RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21017, Palvelumuotoilulla tuottavuutta ja työhyvinvointia

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Margit Anttila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 1466

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

PAJU – palvelumuotoilulla tuottavuutta ja työhyvinvointia -hankkeen tavoitteena on lisätä julkisen sektorin työntekijöiden valmiuksia ottaa haltuun merkittäviä työympäristömuutoksia, jotka syntyvät palveluympäristöjen muutosten seurauksena. Tässä hankkeessa käyttäjälähtöiseen suunnitteluun liitetään työntekijöiden työhyvinvoinnnin ja osaamisen kehittämisen näkökulma. Hankkeen tuloksena syntyy malli, jota voidaan hyödyntää erityisesti julkisen sektorin organisaatioissa palvelumuotoilu- ja muutosprosessien yhteydessä. Hankkeen aikana rakennetaan työkalupakki muutosprosessien toteuttajien käyttöön. Näillä työvälineillä edistetään ja ylläpidetään muutostilanteessa työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta. Erilaisia työvälineitä kehitetään ja pilotoidaan Lahden museotoimen organisaatiossa. Lahden museotoimi on muuttamassa palveluympäristöjään radikaalilla tavalla kohti elämysympäristöjä.

Hankkeen aikana toteutetaan ennakointimenetelmiä, vaikutusten arvioinnin menetelmiä sekä erilaisia palvelumuotoilun tekniikoita ja toimintamalleja hyödyntäviä työpajoja. Työpajat muodostavat sarjan, jonka tuloksena syntyy kansallisesti ja kansainvälisestikin monistettavissa oleva malli erityisesti julkisen sektorin organisaatioiden palveluympäristöjen muutoksen hallintaan liittyen. Työpajoihin osallistuvat kohderyhmän edustajat: sekä työntekijät että johto ja esimiehet. Tarpeen mukaan osallistetaan eri sidosryhmien edustajia, elinkeinoelämän toimijoita ja eri alojen asiantuntijoita. Lähtökohta työpajojen suunnittelussa on, että kohdeorganisaation työntekijät itse rakentavat toimintatavan, jolla he kykenevät vastaamaan muuttuvan palveluympäristön mukanaan tuomiin työympäristömuutoksiin.

Tuloksena ovat:
1.Kansallisesti ja kansainvälisesti monistettavissa oleva palvelujen asiakaslähtöisen kehittämisen malli,jossa yhdistyvät palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Malli on tarkoitettu erityisesti julkisen sektorin organisaatioiden palveluympäristöjen muutoksen hallintaan liittyen. Malli syntyy työpajojen sarjan tuloksena, jossa osallistujina ovat hankkeen kohdeorganisaatioiden henkilöstö ja johto. Mallin toimivuutta arvioidaan laaja-alaisesti itsearviointina ja osallistujapalautteen avulla.
2. Työpajojen dokumentaatio. Prosessin kuvaus toteutetaan siten, että se on käytettävissä työvälineenä kaikissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioissa muutostilanteissa johtamisen tukena.
3. Kuvaus työn muutoksesta: artikkelit, julkaisut, seminaarit
4. Seminaari: Muotoiluajattelu palveluympäristön muutoksessa - palvelumuotoilusta tuottavuutta ja työhyvinvointia
5. Verkkojulkaisuna julkaistava selvitys liittyen palveluympäristömuutokseen. Sisältää toimenpide-ehdotuksia, case –kuvauksia sekä työvälineitä palveluympäristömuutoksen ja työhyvinvoinnin kohtaamiseen organisaatioissa riippumatta organisaation toimialasta.

Tulosten toteutumista seurataan suoran osallistujapalautteen avulla sekä palvelumuotoiluprosessin sisään rakennetun arviointimallin avulla. Osallistujien kokemukset hankkeesta ja sen toimenpiteistä kerätään jokaisen toimenpiteen yhteydessä ja ne dokumentoidaan siten, että myös muutokset työhyvinvoinnissa ja tuottavuudessa ovat hankkeen lopussa esitettävissä.

Hankkeen toimintaympäristö on naispainotteinen, joka otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä esimerkiksi siten, että naisvaltaisuutta ja sen tuomia vaikutuksia nostetaan esiin työpajoissa. Työpajoissa myös analysoidaan mahdollisia eroja
eri sukupuolten käyttäytymisessä muutoksiin liittyen. Samoin kerättävässä palautteessa huomioidaan naisten ja miesten kokemukset. Hankkeen aikana pyritään kaikin keinoin edistämään tasa-arvoista osallistumista ja huolehditaan, että toteutustavat ovat sellaisia,että ne edistävät sekä miesten että naisten osallistumista. Hankkeen toimenpiteet dokumentoidaan siten, että sukupuolinäkökulmaa on mahdollista tarkastella kattavasti. Analyysissa sovelletaan erilaisia sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmiä sekä aiemmissa tasa-arvohankkeissa kertynyttä osaamista ja kehitettyjä menetelmiä sukuopuolten välisen tasa-arvon edistämiseen.

PAJU -hanke liittyy tiiviisti Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaan (2018-2020). Maakuntaohjelman painopisteet, jotka tähtäävät matkailun ja palvelujen uudenlaisiin ratkaisuihin, kilpailukyvyn kehittämiseen sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen. Palvelumuotoilu on hankkeen keskiössä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat Lahden museotoimen työntekijät sekä museon yhteistyö- ja alihankintayritysten edustajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Suomen muut museot sekä kaikki muutkin julkisen sektorin organisaatiot, joissa koetaan merkittäviä palveluympäristöjen muutoksia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 93 721

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 88 764

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 124 962

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 118 353

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 49

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Suomen Museoliiton mukaan karkeasti ottaen 80 % museoalan työntekijöistä on naisia ja 20 % miehiä. Lahdessa miehiä on noin 35% työntekijöistä. Museoalaa voidaan siis hyvällä syyllä kutsua naisvaltaiseksi alaksi. Tutkimusten ja tilastojen mukaan Suomessa myös museoiden kävijöistä yli 60 % on naisia. Palveluympäristön muutokset koskevat siis pääasiassa naisia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimintaympäristö on naispainotteinen, joka otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä esimerkiksi siten, että naisvaltaisuutta ja sen tuomia vaikutuksia nostetaan esiin työpajoissa. Työpajoissa myös analysoidaan mahdollisia eroja eri sukupuolten käyttäytymisessä muutoksiin liittyen. Samoin kerättävässä palautteessa huomioidaan naisten ja miesten kokemukset. Hankkeen aikana pyritään kaikin keinoin edistämään tasa-arvoista osallistumista ja huolehditaan, että toteutustavat ovat sellaisia,että ne edistävät sekä miesten että naisten osallistumista. Hankkeen toimenpiteet dokumentoidaan siten, että sukupuolinäkökulmaa on mahdollista tarkastella kattavasti. Analyysissa sovelletaan erilaisia sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmiä sekä aiemmissa tasa-arvohankkeissa kertynyttä osaamista ja kehitettyjä menetelmiä sukuopuolten välisen tasa-arvon edistämiseen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	7
Hankkeen yhteiskehittelyyn perustuva työpajatyöskentely kehittää työpajoihin osallistuvien yritysten ymmärrystä myös omasta palvelutoiminnastaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	8
Hankkeessa kehitetään muotoilun keinoin palvelukulttuuria.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei vaikutuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeen idea on työhyvinvoinnin edistäminen muotoiluajattelun avittamana.
Tasa-arvon edistäminen	2	4
Hankkeen toimintaympäristö on naispainotteinen, joten hankkeen toimenpiteet kohdistuvat erityisesti naisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	5
Museohenkilökunnan palveluympäristömuutos ja siihen liittyvä työtapojen muutos voi välillisesti edistää museopalveluiden yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö	5	8
Hankkeen kohderyhmä toimii kulttuuriympäristössä, joka on muutoksessa. Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat ihmisten kautta ympäristöön.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

PAJU – palvelumuotoilulla tuottavuutta ja työhyvinvointia –hankkeen tavoitteena oli lisätä julkisen sektorin työntekijöiden valmiuksia ottaa haltuun merkittäviä työympäristömuutoksia, jotka syntyvät palveluympäristöjen muutosten seurauksena. Hankkeessa yhdistettiin käyttäjälähtöinen suunnittelu sekä työntekijöiden työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen näkökulma. Toteutus tapahtui osallistavien työpajojen sarjana, jossa oli mukana Lahden museoiden edustajat mukaan lukien työntekijät, johto ja esimiehet. Prosessin kuvaus toteutettiin siten, että se on käytettävissä työvälineenä kaikissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioissa muutostilanteissa johtamisen tukena. Lähtökohta työpajojen suunnittelussa oli, että kohdeorganisaation työntekijät itse osallistuvat rakentamaan toimintatavan, jolla he kykenevät vastaamaan muuttuvan palveluympäristön mukanaan tuomiin työympäristömuutoksiin.

Tuloksena syntyi PAJU-malli eli palvelujen asiakaslähtöisen kehittämisen malli, jossa yhdistyvät palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Malli on hyödynnettävissä erityisesti julkisen sektorin organisaatioissa palvelumuotoilu- ja muutosprosessien yhteydessä, sekä työkalupakki muutosprosessien toteuttajien käyttöön. Näillä työvälineillä edistetään ja ylläpidetään muutostilanteessa työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta. Hanke toteutettiin yhteistyössä Lahden museoiden organisaatiossa, joka on muuttamassa palveluympäristöjään radikaalilla tavalla kohti elämysympäristöjä.

Hankkeen aikana tuotetut artikkelit ja muut julkaisut kuvaavat käynnissä olevaa työn muutosta ja muutoksen hallintaan ehdotettuja palvelumuotoilun menetelmiä. Hankkeen tulokset esiteltiin Museoliiton järjestämillä Tietopäivillä. Hankkeen ”Palvelumuotoilulla tuottavuutta ja työhyvinvointia” –loppujulkaisu avaa PAJU-mallin sisällön esittelemällä lähtökohdat ja menetelmät asiakaslähtöiseen palvelujenkehitykseen, esimerkkikuvaukset Lahden museoiden kohdalla sekä työvälineitä palveluympäristömuutoksen ja työhyvinvoinnin kohtaamiseen organisaatioissa riippumatta organisaation toimialasta.

Palvelumuotoilun menetelmät ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia. Hankkeen toimintaympäristö on naispainotteinen, joka huomioitiin tarkastelemalla organisaation naisvaltaisuutta ja sen tuomia vaikutuksia työpajoissa, työympäristössä ja käytänteissä. Työpajoissa oli mahdollista havainnoida mahdollisia eroja eri sukupuolten käyttäytymisessä muutokseen liittyen. Samoin kerättävässä palautteessa analysoitiin naisten ja miesten kokemukset. Merkittäviä eroavaisuuksia ei esiintynyt. Kaikki toimenpiteet dokumentoitiin siten, että sukupuolinäkökulmaa oli mahdollista tarkastella kattavasti. Osallistujien kokemukset hankkeesta ja sen toimenpiteistä kerättiin toimenpiteiden yhteydessä ja ne dokumentoitiin siten, että työhyvinvoinnissa ja tuottavuudessa tapahtuvia muutoksia voidaan analysoida jatkossa. Hankkeen puolitoistavuotisen keston vuoksi merkittäviä muutoksia ei vielä ehtinyt tapahtua, vaikkakin jo pelkästään mahdollisuus vaikuttaa omaan työhyvinvointiin koettiin myönteisenä lupauksena tulevasta.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke