|
|
|
Hankekoodi: S20898
Hankkeen nimi: PRO SOS -uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.7.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: Kampusranta 11, PL 412
Puhelinnumero: 0201245000
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laitila Minna
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: vs. Kehitysjohtaja, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 2399
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Valtakunnallisessa Pro Sos -uudenlaista sosiaalityötä yhdessä kehittämässä -hankkeen kohderyhmänä ovat sosiaalityötä ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamista sekä integroituja palveluja tarvitsevat asiakkaat, kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat, tukea ja ohjausta taloudellisissa asioissa tarvitsevat asiakkaat.Päätoteuttajana toimii ja hanketta hallinnoi Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy. Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, joka on hallinnollisesti organisoitunut Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n yhteyteen, johtaa ja koordinoi sosiaalialan osaamiskeskusten verkoston yhteistyössä suunnittelemaa PRO SOS -hanketta. Hankkeen osatoteuttajina on kuusi muuta sosiaalialan osaamiskeskusta sekä Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.
Hankkeen tavoitteena on varmistaa vahva asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti. Tämä edellyttää tietoa asiakkaiden tarpeista sekä uusia keinoja vastata niihin vahvan monitoimijaisen yhteistyön avulla.
Muina osatavoitteina on luoda uusia ja vaikuttavia toimintamalleja ja -käytäntöjä sosiaalityöhön osana sote-uudistusta sekä perustoimeentulotuen Kela-siirron toimeenpanoa, edistää sosiaalityön orientaatiomuutosta suorite- ja järjestelmäkeskeisestä kohti asiakkaan vahvaa osallisuutta ja yhteistä työskentelyä sekä vahvistaa erilaisten toiminnallisten lähestymistapojen ja ryhmätoimintojen tavoitteellista hyödyntämistä sosiaalityössä. Näin pyritään myös edistämään eri ihmisryhmien välistä tasa-arvoa: asiakkaiden välistä ja luomalla vaikuttavia palveluita, myös asiakkaiden ja ei-asiakkaiden välistä tasa-arvoa. Hankkeessa luodaan hyvät toimintamallit jatkuvalle asiakaspalautteen arvioinnille.
Vaikka rakenteellinen sosiaalityö on ilmeinen osa hanketta, pääpaino on uusien sosiaalityön muotojen kokeilussa ja tuottamisessa. Uudistukset, kuten uusi sosiaalihuoltolaki ja tulossa oleva sote-uudistus sekä perustoimeentulotuen Kela-siirto pakottavat etsimään uusia ratkaisuja, mutta antavat myös sosiaalityölle uusia mahdollisuuksia. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön monialaisen palvelutarpeen arvioinnin hyviä käytäntöjä sekä edistetään toimivien yhteistyö- ja toimintatapojen rakentumista Kelan ja kuntien sosiaalityön välille.
Hankkeessa kokeillaan ja juurrutetaan jalkautuvia sosiaalityön käytäntöjä ja otetaan myös käyttöön erilaisia sosiaalityöntekijöiden ja asukkaiden yhteiskehittämisen tapoja ja malleja. He osallistuvat monin tavoin hankkeen toteuttamiseen. Taloudellisissa ongelmissa olevien asiakkaiden kanssa työskentelyyn sovelletaan muualla jo kehitettyjä hyviä sosiaalityön menetelmiä.
Hanke myös luo ja vakiinnuttaa tarkoituksenmukaisia verkostoja sosiaalihuollon kentälle. Syntyneet toimintamallit ja muut tulokset levitetään hankkeessa rakennettujen alueellisten verkostojen kautta. Osallistuvien kuntien lisäksi Kuntaliitto rahoittaa hanketta. Sen kanssa hanke tekee yhteistyötä ottamalla käyttöön Kuntaliiton jo kehittämiä prosesseja ja mallinnuksia. Hanke puolestaan antaa Kuntaliitolle tietoa ja jakaa paikallisten (myös maakunnallisten) hanketoimien tuloksia. Täten on mahdollista yhtenäistää toimintakäytäntöjä myös valtakunnallisesti.
Hankkeen päättyessä kunnat pystyvät vastaamaan paremmin uuden sosiaalihuoltolain velvoitteisiin ja Kelan, Kuntaliiton ja kuntien/sote-alueiden välinen yhteistyöverkosto on luotu ja toimii. Asiakkaiden rooli on muuttunut, sillä he ovat osallisina palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat asiakastyötä tekevät kuntien sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat sekä heidän esimiehensä. He osallistuvat kehittämistyöhön erilaisten työpajojen ja kokeilutoiminnan kautta. Näiden osallistujien toimintaan osallistumisesta kertyy erikseen raportoitavaa rahoitusta.
Varsinaiset sosiaalityön asiakkaat ovat osallistuvat kohderyhmä aikuiassosiaalityön kehittämiseen tässä hankkeessa. Aikuissosiaalityön palvelujen kehittäminen kohdentuu heihin palvelujen käyttäjinä. PRO SOS-hankkeen kohderyhmä muodostuu seuraavista sosiaalihuollon asiakkaista:
- sosiaalityötä ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamista sekä integroituja palveluja tarvitsevat asiakkaat
- kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat
- merkittävää tukea ja ohjausta taloudellisissa asioissa tarvitsevat asiakkaat
Hankkeen kohderyhmäkokonaisuuteen kuuluu yhtenä kohderyhmänä ovat nuoret, joilla huono-osaisuus kasautuu, kun nuori alkaa pudota pois yhteiskunnan normaalitoimin-noista: koulutuksesta, työelämästä, hyvinvointipalveluista ja demokraattisesta päätöksen-teosta. Yli 30 000 nuorta ei hae työpaikkaa eikä siten näy työnhakutilastoissa. Syrjäyty-neistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia ja yli 60 prosenttia on mie-hiä. Työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten kohdalla sosiaalinen kuntoutuminen on edellytyksenä sille, että muiden, esimerkiksi työllistymiseen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutukset olisivat kestäviä. Pro gradu –tutkimuksessaan Saila Kiviranta havaitsi, että nuorten sosiaalinen kuntoutus koostuu mielekkyyden kokemuksesta, arvotavasta koh-taamisesta, vertaistuesta, toimintakyvyn vahvistumisesta sekä luottamuksesta tulevaisuu-teen. Kivirinta havaitsi, että positiivinen toimijuus vahvistaa pikkuhiljaa nuoren toiminta-kykyä (Kivirinta 2015,81-93.)
Kyseessä on siten asiakasryhmä, jonka tuen tarpeet ovat moninaiset. Tässä tarvitaan vahvaa yhteistyötä monialaisen toimijaverkoston kanssa.
Muita tärkeitä kohderyhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät, tulottomat ja muut työelämästä syr-jäytyneet, joiden kanssa tehtävää sosiaalityötä ja muita tarvittavia tukimuotoja ja -verkostoja ryhdytään systemaattisesti kehittämään. Heillä saattaa olla psyykkisiä oireita tai sairauksia, päihderiippuvuuksia, pitkäaikaissairauksia ja hyvin usein pienituloisuutta tai jopa köyhyyttä. Sotien jälkeen syntyneet ns. märän sukupolven miehet ovat päihdeasi-oinnissa suuri asiakasryhmä ja naisten päihteiden kulutus on lisääntynyt. Asiakkaiden toiminta- ja työkyvyn arviointi ja suunnitelmallinen sosiaalityö ovat keskeisiä kehittämis-kohteita.
Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaita on yli 300 000 ja eniten maksuhäiriöisiä, yli 10 pro-senttia, on ikäluokassa 25-29-vuotiaat. Toimeentulotuensaajista valtaosa on yksin asuvia, joista enemmistönä ovat miehet. Yksin eläminen ei sinällään johda syrjäytymiseen tai eristäytymiseen, mutta jos se yhdistyy –erityisesti miehillä – työttömyyteen ja heikkoon sosiaaliseen tukeen, se saattaa johtaa myös sosiaaliseen eristäytymiseen. Suurimmat yksinasuvien ryhmät ovat yli 75-vuotiaat naiset ja keski-ikäiset 35–54-vuotiaat miehet.
Kolmannen sektorin toimijat. Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisessa myös päätöksentekijät sekä perustettavien sote-alueiden toimijat.
Kussakin osahankesuunnitelmassa kohderyhmä on määritelty kohdennetusti.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 919 567
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 900 150
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 556 088
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 677 077
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6
Suunniteltu: 680
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Kehittämistyössä pyritään käyttämään digitaalisuutta (sähköinen viestintä, some), sillä nämä eivät kuluta materiaaleja. Käytännössä myös kokouksia järjestetään mahdollisimman paljon etäyhteyksillä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen kohdistuessa lähinnä uudenlaisten palvelujen kehittämiseen ei tällä kohdalla ole suoranaista vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei kehittämistoiminnan luonteen vuoksi vaikuta suoranaisesti tähän. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei kehittämistoiminnan luonteen vuoksi vaikuta suoranaisesti tähän.0 | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei kehittämistoiminnan luonteen vuoksi vaikuta suoranaisesti tähän. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Hankkeessa pyritään minimoimaan esimerkiksi paperitulosteiden määrää painottaen sähköiseen materiaalien toimitukseen ja tuottamiseen.Hankkeessa käytetään sähköistä työalustaa ja hankkeen tulokset ovat monelta osin toteutettavissa sähköisessä muodossa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei kehittämistoiminnan luonteen vuoksi vaikuta suoranaisesti tähän. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen osatoteuttajakunnissa hyödynnetään paikallisia resursseja ja palveluja (huomioiden kilpailulainsäädäntö). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Hanke kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita (mm. uudet työskentely- ja toimintamallit), jotka kohentavat työelämän ulkopuolella tai muuten haastavassa tilanteessa olevien kuntalaisten tilannetta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Pyrkimyksenä on etäyhteyksien hyödyntäminen kokouksissa ja muissa foorumeissa sekä neuvonnan ja tuen osalta hankkeen sisäisessä yhteydenpidossa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Julkisten rakenteiden muutokset (Sote ja kuntarakenne) voivat vaikuttaa kielteisesti demokratiaan ja viedä päätöksentekoa etäämmälle. Tulevat muutokset pakottavat miettimään sitä, miten arjen asiantuntemusta saadaan välitettyä kunnan päätöksentekoon ja millaisia toimintatapoja tarvitaan tulevilla sote-alueilla. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvitaan julkisen sektorin ohella kansalaisia ja lähiyhteisöjä, ei vain palvelun tuottajia. Toimintamallien tulee kiinnittyä pysyväksi osaksi kuntien/sote -alueiden omaa ideologiaa ja toimintaa. Itämeren strategian mukaan turvallisuustekijöihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueen rikollisuuteen vaikuttaa muun muassa sen sijainti, taloudelliset ja sosiaaliset eroavaisuudet. Näiden tekijöiden vaikutuksesta syntyy erityisiä tehtäviä niille jäsenvaltioille, joiden rajat ovat EU:n ulkorajoja – etenkin kun sisärajoilla ei enää tehdä tarkastuksia. Hankkeessa tuetaan sosiaalista koheesiota keskittymällä huonoimmassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden tilanteiden kohentamiseen (strategia, sivu 9) | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Yhteiskunnan muutos vaikuttaa demokratiakäsitykseen. Tällä hetkellä on olemassa riskejä sille, että eri alueilla asuvat ja erilaisissa tilanteissa olevat ihmiset joutuvat eri arvoiseen asemaan palveluiden saannissa. Palveluiden kehittäminen tulisi tapahtua kuullen niitä, jotka palveluja eniten tarvitsevat, huomioiden heidän sukupuolensa, etnisen taustansa, seksuaalisen suuntautumisensa jne. Tätä tavoitellaan myös Pro Sos -hankkeella. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Kuntalaiset ja asiakkaat ovat toimijoita ja kumppaneita, joiden osaaminen kannattaa huomioida esimerkiksi palveluja kehitettäessä, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joissa hyödynnetään monipuolisesti asukkaiden, kuntalaisten ja myös eri kulttuureista tulevien asiakkaiden sekä yhteisöjen tuottamaa tietoa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 2 |
| Yhteys kulttuuriympäristöön huomioidaan sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen uusia toimintamuotoja kehitettäessä. Lisäksi kuntalaisten kuuleminen ja osallisuuden vahvistaminen vaikuttavat osaltaan yhteisöllisyyttä edistävän kulttuurisen ilmapiirin rakentumiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Yhteisöllisen ympäristön ja kuulumisen vahvistumisen kautta voimistuu käsitys myös ympäristöstä yhteisenä resurssina, jota tulee arvostaa ja vaalia. | ||
Hankkeen toiminnan tavoitteena oli uudistaa, vahvistaa ja vankistaa erityisesti aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön roolia ja tehtävää toimintaympäristön muutokset huomioiden.
Hankkeessa koottiin sote-uudistukseen kytkeytyvien keskeisten aikuissosiaalityön toimijoiden maakunnallinen verkosto, jossa luotiin aikuissosiaalityön itseymmärrystä ja kumppaniviestintää varten esite ja luotiin yhteisymmärrystä aikuissosiaalityöstä ja siihen kytkeytyvistä palveluista. Mittaavuutta ja vaikuttavuutta huomioitiin sosiaalityön kehittämisessä tuomalla mm. Kykyviisaria sekä muita työ- ja toimintakyky- ja hyvinvointimittareita sosiaalityön kentälle. Rakenteellista sosiaalityötä kehitettiin sosiaalisen raportointi -työvälineen avulla ja vahvistamalla sosiaalityön tiedontuotannon teoreettista perustaa. Aikuissosiaalityön näkyvyys ja tunnettuus lisääntyi ja sen paikka osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja selkiintyi. Osin hankkeen vaikutuksesta uuteen Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu aikuissosiaalityön kehittämistä koskevia tavoitteita.
Aikuissosiaalityön ja sen aseman vahvistamisella oli suora yhteys myös asiakkaiden saamien palvelujen kehittymiseen. Kela-Kunta yhteistyön kehittämisen kautta syntyi alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä, ja aikuissosiaalityön rooli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluna vahvistui. Kela-Kunta yhteistyön vahvistamisella pyrittiin työnjaon ja asiakasohjauksen selkiinnyttämiseen, tiedon vaihtamisen jäsentämiseen ja asiakkaan saaman palvelun laadun parantamiseen. Yhteistyöstä syntyi Kela-Kunta yhteistoimintamallin kuvaukset 1.0 ja 2.0.
Aikuissosiaalityön palveluja kehitettiin prosessien, työtapojen ja menetelmien uudistamisen kautta. Palvelutarpeen arviointia ja siihen kytkeytyviä sosiaalihuoltolain määrittämiä käsitteitä jäsennettiin ja saatettiin toimintatapojen tasolle. Kehittämistyön tuloksena syntyi Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin -julkaisu. Taloussosiaalityön teoria ja toimintaosaamista vahvistettiin sosiaalityön yhtenä työorientaationa, joka on kuvattu Avauksia taloussosiaalityöstä -julkaisussa. Pelillisyyden ja leikillisyyden sekä muuta toiminnallista työtapaa tehtiin tutuksi pilotoimalla erilaista ryhmä ja yksilötoimintaa. Asiakkaan osallisuutta vahvistettiin osallisuutta tukevien työmuotojen käyttöönottoa edistämällä (sosiaalinen kuntoutus, kokemusohjaus ja kaikukortti) ja sosiaalipalvelujen yhteiskehittämiseen pohjautuvien työmuotojen käyttöönottoa tukemalla.
Hankkeen keskeinen toiminta ja sen tulokset ovat kuvattuna hankkeeseen osallistuneiden sosiaalialan osaamiskeskusten ylläpitämällä nettisivustolla http://www.prosos.fi/