|
|
|
Hankekoodi: S20942
Hankkeen nimi: Lähde! Taiteesta voimaa arkeen
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 20.2.2017 ja päättyy 30.4.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulunkaaren kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1006538-5
Jakeluosoite: Piisilta 1
Puhelinnumero: 0858756100
Postinumero: 91100
Postitoimipaikka: Ii
WWW-osoite: http://www.oulunkaari.com
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Vuorinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitys- ja resurssijohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 365 5473
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vuosina 2017-2020 toteutettavan Lähde! -hankkeen tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja laaja-alaisen hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien sekä erityisryhmien keskuudessa. Hanke kohdentuu ESR-rahoituksen toimintalinjaan 5 (Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) sekä toimintalinjan erityistavoitteeseen Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen.
Hankkeessa kehitetään pysyviä toimintamalleja ja -alustoja, joiden avulla lisätään taiteen ja kulttuurin keinoin kohderyhmien hyvinvointia ja aktiivista osallisuutta, tuetaan ja vahvistetaan arjen mielekkyyttä sekä laajennetaan syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien sosiaalista osallisuutta.
Käytännön toimet on hankkeessa jaettu kolmeen työpakettiin, joita ovat:
1. Työ- ja toimintakyvyn edistäminen taiteen keinoin työllisyyspoluilla
2. Julkiset tilat hyvinvoinnin edistäjinä
3. Taidekentän liikkuvuuden hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa
Hanke tarjoaa uusia mahdollisuuksia taiteen käyttöön hyvinvoinnin lähteenä sekä lisää taiteen käyttöä ja saavutettavuutta. Taidelähtöisillä menetelmillä voidaan lisätä nuorten, maahanmuuttajien, erityisryhmien sekä kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä edistää käyttäjien henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Toimenpiteillä edistetään siten osallistujien mahdollisuuksia edetä kohti työelämää. Samalla hanke mahdollistaa uusien toimintamallien löytämisen taide- ja kulttuuripalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöhön.Hankkeen kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat Oulunkaaren kuntayhtymän tuottamien sosiaali- terveyspalveluiden asiakkaita ja heidän tavoittamisensa on siten osa normaalia palvelutoimintaa. Hankkeen toimenpiteet tuodaan asiakkaiden luokse tavanomaisen toiminnan kautta mikä madaltaa kohderyhmien kynnystä osallistua tapahtumiin ja toimenpiteisiin. Yhteistyö hankehenkilöstön, taiteilijoiden ja sote-henkilöstön kesken on saumatonta ja vuorovaikutteista mikä auttaa oikeiden toimenpiteiden kohdistamisessa oikeille kohderyhmille asiakaslähtöisesti. Tätä yhteistyötä hyödynnetään myös asiakasarvioinnissa mikä on kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden kohdalla usein haastavaa. Hankkeen toiminnan lähtökohtana on kestävä kehitys niin sosiaalisesta, kulttuurisesta, taloudellisesta kuin ekologisesta näkökulmasta.
Hanke toteuttaa hallituksen strategiaan kirjattuja tavoitteita ja kärkihankkeita: taiteen saavutettavuuden parantaminen, prosenttiperiaatteen laajentaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Lisäksi vahvistetaan kohderyhmien sosiaali‐ ja terveyspalveluita taiteen keinoin yhteistyössä kulttuuripalvelujen kanssa.
Hankkeen toiminta-alueena ovat Oulunkaaren kuntayhtymän kunnat Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava Oulunkaaren kuntayhtymä toimii hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana. Hankkeen osatoteuttajana toimii Iin kunnan Ii-instituutti liikelaitoksen Taidekeskus KulttuuriKauppila.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat Oulunkaaren kuntayhtymän tuottamien sosiaali- terveyspalveluiden asiakkaita ja heidän tavoittamisensa on siten osa normaalia palvelutoimintaa. Hankkeen toimenpiteet tuodaan asiakkaiden luokse tavanomaisen toiminnan kautta mikä madaltaa kohderyhmien kynnystä osallistua tapahtumiin ja toimenpiteisiin. Yhteistyö hankehenkilöstön, taiteilijoiden ja sote-henkilöstön kesken on saumatonta ja vuorovaikutteista mikä auttaa oikeiden toimenpiteiden kohdistamisessa oikeille kohderyhmille asiakaslähtöisesti. Tätä yhteistyötä hyödynnetään myös asiakasarvioinnissa mikä on kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden kohdalla usein haastavaa.
Hankkeen pääkohderyhmiä ovat:
- Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joita pyritään aktivoimaan ja voimaannuttamaan erilaisin osallistavan taiteen menetelmin. Tavoitteena on valmistella nuoria työelämään lisäämällä nuorten osallisuuden kokemusta ja kykyä nähdä vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään. (työpaketti 1 - kohdekuntina alustavasti Simo ja Vaala). Elokuun lopun työllisyystilastoissa on Vaalassa 25 ja Simossa 31 alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta. Heidän lisäkseen on nuoria jotka eivät näy missään tilastoissa mutta heidät pyritään tavoittamaan hankkeen toimenpiteiden kautta.
- Maahanmuuttajat, joiden sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia ja sitä kautta sosiaalisia toimintaedellytyksiä ja kotoutumista pyritään tukemaan taiteen ja kulttuurin keinoin. (työpaketti 3 - kohdekuntana alustavasti Utajärvi) Kohderyhmään kuuluu 31 henkilöä Utajärvellä.
- Erityisryhmät kuten kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat (työpaketti 2-3 - kohdekuntina alustavasti Ii ja Pudasjärvi). Kehitysvammaisia on Iissä kaikkiaan noin sata henkilöä, joista 70-80 täysi-ikäisiä. Kehitysvammaisten tukiasunto Startissa ja sen välittömässä läheisyydessä asuu 25 henkilöä, joista 7 henkilöä asuu Startissa. Oulunkaaren tukiasumisen piirissä on 60 mielenterveyskuntoutujaa Pudasjärvellä.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö (kaikki kohdekunnat) Erityisesti edellä kuvattujen kohderyhmien parissa työskentelevät henkilöt, jotka pystyvät hyödyntämään hankkeessa kokeiltavia toimintamalleja jatkossa (työpaketti 2).
Hankkeen toissijaisia kohderyhmiä ovat yksityishenkilöt, yritykset, paikallisyhteisöt, julkinen ja kolmas sektori sekä yhteistyökumppanit ja rahoittaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 352 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 339 385
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 443 061
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 427 182
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Oulunkaaren
Kunnat: Ii, Utajärvi, Simo, Vaala, Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
Suunniteltu: 180
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 6 |
| Oulunkaaren kunnat ovat sitoutuneet omissa strategioissaan ja ympäristöohjelmissaan kestävään kehitykseen mikä on kaiken hanketoiminnan taustavaikuttaja Oulunkaarella. Tässä hankkeessa huomioidaan erityisesti luonto- ja ympäristötaidetoiminnoissa luonnonvarojen käytön kestävyys ja siihen liittyvä ympäristötiedon levittäminen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 4 |
| Hankkeen toiminnot tukevat osallistujien ja muiden sidosryhmien ympäristötietoutta ja pitkällä tähtäyksellä pienentävät ilmastonmuutoksen riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 5 |
| Luonto- ja ympäristötaiteessa käytetään luonnonmateriaaleja kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti käyttämällä uusiutuvia materiaaleja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 6 |
| Oulunkaaren kunnat ovat sitoutuneet omissa strategioissaan ja ympäristöohjelmissaan kestävään kehitykseen mikä on kaiken hanketoiminnan taustavaikuttaja Oulunkaarella. Tässä hankkeessa huomioidaan erityisesti luonto- ja ympäristötaidetoiminnoissa luonnonvarojen käytön kestävyys ja siihen liittyvä ympäristötiedon levittäminen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 3 |
| Toiminta ei suoraan liity Natura 2000-ohjelman kohteisiin.Utajärvellä ja Vaalassa on useita Natura kohteita mm. Oulujärven ja Rokuan alueilla joita voidaan käyttää ympäristötaidekohteina niillä alueilla. Alueet saavat siten näkyvyyttä hyvinvointia tuottavina ympäristöinä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 8 |
| Luonto- ja ympäristötaiteessa käytetään luonnonmateriaaleja kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti käyttämällä uusiutuvia materiaaleja. Samoin toimitaan muun käytettävän materiaalin kohdalla.Kierrätysmateriaaleja käytetään mahdollisimman paljon ja syntyvä jäte pyritään hyödyntämään uusiokäyttöön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeessa käytetään uusiutuvia energialähteitä mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa työllistetään paikallisia ja alueellisia taiteilijoita. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat henkilöt voivat löytää taide- ja kulttuurialalta tien työllistymiseen joko itsenäisinä yrittäjinä tai muodostamalla esimerkiksi osuuskunnan. Paikalliset yritykset, yhdistykset ja muut toimijat löytävät hankkeen kautta uusia toimintatapoja ja tekevät niihin liittyviä hankintoja. Residenssitoiminta lisää alueiden vetovoimaa uusin keinoin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Hankkeeen sisältö on lähtökohtaisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden tuottamista. Toimintojen tuloksena syntyy osin myös aineellista materiaalia mutta suurin osa sisällöstä on henkisen ja fyysisen hyvinvoinin lisäämistä aineettomin keinoin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 6 |
| Hankkeen perusajatuksena on tuoda palvelut asiakkaiden luo niin että liikkumista minimoidaan.Hankkeessa käytetään yhteiskuljetuksia silloin kun useita henkilöitä siirtyy paikasta toiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 10 |
| Yksi hankkeeen päätavoitteista on sekä sosaalisen että fyysisen hyvinvoinnin lisääminen kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä. Lisäksi hankkeessa edistetään sote-alan työntekijöiden työhyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on tuoda kohderyhmille samanlaiset mahdollisuudet nauttia taiteesta ja kulttuurista kuin muillekin ihmisille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hankkeen toiminnoilla edistetään kohderyhmien yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tuomalla osallistavaa toimintaa lähelle asiakkaita. Toiminta julkisissa tiloissa on kaikille näkyvää ja tuottaa tekijöilleen onnistumisen elämyksiä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 9 |
| Hankeeen keskeinen toiminta tapahtuu taiteen ja kulttuurin keinoin ja siinä huomioidaan kaikilla paikkakunnilla niiden luontainen kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristö kehittyy hankkeen toimintojen myötä ja tietoisuus siitä leviää laajasti koko yhteisöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Luonnossa tapahtuvien toimintojen osana lisätään osallistujien ja muiden sidosryhmien ympäristöosaamista. | ||
Lähde! Taiteesta voimaa arkeen -hankkeen toiminta-aluetta oli vuosina 2017 - 2020 Oulunkaaren kuntayhtymän kunnat Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava Oulunkaaren kuntayhtymä toimi hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana. Hankkeen osatoteuttaja oli Iin kunnan Taidekeskus KulttuuriKauppila.
Hankkeen tavoitteena oli toimintalinjan tavoitteiden mukaisesti parantaa osallistujien työ- ja toimintakykyä ja edistää heidän etenemistään työllisyyspoluilla. Tavoitteena oli myös kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita taidelähtöisillä menetelmillä sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Lisäksi vahvistettiin kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä sekä aktivoidaan ja voimaannutetaan hankkeen kohderyhmiä taiteen keinoin. Hankkeessa painotettiin ennaltaehkäiseviä palveluita ja toimintatapoja. Hankkeen toimenpiteillä tuettiin omien voimavarojen vahvistamista ja aktivoitumista esimerkiksi vertaistuen ja omaehtoisen toiminnan kautta.
Hankkeessa kehitettiin uusia toimintamalleja taiteen integroimiseksi sosiaali- ja terveyspalveluihin:
Taidekummi- ja KOTA-pajatoimintamallit syrjäytymisvaarassa olevat nuorille ja maahanmuuttajille
Lähde! –puistokonsepti ja osallistavat ideointipajat erityisryhmille: kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat
Sosiaalisen taiteen residenssitoiminta erityisryhmille: kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat
Näiden toimintamallien avulla Lähde! –hanke lisäsi taiteen saavutettavuutta ja käyttöä Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali- terveyspalveluiden asiakkaiden ja välillisesti työntekijöiden ja kuntalaisten keskuudessa. Taidelähtöisten toimintamallien avulla vahvistettiin ennaltaehkäiseviä varhaisen tuen palveluita, edistettiin asiakkaiden laaja-alaista hyvinvointia ja tarjottiin sellaista lisätukea, joka mahdollisti opiskelemaan tai työelämään siirtymisen.
Taidetoiminta tuotiin vahvasti osaksi asiakkaiden arkea. Näin madallettiin kynnystä osallistua taidepajoihin. Hankkeessa työskenteli kaiken kaikkiaan 15 kotimaista taiteilijaa tai muotoilijaa sekä kahdeksan kansainvälistä taiteilijaa. Yhteensä 23 taiteilijaa toimi yhteistyössä sote-ammattilaisten kanssa.
Lähde! –hankkeen aikana toteutettiin 30 erilaista taideprojektia kolmen taidelähtöisen toimintamallin puitteissa. Sosiaalisen taiteen residenssitoimintaa toteutettiin pysyvänä tai pop up –mallisena hankesuunnitelman mukaisesti. Nämä residenssimuodot vahvistuivat osaksi Taidekeskus KulttuuriKauppilan residenssitarjontaa Lähde! –hankkeen aikana.
Lähde! -hankkeen toimenpiteisiin osallistui 163 henkilöä.
Lähde! -hankkeessa luotu hyvinvointipuistokonsepti on hankkeen merkittävä tulos ja toteutettavissa muuallakin Suomessa. Ensimmäinen Lähde! hyvinvointipuisto sijaitsee Iin Suvantolan rannassa terveysaseman lähettyvillä. Puisto toteutettiin yhteistyössä Iin kunnan teknisten ja ympäristöpalvelujen kanssa. Lähde! -hanke on osaltaan mahdollistanut myös kahden muun hyvinvointipuiston taidelähtöisen ideointi- ja suunnitteluvaiheen Simossa ja Vaalassa.
Lähde! -hankkeen työpajoissa ideoitiin muun muassa julkisia sisätiloja eli kuntien terveysasemien tila- ja sisältöratkaisuja yhdessä erityisryhmien kanssa Vaalassa, Utajärvellä ja Pudasjärvellä. Saatu tieto koostettiin kuntien päättäjille.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi