|
|
|
Hankekoodi: S20929
Hankkeen nimi: Meidän tupa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 28.2.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: SoTe kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0208521-2
Jakeluosoite: PL 13
Puhelinnumero: 0144598208
Postinumero: 43101
Postitoimipaikka: SAARIJÄRVI
WWW-osoite: http://www.saarikka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Miettinen Kirsi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Sosiaalityöntekijä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444597841
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Meidän tupa -hankkeen tavoitteena on luoda sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli, kokonaisuus, joka määrittelee sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, toimijat ja toimintamuodot Saarikan alueella (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi). Lisäksi hankkeen tavoitteena on käynnistää moniammatillista sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille matalan kynnyksen kohtaamispaikassa Saarijärvellä. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä ja työelämän ulkopuolella olevista henkilöistä tarvitsee sosiaalista kuntoutusta osana muuta perinteisempää ja vakiintuneempaa (lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus) kuntoutusta kohti työelämää. Hankkeen keskeisenä lähtökohtana on sellaisen toimintatilan perustaminen Saarijärvelle, jossa moniammatillista, julkisen ja kolmannen sektorin toimijat kokoavaa sosiaalista kuntoutusta voidaan kehittää ja toteuttaa. Hankkeen aikana toimintamalli pilotoidaan Saarijärvellä ja siirretään soveltuvin osin muihin Saarikan alueen kuntiin.
Hankkeen kohderyhmänä on heikossa työmarkkina-asemassa olevat: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, mielenterveyskuntoutujat ja päihderiippuvuudesta kärsivät henkilöt, nuoret sekä maahanmuuttajat. Hankkeessa on sukupuolisensitiivinen työote ja hankkeessa hyödynnetään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmiä. Hanke tähtää asiakkaan tasa-arvoiseen kohtaamiseen sekä työotteeseen, jossa rohkaistaan miehiä ja naisia oman itsensä näköiseen elämään ja polkuun kohti työelämää.
Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat vertaisryhmät, ohjattu ryhmätoiminta, kansalaisopiston päiväryhmät, erilaiset teemaryhmät, kokemusasiantuntijoiden vierailut, asiakasraati, asiantuntijaluennot, asiakasohjaus ilman ajanvarausta, toimijoiden moniammatillinen yhteistyö ja paikallisuuden tukeminen.
Hankkeen tuloksena Saarikan alueella on osallisuutta edistävä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli sekä toimiva matalan kynnyksen toimintatila ja tietoa toimivan tilan edellytyksistä. Hankkeessa on kerätty järjestelmällisesti asiakaspalautetta kohderyhmältä hankkeen eri toiminnoista. Lisäksi on tilastoitu kohderyhmän sosioekonominen asema asiakkaan osallistumisen eri vaiheissa. Erityistä huomioita kiinnitetään myös siihen, mihin osallistujat ohjautuvat hankkeen jälkeen. Hanke on koonnut välilliset kohderyhmät yhteen, kerännyt näiltä saatavaa tietoa hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja edistänyt yhteistyön jatkumista. Hankkeessa on muodostettu toimiva kehittämistyön asiakasraati. Itseohjautuvat vertaistukiryhmät ovat käynnistyneet. Hanke on tuottanut tietoa paikallisista toimintatavoista ja kehittämistarpeista, jota voidaan hyödyntää Sote-uudistuksessa. Hankkeen aikana on luotu toimintamalleja, joita on toteutettu jo hankkeen aikana toiminnan juurruttamiseksi alueelle.
Hankkeen sosiaalista vaikuttavuutta mitataan hankkeen aikana kerättävällä tiedolla ja seuraamalla asiakkaan hyvinvoinnin muutoksia eli näyttöön perustuvalla toiminnalla (Evidence Based Practice). Vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan seuraavilla mittareilla: Kykyviisari 2.0, GAS-menetelmä, WHODAS 2.0.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevat: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, mielenterveyskuntoutujat ja päihderiippuvuudesta kärsivät henkilöt, nuoret sekä maahanmuuttajat.
-kuntalaiset, jotka ovat kohderyhmän ulkopuolella
-järjestötoimijat
-viranomaiset, kuntien sosiaali- ja terveystoimi, kunnan työllisyyspalvelut, nuoriso- ja sivistystoimi
-seurakunnat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 161 181
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 122 071
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 214 908
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 162 762
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren
Kunnat: Karstula, Kannonkoski, Saarijärvi, Kyyjärvi, Kivijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 105
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 0 |
| Jätteiden hyötykäyttö ja kierrättäminen | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 2 |
| Suositaan paikallisia palveluja | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 0 |
| Toimintatilan sijainnissa keskeistä on, että kohderyhmän on mahdollista saapua paikalle jalkaisin tai joukkoliikenteellä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Tutkimusten mukaan sosiaalisella pääomalla, jota hanke lisää, on suora vaikutus terveyteen ja elinikään (Hyyppä, M. T. 2011) | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
| Hankkeessa on sukupuolisensitiivinen työote ja hanke tähtää asiakkaan tasa-arvoiseen kohtaamiseen sekä aktiiviseen työotteeseen, jossa rohkaistaan miehiä ja naisia oman itsensä näköiseen elämään ja polkuun kohti työelämää. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Keskeistä hankkeessa on kaikkien kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osallisuuden vahvistaminen. Hankkeella parannetaan kohderyhmän vaikutusmahdollisuuksia omassa yhteisössään. Hankkeessa kehitettävän toimintatilan on tarkoitus muodostua paikaksi, jossa eri kulttuurien on luonteva kohdata ja toimia yhdessä ja näin lisätä keskinäistä ymmärrystä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Sosiaalinen kuntoutus on uusi palvelumuoto vuonna 2015 voimaan tulleessa uudistetussa sosiaalihuoltolaissa (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301 § 17.) Palvelu on hakenut valtakunnallisestikin vielä toimintamuotojaan ja vakiintuneita malleja ja käytäntöjä ei vielä ole. Hankkeen tavoitteena oli luoda perusturvaliikelaitos Saarikalle sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ja kokonaisuus, sekä määritellä ja pilotoida alueen sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, toimijat ja toimintamuodot. Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (SOSKU-hanke) luotiin erilaisia sosiaalisen kuntoutuksen malleja, sekä laatukriteerit sen tavoiteltavien tulosten ja vaikutusten saavuttamiseksi. Meidän Tupa – hankkeessa seurattiin hankeaikana valtakunnallista sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyötä tiiviisti ja huomioitiin valtakunnallisen työn omalla paikallistasollaan.
Hankkeessa luotiin ja käynnistettiin heikossa työmarkkina-asemassa oleville sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa mm. vertaistoiminnan-, erilaisten ryhmätoimintojen-, yksilötoiminnan-, yksilöohjauksen- ja matalan kynnyksen toimipaikan muodoissa. Hankkeen alussa luotiin matalan kynnyksen toimipaikka Saarijärvelle, joka mahdollisti toteuttamaan sosiaalista kuntoutusta ja jalkautuvaa sosiaalityötä ilman virastomaisen ympäristön tuomia rajoitteita. Kohtaamispaikka säilyy hankeen jälkeenkin. Avoin kohtaamispaikka, Tupa, osoittautui paikaksi, jossa kävijät kokivat tulevansa kohdatuksi luonnollisesti ilman päätöksentekopaineita. Tupa koettiin neutraaliksi paikaksi, joka ei leimaa kävijäänsä ja jossa asiakas koki saavansa olla oma itsensä. Toimintaa kuvailtiin mm. vapaamuotoiseksi, inhimilliseksi ja joustavaksi. Toiminnan sisältöjä vietiin soveltuvin osin Saarikan kaikkiin kuntiin mm. erilaisten ryhmätoimintojen, yksilöohjauksen ja teemapäivien muodossa.
Hankkeen tuloksena luotiin Saarikalle sosiaalisen kuntoutuksen palvelupolku, missä määritellään palveluun ohjautuminen, palvelun käynnistyminen, toiminta ja toteutus, sekä tavoite ja vaikuttavuus. Alueen kunnat ovat toimintaympäristöinä erilaisia ja hankkeen avulla on saatu selvyys alueen tarpeista sekä yksilöohjauksen tarpeellisuudesta. Lisäksi hankkeen aikana tuotetun tiedon perusteella Saarikkaan on päätetty palkata sosiaalisen kuntoutuksen ohjaaja.
Toinen hankkeen tavoitteesta oli asiakasosallisuuden lisääminen Saarikan sosiaali- ja terveyspaleluissa. Hankkeen aikana kokoontui aktiivinen kehittäjäasiakastyöryhmä, jonka tavoitteina oli kehittää asiakaslähtöisiä palveluluita yhteiskehittämisen periaatteella. Asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä hyödynnettiin toiminnan ja palveluiden suunnittelussa ja tuloksina syntyi mm. kokemusasiantuntijan käyttäminen päihdepalveluissa ja ensiapuopas sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Yhteiskehittämisen työmuotoa toteutettiin kehittäjäasiakkaiden ja Saarikan johdon edustajien kanssa vuoropuhelun ja tapaamisten muodossa. Kehittäjäasiakastoimintaa asiakasosallisuutta tullaan hankkeen jälkeen juurruttamaan laajemminkin Saarikan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhteistyössä ProSos -hankkeen kanssa on tuotettu video yhteiskehittämisestä. Hanke on tuonut tietoa kokemusasiantuntijoiden lisäkoulutustarpeesta ja hankkeessa saadun tiedon perusteella sitä on lähdetty suunnittelemaan Saarikan alueella.