|
|
|
Hankekoodi: S21031
Hankkeen nimi: AHJO Pro - työllistä itsesi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Susinno Oy
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 2204741-6
Jakeluosoite: Vesijärvenkatu 15
Puhelinnumero: 050 414 3633
Postinumero: 15140
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.susinno.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Kallio
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4143633
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
AHJO Pro - työllistä itsesi
Hankkeen toimintamalli on jalostettu syksyllä 2017 päättyvästä AHJO - alusta itsensätyöllistämiseen pilottihankkeesta, jonka kokemuksia ja tuloksia on hyödynnetty hankkeen suunnittelussa. AHJO Pro tarjoaa alustan ja työvälineitä, jotka edesauttavat osallistujia työllistämään itsensä. Työllistymisen muotoja voivat olla esimerkiksi työpaikan saaminen, yrittäjyys oman yrityksen tai osuuskunnan kautta tai kevytyrittäjyys eli osa-aikaisen työsuhteen ja yrittäjyyden yhdistelmä. Yhä useammin itsensätyöllistäminen on varteenotettava, ja ainoakin vaihtoehto tilanteessa, jossa tulot muodostuvat useista puroista. Se vaatii kuitenkin tukea, ohjausta, verkottumista sekä omien taitojen päivitystä ja monipuolistamista.Itsensätyöllistävien määrä on jatkuvasti kasvussa. Hankkeen tavoitteena on, että siihen osallistuvien työttömien, 20-29 nuoret ja ikääntyneet 50+, valmiudet itsensätyöllistämiseen paranevat ja hankkeen päättymisen jälkeen suurin osa osallistujista on onnistunut työllistämään itsensä.
Noin puolitoistavuotta kestävän hankkeen aikana toteutetaan kolme samansisältöistä rotaatiota, joihin valitaan yhteensä noin 40 henkilöä. Hanke tarjoaa alustan sekä työkaluja, joilla osallistujat voivat kehittää työllistymisvalmiuksiaan eri osa-alueilla. Toimenpiteisiin sisältyy lähivalmennuspäiviä, työpajoja ja niihin liittyviä etä- ja ryhmätöitä, osallistujien henkilökohtaista ohjausta ja sparrausta, yritysvierailuja sekä kaikille avoimia seminaareja. Osallistujien käytössä on yhteinen fyysinen tila, jota voidaan käyttää myös yhteisten valmennuspäivien ulkopuolella työryhmätyöskentelyyn ja vapaamuotoisempiin yhteistyöprojekteihin. Hankkeen toimintamalli perustuu vahvasti itseohjautuvuuteen, jossa korostetaan osallistujien vastuullisuutta ja interaktiivista osallistumista hankkeen toimenpiteisiin. Sukupuolinäkökulma on huomioitu mm. niin, että osallistujat valitaan tasapuolisesti molempien sukupuolen edustajista. Hankkeen toimenpiteillä pyritään myös vahvistamaan naisten tasa-arvoa itsensäyrittäjinä, joka voi tarjota mahdollisuuden yhdistää työ- ja perhe-elämän joustavalla tavalla. Kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan kartoittaa työpajoissa käytännön casien pohjalta ja sisällyttää niitä soveltuvin osin osallistujien omiin suunnitelmiin.
Hankkeen tuloksena osallistujien omat vahvuudet, ammatillinen osaaminen ja yrittäjävalmiudet kehittyvät. Hankkeen jälkeen osallistujien ymmärrys liiketoiminnan eri osa-alueista on kasvanut, he ovat omaksuneet yrittäjämäisen ajatteluja toimintatavan vahvemmin, oma liikeidea on kirkastunut ja sitä on pystytty kehittämään omista lähtökohdista. Myös esiintymis-, vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidot ovat kehittyneet ja osallistujien keskinäinen yhteisöllisyys on voimistunut. Eri sukupolvien, nuoret ja 50+, kohtauttaminen edistää tasa-arvoa ja edistää osallistujien valmiuksia kohdata uusia sosiaalisia ryhmiä. Tavoitteena on, hankkeeseen osallistujasta vähintään puolet on hankkeen päättyessä joko työllistänyt itsensä, työllistynyt työmarkkinoille tai jatkanut opiskelujaan. Tuloksena odotetaan myös uusia yhteistyömalleja ja -verkostoja sekä palvelumallia, joiden toiminta jatkuu hankkeen
päättymisenkin jälkeen.
HANKKEEN VÄLITTÖMÄT KOHDERYHMÄT
Kohderyhminä ovat työttömät ja nivelvaiheessa (opiskelunsa päättävät) olevat 18-29 vuotiaat nuoret sekä työttömyysuhan alla olevat ja työttömät 50+ ikäiset. Tutkimusten mukaan yhä useammat nuoret ovat kiinnostuneet yrittäjyydestä, koska he arvostavat työelämässä rahan sijasta itsenäisyyttä, vapautta ja joustavuutta. Itsensätyöllistäminen tukeekin näiden arvojen toteuttamista. Myös yli viisikymppisille itsensä työllistäminen voi usein olla jopa ainoa vaihtoehto, ainakin parempi vaihtoehto työttömyydelle. Haastattelujen perusteella hankkeeseen valittavilta, yhteensä noin 40 osallistujalta, toivotaan jokin alan ammattitutkintoa, yrittäjähenkisyyttä, tarvetta ja halua itsensä kehittämiseen, motivaatiota sekä aktiivista sitoutumista hankkeen toimenpiteisiin. Myös ammattitukintoa vailla olevia osallistujia voidaan ottaa hankkeeseen harkinnan mukaan. Tavoitteena on osallistujien tasapuolinen jako naisten ja miesten kesken. Hankkeessa eri sukupolvien kohtauttaminen ja siitä syntyvä vuorovaikutus tarjoaa molemmille osapuolille uudenlaisia tulokulmia oman yrittäjyyden kirkastamiseen ja yhteisöllisen toiminnan vahvistamiseen.
HANKKEEN VÄLILLISET KOHDERYHMÄT
Välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeen järjestämään seminaariin osallistuvat henkilöt, yritykset, yhteisöt, julkiset organisaatiot ja muut tahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 156 382
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 138 900
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 187 382
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 169 900
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Lahti
Jakeluosoite: Päijänteenkatu 9-11 ja Vesijärvenkatu 15 (15.10.18 alkaen)
Postinumero: 15140
Postitoimipaikka: Lahti
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 40
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Työpajojen yhteen teemaan "kestävä kehitys" sisältyy mm. ekologisen kestävyyden tarkastelu ja osallistujien hiilijalanjäljen tarkastelu.Työpajatyöskentelyihin liittyvät myös vierailut yrityksiin, joissa tutustutaan käytännön esimerkkien kautta ratkaisuihin, jotka tukevat kestävää kehitystä. Sen välittömänä vaikutuksena osallistujien tieto ja tietoisuus luonnonvarojen käytön kestävyydestä lisääntyy. Välillisenä vaikutuksena saatu tieto voi vaikuttaa myös käyttäytymis- ja kulutustottumusten muutokseen ja saadun tiedon välittäminen edelleen esim. lähipiiriin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 6 |
| Kuten edellä, em. työpajojen ansiosta tieto ja tietoisuus lisääntyvät. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 6 |
| Kuten edellä. Tutustumiskohteena myöhemmin päätettävä luontokohde. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 6 |
| Kuten edellä. Tutustumiskohteena Vesijärvisäätiön toiminta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Työpajaan sisältyvä "tietoisku" Natura 2000ohjelmasta - mitä tarkoittaa ja mitä sisältää osana "tulevaisuuden ennakointi" teemaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| "Materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys" sisältyy työpajojen teemoihin ja siihen liittyy esim. vierailu jätteiden kierrätysasemalla sekä keskuksessa. Kierrätys on vahvasti mukana myös järjestettävässä tapahtumassa. Työpajoissa ideoidaan myös uudenlaisia tuotteita ja palveluja materiaalien hyötykäyttöön liittyen. Parhaita ideoita voidaan jatkokehittää asiantuntijoiden sparrauksella.Hankkeessa pyritään hyödyntämään kierrätysmateriaaleja ja minimoimaan esimerkiksi paperijätteen määrä käyttämällä sähköistä tiedonvaihtoa niin koulutuksessa, etätöissä kuin viestinnässäkin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 6 |
| "Tulevaisuuden ennakointi" työpajaan liittyen välittömänä seurauksena tiedon ja tietoisuuden lisääntyminen uusiutuvista ja vaihtoehtoisista energialähteistä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on osallistujien itsensä työllistäminen pitkäaikaisesti, jonka tuloksena voi syntyä uudenlaisia toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia, tuotteita ja palveluja, joissa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja osaamista ja jotka tukevat ja monipuolistavat nykyistä elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen koulutus, ohjaus ja työpajatoimista sekä osallistujien verkottuminen ja yhteistyö tarjoavat alustan uusien aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle ja tuotteistamiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Hankkeen osallistujille vuokrattava tila Lahden ydinkeskustasta ja hankkeen kaikkien toimintojen keskittämihin samaan kiinteistöön vähentää tarvetta liikkua paikasta toiseen. Myös logistiikka, eli tavaroiden siirtäminen paikasta toiseen voidaan minimoida. Osallistujien hyvinvoinnin edistämiseen sisältyvät myös yhteiset liikuntatapahtumat, joilla pyritään aktivoimaan heidän liikuntaansa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteet tukevat osallistujien hyvinvoinnin edistämistä, mm. erilaisten liikuntalajien ja taidelähtöisten menetelmien yhdistäminen työpaja-toimintaan aktivoivat osallistujien luovuutta. Myös uudet sosiaaliset suhteet, yhteisöllinen oppiminen, vertaistuki, mahdollisuus auttaa ja henkilökohtaiset onnistumiset edistävät osallistujien hyvinvointia. Voimaantumisen kautta osallistujien itsetunto vahvistuu ja kyky tunnista uusia mahdollisuuksia kasvaa. Onnistuessaan työllistämään itsensä,vaikka osa-aikasestikin, osallistujien kokonaisvaltainen hyvinvointi kasvaa merkittävästi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen osallistujat edustavat eri ikäpolvia ja sukupuolia, joiden keskinäisellä yhteistyöllä pyritään edistämään osallistujien tasa-arvoa. Kummallakin sukupuolella ja ikäpolvella on omat vahvuudet, joita voidaan hyödyntää ja heikkoudet, joita voidaan vahvistaa. Hankkeen tarjoamat puitteet (tila ja laitteet) sekä yksilöllinen valmennus- ja ohjaustarjonta varmistavat sen, että kaikilla osallistujilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää valmiuksiaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteissä vahvistetaan osallistujien yhteiskunnallisia ja kulttuurisia valmiuksia esimerkiksi työpaja-toiminnassa ja vierailujen yhteydessä. Toimenpiteillä edistetään osallistujien yhdenvertaisuutta riippumatta iästä, sukupuolesta, koulutuksesta tai sosiaalisesta asemasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteet vahvistavat osallistujien tietämystä ja tuntemusta liittyen esimerkiksi alueen kulttuuriympäristöön. Tämä toteutetaan työpaja-työskentelyssä ja vierailujen yhteydessä. Mikrotasolla hankkeen erilaisista ihmisistä muodostuvat työryhmät ovat jo uudenlaisia kulttuuriympäristöjä ja niiden kautta saadut uudet sosiaaliset suhteet laajentavat jo sinällään osallistujien kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Osallistujien ympäristöosaamista voidaan vahvistaa mm. työpajatyöskentelyllä ja niihin liittyvillä etätöillä sekä vierailuilla ja vierailijoilla. Tulevaisuuden ennakointi koulutusosiossa ympäristö-osaaminen on yksi keskeisimmistä aihe-alueista. | ||
Hankkeen toimintamalli oli jalostettu syksyllä 2017 päättyneestä AHJO – alusta itsensä työllistämiseen pilottihankkeesta, jonka kokemuksia ja tuloksia hyödynnettiin hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. AHJO Pro -hanke tarjosi alustan ja työkaluja, jotka edesauttaisivat osallistujia työllistämään itsensä. Työllistymisen muotoja voivat olla työllistyminen työmarkkinoille, yrittäjyys oman yrityksen tai osuuskunnan kautta tai kevytyrittäjyys eli osa-aikaisen työsuhteen ja yrittäjyyden yhdistelmä. Myös jatko- tai täydennyskoulutus, jotka edistävät työllistymistä jatkossa, voivat olla vaihtoehtoja työttömyydelle. Tulevaisuudessa itsensä työllistäminen on usein ainoa vaihtoehto tilanteessa, jossa tulot muodostuvat useista puroista. Se vaatii kuitenkin tukea, ohjausta, verkottumista sekä omien taitojen päivitystä ja monipuolistamista. Itsensä myymisessä työmarkkinoille tarvitaan myös yhä enemmän some-, esiintymis- ja markkinointitaitoja. Hankkeen tavoitteena oli, että siihen osallistuvien työttömien, 20-29 nuoret ja ikääntyneet yli 50 vuotiaat, valmiudet itsensä työllistämiseen paranevat ja hankkeen päättymisen jälkeen suurin osa osallistujista on onnistunut joko työllistämään itsensä tai löytämään uuden polun jatko- tai täydennyskoulutuksen kautta.
AHJO pilottihanke kesti vajaan puolitoista vuotta. AHJO pro -hanketta modifioitiinkin niin, että puolentoista vuoden aikana toteutetaan kolme puolen vuoden mittaista, samansisältöistä muduulia, joista kuhunkin valitaan uudet osallistujat. Käytännössä puoli vuotta osoittautui kuitenkin joidenkin osallistujien kohdalla puolestaan liian lyhyeksi, koska osallistuminen keskeytyi välillä tilapäisen työsuhteen tai sairastumisen vuoksi. Näin ollen toimintamallista joustettiin ja osa osallistujista osallistui useampaan moduuliin.
Hankkeen toimenpiteisiin sisältyi lähivalmennuspäiviä ja työpajoja, niihin liittyviä etä- ja ryhmätöistä, osallistujien henkilökohtaista ohjausta ja sparrausta, yritys- ja kulttuurikohdevierailuja, yhteisö omia projekteja sekä kaikille avoimia seminaareja. Osallistujien käytössä oli oma yhteinen tila Lahden keskustassa, joita osallistujat saivat käyttää myös yhteisten valmennuspäivien ulkopuolella työryhmätyöskentelyihin ja vapaamuotoisempiin yhteistyöprojekteihin. Lisäksi osallistujien käytössä oli tietokone ohjelmistoineen.
Hankkeen toimintamalli perustui vahvasti itseohjautuvuuteen, jossa korostettiin osallistujien sitoutumista ja interaktiivista osallistumista hankkeen toimenpiteisiin. Sukupuolinäkökulma toteutui hankkeessa niin, että molemmat sukupuolet olivat melko tasapuolisesti edustettuna hankkeessa. Kestävä kehitys huomioitiin hankkeen toimenpiteissä vahvasti, sekä osana lähipäivien ja työpajojen sisältöä että toteutetussa KestoFest -tapahtumassa.
Osallistujilta saadun palautteen perusteella tuloksena osallistujien omat vahvuudet ja valmiudet itsensä työllistämiseen kehittyivät. Myös esiintymis-, vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidot kehittyivät ja osallistujien keskinäinen yhteisöllisyys vahvistui, ja on jatkunut vielä hankkeen jälkeenkin. Eri sukupolvien, nuoret ja ikääntyneet, sekä osatyökykyisten kohtauttaminen edisti tasa-arvoa ja ymmärrystä ja jatkossa edistää osallistujien valmiuksia kohdata uusia sosiaalisia ryhmiä.
Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli, että yli puolet osallistujista työllistää itsensä tai jatkaa täydennys- tai lisäkoulutuksessa ja tavoite myös saavutettiin, sillä 70% osallistujista saavutti tavoitteen.