoret ammattiin valmistuvat nuoret ja nuoret aikuiset , mukaan lukien maahanmuuttajat, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa kielitaidottomuuden vuoksi. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat erityisopiskelijat, joiden työmarkkinoille siirtymiseen ja kiinnittymiseen halutaan uudenlaisin tukitoimin panostaa.
Hanketta toteuttavat Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja Rauman kaupunki, joka on hankkeessa yhteistyökumppanin, ei osatoteuttajan, roolissa. Hanketta toteutetaan WinNovan Rauman ja Porin kampuksilla.
Rauman kaupunki haluaa olla aktiivisesti totetuttamassa nuorisotakuuta ja samalla mahdollistaa ammattiin valmistuville henkilöille jatkopolkuja työelämään. Kuten tiedetään, niin osa valmistuneista nuorista jää vaille mahdollisuutta joko jatko-opiskeluun tai työelämään. Nuorissa ikäluokissa riski syrjäytyä työmarkkinoilta pysyvästi kasvaa merkittävästi jo kuuden kuukauden työttömyysajan jälkeen.
Nivelvaiheen opiskelijoille sekä vastavalmistuneille mahdollisuuden tarjoaminen työelämäkokemukseen on tärkeää. Tästä lähtökodasta Rauman Kaupunki voi tarjota oikeita töitä oikeassa työelämäympäristössä nuorille. Winkkari-hankkeen kautta Rauman kaupungille työsuhteeseen ohjautuneet nuoret ovat joko TE-palveluiden työkokeilussa ja/tai Rauman kaupungin työllistämistoimenpiteissä. Jaksojen kestot ovat räätälöityjä, maksimissaan kuitenkin kuusi kuukautta kestäviä.
Winkkari-hankkeen osatavoitteita ovat:
1. Luoda yksilöllisen ohjauksen malli, jolla tuetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään valmistumisen jälkeen
2. Edistää työpaikkojen/työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista
3. Luoda oppilaitokseen malli koulutukseen tutustumisjaksoista, joiden avulla tuodaan oppilaitoksen tarjonta konkreettisemmaksi hakijoille
4. Kehittää työllistymisen jälkeen opiskelijalle ja/tai työpaikalle annettavaa tukea ja valmennusta
Kohderyhmään kuuluvat pääosin nuoret ammattiin valmistuvat nuoret ja nuoret aikuiset , mukaan lukien maahanmuuttajat, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa kielitaidottomuuden vuoksi.
Oppilaitoksessa (WinNova) opiskelevat opiskelijat (sekä nuoret että aikuiset) Rauman ja Porin toimipisteissä. Ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet henkilöt, jotka haluavat konkreettisesti tutustua koulutusvaihtoehtoihin ennen hakeutumista.
Työnantajat ja työyhteisöt, jotka tarjoavat opiskelijoille työllistymismahdollisuuksia (kesätyöt ja valmistumisen jälkeiset työsuhteet). Muut oppilaitokset, joihin opiskelijat voivat hakeutua jatko-opintoihin tai joihin Winkkari- ohjauspalvelua voidaan levittää.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 255 845
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 255 844
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 341 125
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 341 125
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Rauman, Porin
Kunnat: Ulvila, Pori, Harjavalta, Säkylä, Rauma, Eura, Eurajoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 31
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Syrjäytymisen ehkäiseminen on kestävän kehityksen mukaista toimintaa, joka ilmenee vähenevänä palvelutarpeena ja sitä kautta luonnonvarojen säästymisenä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hanketta toteutetaan paikallisesti, ja eri toimipisteiden väliset etäisyydet ovat lyhyet. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Palvelujen tarpeen väheneminen vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Hankkeessa pyritään uusiomateriaalien käyttöön silloin, kun tarvitaan paino- tai printtimateriaaleja. Digitaaliset ohjausmenetelmät myös osaltaan vähentävät syntyvien jätteuden määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Joustavien koulutus- ja työelämäsiirtymien myötä saadaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja työelämään ja työllisyyteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 10 |
| Winkkari-toiminta on itsessään aineetonta palvelua. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 9 |
| Hanketta toteutetaan paikallisesti, ja eri toimipisteiden väliset etäisyydet ovat lyhyet. Henkilökohtaista palvelua voi saada myös mobiilisti puhelimen välityksellä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa vahvistetaan opiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymisen edellytyksiä kehittämällä siirtymävaihetta koulutuksesta työhön huomioiden opiskelijoiden osaaminen ja hyvinvointi. Kehittämistyötä tehdään kiinniteässä poikkihallinnollisessa yhteistyössä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke huomioi erilaiset oppijat ja erityisopiskelijat edistäen näin tämän kohderyhmän tasa-arvioisia työllistymismahdollisuuk-sia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke huomioi erilaiset oppijat ml. erityisopikelijat ja maahanmuuttajat edistäen näin näiden kohderyhmän tasa-arvioisia työllistymismahdollisuuk-sia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 7 |
| Hankkeen tavoitteena on edistää työmarkkinoiden tasa-arvoa ja opiskelijoiden yhdenvertaisia työllistymismahdollisuuk-sia, mikä vahvistaa osaltaan myös paikallista kulttuuriympärstöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
Winkkari-hankkeen tavoitteena oli edistää opiskelijoiden nopeaa siirtymistä työelämään, sekä työttömänä olevien henkilöiden hakeutumista opiskelijaksi oppilaitokseen. Hanke kohdistui erityisesti koulutuksesta työmarkkinoille siirtymisen nivelvaiheeseen. Hankkeen kohderyhmään kuuluivat pääosin nuoret ammattiin valmistuvat nuoret ja nuoret aikuiset, mukaan lukien maahanmuuttajat, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa kielitaidottomuuden vuoksi. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä olivat erityisopiskelijat, joiden työmarkkinoille siirtymiseen ja kiinnittymiseen halutaan uudenlaisin tukitoimin panostaa. Hanketta toteutti Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja yhteistyökumppaninaan mm. Rauman kaupunki. Hanketta toteutettiin WinNovan Rauman, Porin ja Laitilan kampuksilla. Rauman kaupunki halusi olla aktiivisesti toteuttamassa nuorisotakuuta ja samalla mahdollistaa ammattiin valmistuville henkilöille jatkopolkuja työelämään.
Winkkari-hankkeen osatavoitteet ja kuhunkin tavoitteeseen liittyvät tulokset:
1. Luoda yksilöllisen ohjauksen malli, jolla tuetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään valmistumisen jälkeen. Hankkeessa luotiin oppilaitokseen malli yksilöllisestä työnhaun ohjauspalvelusta, jolla tuettiin opiskelijoiden siirtymistä työelämään, sekä työelämäkokemusten hankkimista jo opintojen aikana. Oppilaitokseen perustettiin työnhaun ohjauspisteitä eri toimipisteisiin, sekä tarjottiin liikkuvaa ohjauspalvelua myös muihin toimipisteisiin. Ohjauspalvelua hyödynsi yhteensä 182 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa tai sieltä valmistuvaa opiskelijaa. Palvelusta oli mahdollista saada tukea sekä valmistumisen jälkeisten työpaikkojen, että kausi- ja kesätyöpaikkojen hakuun. Palveluun ohjauduttiin joko itse hakeutuen ajanvarauksella, vastuuopettajan, opon tai erityisopettajan ohjaamana. Palvelu lisäsi opiskelijoiden valmiuksia hakea töitä ja edisti opiskelijoiden työllistymistä. Joidenkin opiskelijoiden kohdalla palvelun suora yhteys työllistymiseen oli tunnistettavissa, mutta koska työllistyminen on usein monen tekijän summa, suoraa yhteyttä ei aina voida löytää. Palvelu koettiin erittäin hyväksi sekä opiskelijoiden, että verkostojen mielestä. Palautteen perusteella opiskelijat kokivat saaneensa lisää varmuutta ja konkreettista apua työpaikkojen hakemiseen. Malli vakiintui oppilaitokseen ja hankkeen päättymisen jälkeen työnhaun ohjauspalvelu jatkuu oppilaitoksessa WinNovan opiskelijapalvelujen toteuttamana.
2. Edistää työpaikkojen/työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista. Hankkeella pystyttiin edistämään työpaikkojen ja työnantajien kohtaamista. Hankkeen työnhaun ohjauspalvelu yhdisti opiskelijoita/ työnhakijoita ja työnantajia toisiinsa, kun kullekin palveluun osallistuneelle opiskelijalle pyrittiin löytämään sopivia työllistymisvaihtoehtoja. Hanke järjesti työnantajia ja työntekijöitä yhdistäviä tapahtumia (pop up rekrytapahtumat, työnantajatreffit ja rekryvierailut), sekä muita työllistymiseen liittyviä tapahtumia. Myös Rauman kaupunki oli esittelemässä tarjolla olevia työmahdollisuuksiaan useamman kerran hankkeen aikana. Hankkeen aikana otettiin käyttöön Duuniin WinNovasta- sovellus, sähköinen työnhakualusta, joka mahdollisti työnantajien ja opiskelijoiden kohtaamisen. Hankkeen päättymiseen mennessä Duuniin WinNovasta- palveluun oli kirjautunut 990 opiskelijaa ja 174 työnantajaa. Käyttäjiä, sekä työnantajia, että opiskelijoita perehdytettiin palvelun käyttöön laajasti. Sekä erilaiset työnantajia ja opiskelijoita yhdistävät tapahtumat, kuten pop up rekryt, että Duuniin WinNovasta- sovellus ovat vakiintuneet oppilaitokseen ja niistä vastaavat jatkossa WinNovan työelämäpalvelut ja opiskelijapalvelut.
3. Luoda oppilaitokseen malli koulutukseen tutustumisjaksoista, joiden avulla tuodaan oppilaitoksen tarjonta konkreettisemmaksi hakijoille. Hankkeessa kehitettiin malli koulutukseen tutustumisjaksoista, ”tutustumispäivistä”, joiden avulla oli mahdollista tuoda oppilaitoksen tarjonta konkreettisemmaksi hakijoille. Tutustumispäivien kohderyhmänä olivat eri ikäiset työttömät työnhakijat ja työelämän ulkopuolella olevat, esim. lapsia kotona hoitavat äidit. Päivien sisältö laadittiin hyvin käytännönläheiseksi ja ne toteutuivat pienryhmissä. Tutustumispäiviä markkinoitiin oppilaitoksen ulkopuolelle yhteistyöverkostojen kautta. Hankesuunnitelmassa tavoitteena oli järjestää kahdeksan tutustumispäivää vuosittain hankkeen alkuperäisenä toteutusaikana. Päiviä onnistuttiin järjestämään yhteensä ainoastaan neljä, sillä kiinnostuneita osallistujia ei löytynyt.
4. Kehittää työllistymisen jälkeen opiskelijalle ja/tai työpaikalle annettavaa tukea ja valmennusta. Hankkeessa kehitettiin valmistumisen ja työllistymisen jälkeen opiskelijalle annettavaa tukea ja valmennusta. Tuen tavoitteena oli lisätä ns. saattaen vaihtamista oppilaitoksesta- työelämään nivelvaiheen yli ja parantaa opiskelijan työelämään kiinnittymistä ja työelämässä pysymistä. Kohderyhmänä olivat ensisijaisesti erityisen tuen opiskelijat tai muuten vaikeammin työllistyvät, kuten maahanmuuttajat. Tuki sisälsi yhteydenpitoa opiskelijaan ja/tai työpaikkaan, joko puhelimitse tai ohjauskäynnein. Tuki saattoi sisältää myös ns. matalan kynnyksen työpaikan, esimerkiksi työkokeilupaikan etsimistä yhteistyössä kaupungin työllisyyspalvelujen ja TE-toimiston kanssa. Tuki sisälsi myös uuden työpaikan hakemista ensimmäisen työsuhteen päätyttyä, eli ns. jatko-ohjausta. Työelämään ulottuvaa tukea pilotoitiin kolmen opiskelijan kanssa ja "matalan kynnyksen työpaikkoihin” hakeutumisen prosessia mallinnettiin yhdessä TE-palvelujen ja Rauman kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa. Muutamat opiskeluaikana työnhaun ohjauksessa käyneet opiskelijat palasivat ohjaukseen vielä ensimmäisen työsuhteen päättymisen jälkeen, eli heitä voitiin tukea työelämässä pysymisessä.