|
|
|
Hankekoodi: S21052
Hankkeen nimi: Kestävä kehitys mikro- ja pk-sektorilla - osaamisen kehittämisen pilotointi
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 30.9.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2844561-8
Jakeluosoite: PL 300
Puhelinnumero: 02 94 5211
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: https://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla-Maarit Jaakkola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 826 2711
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, määrittää YK:n jäsenmaiden sopimat uudet kestävän kehityksen tavoitteet. Ne astuivat voimaan vuoden 2016 alussa ja niissä otetaan huomioon tasavertaisesti ympäristö, talous ja ihminen. Suomen valtioneuvosto antoi helmikuussa 2017 eduskunnalle oman selontekonsa YK:n kestävän kehityksen ohjelman kansallisesta toimeenpanosta. Siinä tavoitteiksi on asetettu ilmastomyönteisten tuotteiden, palveluiden ja innovaatioiden tuottaminen, niiden viennin edistäminen sekä vähäpäästöisten toimintamallien kehittäminen.
Tässä hankkeessa on tavoitteena välittää käytännöllistä tietoa kestävästä kehityksestä mikro- ja pk-yrityksiin. Yritysten tulisi osata tunnistaa kestävän kehityksen mukaisen toiminnan välttämättömyys toimintaympäristössään, mutta myös sen tuomat hyödyt ja mahdollisuudet. Keskeisenä tavoitteena on tukea yritysten osaamisen uudistumista kohti kestävää kehitystä ja vahvistaa yritysten siirtymistä kohti resurssitehokkuutta, vähähiilisyyttä ja kiertotalousmallin mukaista toimintaa. Satakunnalle ominainen korkea materiaali- ja energiaintensiivisyys tekee maakunnasta ainutlaatuisen kehittämisympäristön, kun siirrytään lineaaritaloudesta luonnonvaroja säästävään kestävään kehitykseen.
Hanke on toiminnallisesti jaettu kahteen työpakettiin, joita on täydennetty hankkeelle aiemmin myönnetyn lisäajan aikana. Ensimmäisessä työpaketissa lähtökohtana oli kestävän kehityksen kartoituslomakkeiston luominen ja sen digitalisointi painottuen ekologiseen kestävyyteen. Lisäajan aikana lomakkeiston kehittäminen on jatkunut ja se on laajennettu kattamaan ekologisen kestävyyden ohella kestävän kehityksen muut kaksi osa-aluetta, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Lomakkeistoa on kehitetty yhteistyössä työelämän ja hankkeen toisen työpaketin kanssa. Kehittämisessä on hyödynnetty yrityskentän antamaa palautetta, jota on kerätty lomakkeiston yrityskohtaisista pilotoinneista ja niiden analyyseista. Näitä tietoja kerätään edelleen. Hankkeen toisessa työpaketissa suunniteltiin ja toteutettiin yrityksille suunnattu kestävän kehityksen koulutuspilotti, jonka sisältöä pilotoitiin myös ammatillisen peruskoulutuksen yhdellä toimialalla. Koulutuspilotin pääteemat olivat kestävän kehityksen tavoitteet, riskienhallinta ja kiertotalous. Koulutuspilotin jälkeen toisen työpaketin keskeiset toimintamenetelmät kestävän kehityksen osaamisen lisäämiseksi ovat työpajatyyppinen ja verkostomainen toiminta sekä kokeilut, joissa joihinkin opintojaksosisältöihin sisällytetään kestävän kehityksen aihepiirejä.
Kevään koronavirustilanne osui hankkeen kannalta juuri siihen vaiheeseen, jossa suunniteltuja toimintoja oli tarkoitus konkretisoida lähitapahtumina ja hyödyntää niistä saatuja kokemuksia hankkeen tuloksiin ja raportointiin. Koronavirustilanne aiheutti viivästymistä hankkeen toteutukseen. Tämän vuoksi hankkeelle haetaan vielä kahden kuukauden lisäaikaa, jotta toimenpiteitä voidaan muokata nykytilanteeseen sopiviksi ja toteuttaa ne suunnitelman mukaisesti.
Hankkeen tuloksena syntyy systemaattinen mikro- ja pk-yrityksiin kohdistuva kestävään kehitykseen tähtäävän osaamisen kehittämistoiminta. Tämän johdosta yritysten valmius uudistaa toimintaprosessejaan kasvaa ja muodostuu uusia kumppanuusverkostoja. Verkostoissa voidaan yhteistyössä kehittää parhaiten eri osapuolia palvelevia kestävää kehitystä hyödyntäviä liiketoimintaratkaisuja. Toimintakulttuuri yhtenäistyy, ja yritysten kilpailukyky vahvistuu. Kestävän kehityksen osaaminen synnyttää uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä, parantaa työllisyystilannetta sekä vahvistaa yritysten kasvuedellytyksiä.
Hankkeessa tuotettu digitaalinen kestävän kehityksen kartoituslomakkeisto on yritysten ja koulutusorganisaatioiden käytettävissä hankkeen päättymisen jälkeen. Samoin hankkeessa valmistuneet ja pilotoidut yrityslähtöiset kestävän kehityksen koulutus- ja oppimissisällöt jäävät jatkossa osapuolten avoimesti hyödynnettäväksi ja kehitettäväksi.
Kestävän kehityksen sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet on huomioitu hanketoiminnassa. Hanke vahvistaa työpaikkojen säilymistä ja uusien syntymistä kestävän kehityksen osaamista lisäämällä ja edistää näin sosiaalista osallisuutta, työhyvinvointia ja köyhyyden torjuntaa. Kulttuurillisesta näkökulmasta kestävän kehityksen mukainen toiminta vahvistaa alueellista elinvoimaisuutta. Hanke toteuttaa tasa-arvoisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteita kuten myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Hanketta toteuttavat yhteistyössä Tampereen yliopisto (Pori), elinkeino- ja kehitysyhtiö Prizztech Oy sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Haettavan lisäajan osalta hankkeen toteuttajina jatkavat Tampereen yliopisto ja Prizztech Oy.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Satakunnan alueella toimivat yrittäjät, yritykset, yritysten henkilöstö sekä kouluttajat ja tutkijat, jotka voivat hyödyntää työssään kestävän kehityksen toimintamalleja, tai edesauttaa niiden käyttöönottoa. Tutkijoille kuuluu koulutusorganisaatioissa myös opetustehtäviä. Kohderyhmästä pääosa koostuu yritysten henkilöstöstä. Kouluttajien ja tutkijoiden osuus on noin 20 % hankkeeseen osallistujista.
Hankkeen toteutuksen edetessä alueellinen osaaminen ja verkostot kytketään osaksi kansallista kestävän kehityksen toimintaohjelmaa. Yhteistyötä tehdään kuntien, maakuntien liittojen, muiden kehittämisyhtiöiden ja tutkimus- ja oppilaitosten sekä muun julkisen sektorin kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 531 718
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 524 485
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 708 955
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 699 311
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin
Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 9 |
| Hanke on ympäristöystävällinen ja siten ympäristöä säästävä. Hankkeen päätavoitteena on edistää vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä sekä käyttöönottoa, tehostaa resurssien ja uusiutuvan energian käyttöä sekä lisätä teollisten sivuvirtojen hyötykäyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 8 |
| Hankkeen toiminta tähtää nimenomaan ilmastonmuutosta torjuviin ratkaisuihin ja riskienhallintaan. Yritykset voivat hyödyntää ratkaisuja liiketoimintansa kehittämisessä. Pitkäaikaisena vaikutuksena hanke edistää ympäristöliiketoimintaan liittyvän TKI-toiminnan syntyä sekä teollisuuden siirtymistä resurssiviisaaseen ja vähähiiliseen toimintatapaan. Tietoisuus ympäristöä vähemmän kuormittavista ja energiatehokkaista teknologioista sekä innovaatioista kasvaa ja käyttöönotto lisääntyy. Hanke edistää kokonaisuutena vähähiilisen talouden toteutumista Satakunnassa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 7 |
| Hankkeen toimenpiteiden sisäistäminen ja resurssitehokkuuteen pyrkimnen johtaa mm. lopullisen jätemäärän minimoitumiseen ja sen käyttämiseen energiaksi mahdollisimman päästöttömillä menetelmillä. Tämä auttaa kasvillisuuden, eliöiden sekä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Kun yritykset alkavat enenevässä määrin toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä hankkeessa on tavoitteena, yritysten jätehuolto kehittyy yleisesti yhä tehokkaammaksi ja roskaaminen vähenee (vrt. muovit). Jätteeksi päätyvän materiaalin vähentyminen ja toimintojen tehostuminen vähentävät päästöjä veteen, maaperään ja ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 3 |
| Hankkeella ei ole suoranaisesti Natura 2000 -ohjelman suhteen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. Toki hankkeen ekologista kehitystä ja riskienhallinnan ekologisen näkökulman huomioimisen suhteen hankkeen toimintaperiaatteet välittyvät jätteeksi päätyvän materiaalin vähentymiseen ja toimintojen tehostumiseen. Tällöin päästöt veteen, maaperään ja ilmaan vähenevät, millä on merkitystä Natura 2000 -kohteiden säilymiselle. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 8 |
| Hankkeen toiminta tähtää siihen, että yrityksissä ryhdytään vihreän talouden mukaiseen resurssitehokkaaseen liiketoimintaan. Keskeisenä tavoitteena on kestävän kehityksen ja siihen sisältyvän kiertotalouden edistämnen ja jätteen määrän minimoiminen sekä materiaalien hyötykäytön maksimoiminen. Kun hyödynnetään huoltoa, uudelleenkäyttöä ja -valmistusta, saavutetaan merkittäviä energiasäästöjä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 8 |
| Hanke kannustaa yrityksiä vähähiilisyyteen ja auttaa näin ilmastonmuutoksen torjumisessa. Kestävän kehityksen mukaisessa liiketoiminnassa on oleellista vihreä talous, jossa tulee käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ja joka luo talouskasvua ja synnyttää uusia työpaikkoja. Uusiutuvien energialähteiden käytön merkittävyyden ymmärtäminen ja huomioiminen käytännössä sisältyy hankkeessa tarjottavaan osaamisen kehittämispakettiin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hanke vahvistaa paikallista elinkeinoelämää lisäämällä alueellista kestävän kehityksen osaamista ja edistämällä yritysten taloudellista kannattavuutta sekä kilpailukyvyn paranemista kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla resurssitehokkaassa, kestävää kehitystä palvelevassa toimintaympäritössä. Yritysten toimintakulttuuri monipuolistuu ja tapahtuu strategista verkostoitumista, minkä vaikutuksesta voi syntyä uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 7 |
| Kestävä kehityksen osaaminen tuottaa myös taloudellista hyötyä ja luo mahdollisuuksia uuden palveluliiketoiminnan synnylle mm. digitaalisuutta hyödyntäen. Hankkeen kehittämisympäristöön sisältyvässä yritysten toimintaympäristön kehittämistoiminnassa huomioidaan aineettomien tuotteiden ja palveluiden tuottaminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Resurssitehokas toimintatapa optimoi myös ympäristöä logistisesti kuluttavia liikkumismuotoja (ml. auto- ja lentoliikenne). Esim. kiertotalouden mukaisen kestävän kehityksen toimintamallissa korostuvat tuotteiden ja tuotantolinjojen huollettavuus sekä korjaustoimenpiteet. Esim. etävalvonnan toteuttaminen ja asiakkaiden palvelu erilaisin etäjärjestelmin säästää aikaa ja ympäristöä ja on vähähiilisyyttä tukeva toimintatapa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 6 |
| Hyvinvoinnin turvaaminen maailmassa on mahdollista ainoastaan, jos yhteiskunnassa globaalisti siirrytään kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Hankkeen kestävän kehityksen osaamisen vahvistaminen ja sen huomioiminen yritysverkoston taloudellisessa toiminnassa on positiivinen edistysaskel hyvinvoinnin turvaamisessa tulevaisuudessa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Naiset ja miehet ovat hankkeen suhteen täysin tasa-arvoisessa asemassa, vaikka hankkeen suoranaisena tavoiteena ei olekaan tasa-arvon edistäminen. Hanke huomioi tasa-arvokysymykset ja pyrkii osaltaan vaikuttamaan naisten lisääntyvään kiinnostukseen osallistua hankkeen kohteena olevaan toimintaan. Lähtökohtana on naisten ja miesten sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvon toteutuminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanke vahvistaa osallistujien osaamista ja vähentää mahdollista eriarvoisuuden tunnetta. Itsensä ja osaamisensa riittämättömäksi tunteminen joidenkin työtehtävien osalta on tarpeetonta. Hankkeessa opitaan yhdenvertaisuuteen, siihen, että kaikkien ei tarvitse hallita kaikkea, erilaisuus hyväksytään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 2 |
| Hankkeella ei ole suoranaisesti välitöntä tai välillistä vaikutusta kulttuuriympäristöön. Voidaan silti ajatella, että yritysten keskinäinen verkostoituminen ja kumppanuusyhteydet vahvistavat kulttuurisia kokemuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Pitkäaikaisena vaikutuksena hanke edistää kestävän kehityksen osaamista sekä siirtymistä taloudellisesti kannattavaan, resurssiviisaaseen ja luonnonvarojen kannalta kestävään käyttöön pohjautuvaan toimintatapaan. Hankkeen vaikutuksesta tietoisuus ympäristöä vähemmän kuormittavista energiamuodoista ja innovaatioista kasvaa, mikä edistää niiden käyttöönottoa. | ||
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa satakuntalaisten yritysten kestävän kehityksen osaamista toimenpiteillä, jotka tukevat yritysten liiketoiminnan uudistumista ja kasvua kohti resurssitehokasta, vähähiilistä sekä kiertotalousmallin mukaista toimintaa. Kestävä kehitys vaikuttaa koko yhteiskuntarakenteeseen kaikilla sen tasoilla ulottuen ympäristöstä talouteen ja ihmisten hyvinvointiin. Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen perustana oli YK:n maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 kansallinen toimeenpano tavoitteineen. Kansalliset tavoitteet koskivat mm. ilmastomyönteisten tuotteiden, palveluiden, innovaatioiden ja vähäpäästöisten toimintamallien kehittämistä ja viennin edistämistä. Elinkeinoelämän kehitys on sinänsä ollut Satakunnassa hyvää, mutta lisääntyvä kansainvälinen kilpailu ja toisaalta ikääntyvä väestö tuovat epävarmuutta tulevaisuuteen. Kestävän kehityksen osaaminen ja suhteuttaminen toimintaympäristöönsä on yrityksille elintärkeää ja tae menestymiselle.
Hanketta toteutettiin kahtena työpakettina, joista ensimmäisessä luotiin yritysten toimintaympäristön kehittämistyön avuksi digitaalinen kestävän kehityksen kartoituspalvelu, joka kattaa kestävän kehityksen kaikki kolme osa-aluetta. Palvelu tuotettiin kahdessa vaiheessa. Ensin tuotettiin kestävän kehityksen ekologinen kartoituspalvelu ja sen jälkeen palvelua laajennettiin kestävän kehityksen taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden osa-alueilla. Toisessa työpaketissa suunniteltiin ja toteutettiin ensin yrityksille suunnattu kestävän kehityksen koulutuspilotti, jonka aineistoja pilotoitiin myös ammatillisessa opetuksessa. Sen jälkeen työpaketin kehittämistoiminnassa painottuivat työpajatyyppinen ja verkostomainen toiminta kestävän kehityksen foorumina sekä kokeilut kestävän kehityksen aihepiirien lisäämiseksi opintoihin.
Kestävän kehityksen kartoituspalvelun toimivuutta ja digitaalisen alustan käytettävyyttä pilotoitiin satakuntalaisissa yrityksissä kehittämistyön eri vaiheissa. Yritysten osallistuminen palvelun sisällön ja toimivuuden pilotointiin antoi arvokasta tietoa palvelun kehittämiseen. Palvelua pilotoitiin myös hankkeen koulutuksissa ja työpajoissa. Kehitystyön pohjana ja toimivuuden arvioinnin tukena hyödynnettiin useita kestävää kehitystä ja yritysvastuuta koskevia aineistoja, alaan kytkeytyvää lainsäädäntöä ja vakiintuneita standardeja. Lopullinen, valmis palvelu julkaistiin syyskuussa 2020.
Kartoituspalvelun hallinnasta, ylläpidosta ja käyttötuesta vastaa Granite Partners Oy, jolta palvelun saa maksutta kokeiltavaksi 30 päivän ajaksi (https://granite.fi/tyoturvallisuus/). Kokeiluajan jälkeen Granite Partners Oy perii palvelun hallinnasta, ylläpidosta ja käyttötuesta kuukausittaisen käyttökorvauksen. Ne yritykset, jotka eivät halua tästä maksaa, voivat kokeiluaikana tallentaa digitaalisesta palvelusta tarvitsemansa aineistolomakkeet (Excel) ja raportit (pdf) ja hyödyntää niitä oman toimintansa kehittämiseen maksutta.
Koulutuspilotti ”Kestävän kehityksen hyödyntäminen liiketoiminnassa” toteutettiin huhtikuun 2018 ja maaliskuun 2019 välisenä aikana. Sen avulla välitettiin uutta ja ajankohtaista tietoa kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta sekä pyrittiin innostamaan yrityksiä ideoimaan toimintansa kehittämistä kestävän kehityksen mukaisesti. Koulutuspilotin aineistojen pilotointi ammatillisessa opetuksessa osoitti, että aineistoja oli tarve muokata ja rajata kohderyhmälleen sopivaksi. Työpajoissa, jotka järjestettiin toukokuussa ja syyskuussa 2020, yritykset pohtivat keinoja toimintansa kestävään kehittämiseen. Kestävän kehityksen foorumi päätettiin hankkeessa sisällyttää kahteen jo olemassa olevaan hanketoiminnasta riippumattomaan toimintaympäristöön. Ympäristöiksi valittiin Tampereen korkeakouluyhteisön Bazaar-palvelu (https://bazaar.tuni.fi/) sekä Porin yliopistokeskuksen yritysyhteistyöympäristö (https://ucpori.fi/fi-fi/yhteistyo/yritysyhteistyo/96/). Kestävän kehityksen aihepiirejä kokeiltiin onnistuneesti Tampereen yliopiston Porin Johtamisen ja tietotekniikan yhdessä opintokokonaisuudessa.
Keväällä 2020 kärjistynyt koronavirustilanne viivästytti hieman hankkeen toteuttamista. Koronaepidemian aikana kaikki tapahtumat ja yritystapaamiset siirrettiin toteutettavaksi etänä. Hankkeen tulokset esiteltiin hankkeen päätöstilaisuudessa 15.9.2020, joka koroepidemian takia pidettiin webinaarina. Keskeinen tulos muodostuu mikro- ja pk-yrityksiin kohdistuvasta kestävän kehityksen osaamisen kehittämistoiminnasta ja sen tueksi tuotetusta materiaalista. Digitaalinen kestävän kehityksen kartoituspalvelu on yritysten hyödynnettävissä jatkossakin, samoin koulutuksessa ja sen jälkeisen toiminnan aikana syntyneet aineistot. Yritysten osaamisen kasvun ja kehittymishalukkuuden vaikutukset välittyvät suoraan Satakunnan elinkeinoelämään. Hankkeessa tuotettu materiaali on hyödynnettävissä kestävän kehityksen osaamisen kehittämistoimintaan kansallisella tasolla.
LINKIT HANKKEEN MATERIAALEIHIN
Kartoituspalvelu (www.prizz.fi/kestavakehitys/)
- Palvelun sisältöosuus kirjallisessa muodossa: https://issuu.com/prizztech/docs/kartoituspalvelu/
- Palvelu on kokeiltavissa ja ladattavissa osoitteesta: https://granite.fi/tyoturvallisuus/
Koulutus ja seminaarit (https://projects.tuni.fi/kekeos/)
- Koulutuspilotin ”Kestävän kehityksen hyödyntäminen liiketoiminnassa” aineistot koulutuspäivittäin: https://projects.tuni.fi/kekeos/keke-materiaalit/
- Päätöswebinaarin ”Vastuullisuuden polulta menestyksen tielle” (15.9.2020) aineistot: https://projects.tuni.fi/kekeos/webinaari/
- Seminaarin ”Kannattavuutta kestävällä kehityksellä” (22.1.2020) aineistot: https://projects.tuni.fi/kekeos/seminaari-3/
- Seminaarin ”Kestävästi tulevaisuuteen” (27.8.2019) aineistot: https://projects.tuni.fi/kekeos/seminaari-2/
- Teemaseminaarin ”Innovaatioita ja uutta kasvua kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä” (28.11.2017) aineistot: https://projects.tuni.fi/kekeos/seminaari-1/ (Teemaseminaarin kiertotalousosio oli hankkeen aloitusseminaari.)
Kestävän kehityksen työpajat 12.5.2020, 13.5.2020 ja 9.9.2020
- Aineistot: https://projects.tuni.fi/kekeos/tyopajat/
Koulutuspilotin sisältöjen pilotointi ammatillisessa koulutuksessa (www.winnova.fi > WinNova > Hankkeet > Kestävä kehitys -hanke)
- Toisen asteen pilotoinnin raportti: https://projects.tuni.fi/uploads/2021/03/4e39ff6b-toisen-asteen-pilotoinnin-raportti-27.8.2019.pdf