|
|
|
Hankekoodi: S20884
Hankkeen nimi: Tartu! Asiakasprosessin kehittämishanke 12 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä olleille
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0165116-3
Jakeluosoite: Raatihuoneenkatu 8-10, PL 33
Puhelinnumero: 015 1941
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.tyollisyysmikkeli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Skopa Helena
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401294450
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tartu! hankkeessa kehitetään asiakaspalveluprosessia erityisesti 12 kuukautta yhdenjaksoisesti tai pääasiallisesti työttömänä olleiden kohdalla. Hankkeessa huomioidaan myös nuoret ammatillisesta koulutuksesta vastavalmistuneet, joiden kohdalla työelämään kiinnittymisen arvioidaan tarvitsevan lisäohjausta.
Hanke toteutetaan Etelä-Savon kaupungeissa (Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna) sekä Kangasniemen kunnassa. Hankkeessa hyödynnetään jokaisessa kunnassa olevia työllistämisrakenteita ja siinä levitetään eri alueilla todettuja hyviä käytäntöjä muiden hyödynnettäväksi.
Hankkeella on toteuttamisen tarve kahdesta syystä. Sen avulla vahvistetaan asiakasprosessia ensimmäistä kertaa 12 kuukautta työttömänä olleiden kohdalla. Tällä ehkäistään kyseisten yksilöiden työttömyyden pitkittymistä niin, että poistuminen työmarkkinoilta kokonaan jäisi tapahtumatta. Toinen syy on vahvistaa jo nyt olemassa olevaa kuntalähtöistä työllistämiskäytäntöä, jonka osatavoitteena on ollut työmarkkinoille palauttaminen, mutta myös kuntien työmarkkinanatukimaksujen kasvun hillitseminen. Kyseisen työllistämisen johdosta TE-toimiston ensimmäiselle ja toiselle palvelulinjalle on tullut paljon asiakkaita, joiden tosiasiallinen työttömyyden luonne on erilaista kuin ensimmäistä kertaa työttömäksi kirjautuneiden kohdalla.
Asiakkaat hankkeeseen ohjautuu TE-toimiston ensimmäiseltä ja toiselta palvelulinjalta. Hankkeessa toteutetaan asiakashaastettelu, jonka yhteydessä jo muodostetaan käsitys olemassa olevan työllistymissuunnitelman ja palvelumäärittelyn toimivuudesta. Hankkeen asiakkaiden kohdalla pyritään aikaistamaan työllistämistoimenpiteitä niin, että niiden vaikuttavuus avoimille työmarkkinoille paranisi. Onnistuessaan hanke toteuttaa asiakasprosesseissaan mallia, jolla on suora vaikutus sekä kuntien työmarkkinatukimaksujen pienenemiseen, mutta tätäkin tärkeämpänä yritysten työvoimatarjontaan.
Konkreettiset toimenpiteet asiakkaiden tilanteen parantamiseksi hankkeessa ovat asiakashaastattelut, palvelutarvemäärittelyt, palveluun ohjaukset ja asiakkaiden valmennus- ja työllistymisjaksojen dokumentointi jatkotyöllistymisen vahvistamiseksi. Palveluihin ohjaus tarkoittaa tässä hankkeessa palvelua, jotka ovat mainitut laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 (työnvälityspalvelut, tieto- ja neuvontapalvelut, asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja uraohjaus sekä valmennus ja kokeilu, työvoimakoulutus, Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, palkkatuki sekä yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut). Näitä palveluja toteuttaa tällä hetkellä Työ- ja Elinkeinoviranomaiset ja hankkeen tehtävänä on osaltaan varmistaa, että kyseiset palvelut otetaan huomioon hankeasiakkaiden kohdalla. Hankkeessa huomioidaan myös kuntien tarjoamat palvelut (työtoiminta, tukityöllistäminen, koulutukseen ohjaus ja työhönvalmennus).
Etelä-Savon kunnissa on tarve käydä systemaattista vuorovaikutusta työllistämisen käytännöistä. Haasteet ja kehittämisen kohteet tuodaan yhteiseen keskusteluun muiden verkostotoimijoiden kanssa. Palautetta kysytään sekä työttömiltä henkilöasiakkailta, verkostolta kuin myös työnantajilta.
Hanketta hallinnoi Mikkelin kaupunki. Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit sekä Kangasniemen kunta ovat osatoteuttajina.
Muutoshakemus; Laajennetaan hankkeen kohderyhmää niin, että työttömyyden kestoa ei ole määritelty. Hankkeen asiakkaaksi pääsee jo ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Tällä pyritään entistä enemmän työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisyyn ja mahdollisimman nopeaan työmarkkinoille palautumiseen. Asiakasmäärää ei lisätä, sillä Pieksämäki ei lähde mukaan jatkokaudelle ja vuoden 2017 loppuun asetettu tavoite asiakasmäärästä ei tule toteutumaan.
Tartuhanke tukee kasvupalvelu-uudistusta ja on kehittämässä asiakkaiden tarpeen mukaisia, uusia palveluja, joilla työllistymistä nopeutetaan. Etelä-Savon maakuntauudistuksen valmistelua on tehty eri valmisteluryhmissä, kasvupalveluiden ja soten integraatio vaikeammin työllistyvien työnhakijoiden osalta nähdään tässä valmistelun vaiheessa erittäin tarpeellisena. Tavoitteena on selvittää allianssin tai muun sopimusperusteisen yhteistyön mahdollisuus rakenteellisen työttömyyden kasvupalveluissa. Allianssiin tulisi saada mukaan kaupunkien (Mikkeli, Savonlinna) ja kunnan (Kangasniemi) työllisyystoimijoiden lisäksi tulevat kasvupalvelut, sote, yksityiset palveluntuottajat sekä osa kolmannen sektorin työllisyystoimijoista. Myös oppilaitosten roolia osaamisen kehittämispalveluissa on syytä selvittää valmistelun yhteydessä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat 12 kuukautta yhdenjaksoisesti ja pääasiallisesti työttömänä olleet työttömät työnhakijat, jotka ovat TE-toimiston asiakasrekisterissä kirjautuneena 1. ja 2. palvelulinjalle. Hankkeen asiakkaat tulevat Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupunkialueilta sekä Kangasniemen kunnasta. Hankkeessa huomioidaan myös nuoret ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet, joilla on uhka olla kiinnittymättä työelämään valmistumisen jälkeen.
Etelä-Savossa yli 12 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömiä työnhakijoita oli elokuussa 2016 yhteensä 3154 ja määrä on ollut viime vuosina kasvava. Valtaosa näistä työttömistä sijoittuu hankkeen toteuttajakuntiin.
Kyseisen kohderyhmän sisällä huomioidaan omia alaryhmiä sen mukaan, mitä palveluprosessin kehittämisessä katsotaan tarpeelliseksi. Esimerkiksi maahanmuuttajat huomioidaan Lauha-hankkeessa opitun asiakastyöskentelymallin kohderyhmäksi.
Muutoshakemus; Pääpaino edelleen 12 kuukautta yhdenjaksoisesti ja pääasiallisesti työttömänä olleet. Laajennetaan kuitenkin hankkeen kohderyhmää niin, että asiakkaiden työttömyyden kestoa ei ole määritelty. Hankkeen asiakkaaksi pääsee jo ensimmäisenä työttömyyspäivänä.
Välilliset kohderyhmät ovat:
- Työnantajat, joiden käytettävissä toivotaan olevan enemmän motivoituneita ja omaehtoisesti aktivoituneita työnhakijoita.
- Palvelua tarvitsevat erityisryhmät, joiden kohdalla viranomaisresurssia olisi enemmän kohdistettavissa.
- Koulutusorganisaatiot, jotka saisivat enemmän koulutukseen hakeutuvia.
- Järjestöt, joiden palveluja markkinoitaisiin aktiivisemmin.
- TE-toimisto, jonka asiakkuusmäärittely tarkentuisi asiakastyön myötä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 618 875
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 561 912
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 884 107
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 802 732
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan
Kunnat: Mikkeli, Kangasniemi, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 750
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Työllistämisen edistämisessä otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden vaikutukset tulevaan työvoiman kysyntään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Työllistämisen edistämisessä otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden vaikutukset tulevaan työvoiman kysyntään.. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Työllistämisen edistämisessä otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden vaikutukset tulevaan työvoiman kysyntään. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Työllistämisen edistämisessä otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden vaikutukset tulevaan työvoiman kysyntään. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Työllistämisen edistämisessä otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden vaikutukset tulevaan työvoiman kysyntään. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 1 |
| Kierrätystoiminta tuottaa pitkäaikaistyöttömille paljon työelämään paluun väyliä. Samalla kyseisten työllistettyjen kohdalla ympäristötietoisuus lisääntyy. Kokemusten mukaan myös valmius käyttää kierrätystuotteita lisääntyy. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 1 |
| Kierrätystoiminta tuottaa pitkäaikaistyöttömille paljon työelämään paluun väyliä. Samalla kyseisten työllistettyjen kohdalla ympäristötietoisuus lisääntyy. Kokemusten mukaan myös valmius käyttää kierrätystuotteita lisääntyy. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Toteuttajatahojen sisäiseen strategiaan kuuluu elinkeinojen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristön hyvinvointi. Etelä-Savossa tämä on erityisen merkityksellistä, koska luonto tarjoaa vahvan pohjan matkailuelinkeinolle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 2 |
| Palveluelinkeinojen osuus vaikeasti työllistettävien työllistämisessä on merkittävä ja tulevaisuudessa merkitys todennäköisesti edelleen kasvaa. Tämä otetaan huomioon hankkeessa ja sen asiakasohjauksessa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 2 |
| Työmarkkinoille palaaminen ilman työttömyyden haitallista pitkittymistä vahvistaa sekä yksilön että yhteistön hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Toimivat työmarkkinat, jotka aktiivisesti hyödyntävät potentiaaliaan luo hyvän alustan myös tasa-arvon kehittymiselle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 2 |
| Työttömyys itsessään on yksi suurimpia eriarvoisuuden tuottajia. Se tuottaa sitä korostetusti erityisryhmissä ja pitkittyessään se tuottaa sitä kaikkien kohdalla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Aktiiviset kansalaiset ovat todennäköisesti myös aktiivisempia kulttuurin kuluttajia, mutta myös tuottajia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Syrjäytyminen yhteiskunnasta syrjäyttää usein myös yhteiskuntaa koskettavista ongelmista. | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää työllisyyden edistämiseen liittyvää asiakasprosessia ja sen rakenteita Etelä-Savossa.
Kehittää seutukuntien vuorovaikutusta työllisyydenhoidossa sekä edesauttaa hyvien, työllistämistä edistävien käytäntöjen toteuttamista koko maakunnassa.
Vahvistaa työttömien työnhakijoiden työmarkkina-asemaa erilaisin toimenpitein riippumatta työttömyyden kestosta ja sitä kautta työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Hankkia uusia työnhakoijoita työllistämistä edistävien palveluiden piiriin.
Aktiivinen avointen ”piilotyöpaikkojen” saattaminen hankeasiakkaiden tietoisuuteen.
Parantaa tiedonvaihtoa hanketoimijoiden välillä ja verkostoyhteistyössä.
Saavuttaa verkostossa asema yhteistyökykyisenä ja tuloksellisena toimijana
Selvittää allianssin mahdollisuus rakenteellisen työttömyyden kasvupalveluissa
Merkittävin onnistuminen hankkeessa oli se, että hankeasiakkaista noin 35% työllistyi avoimille työmarkkinoille hankkeen aikana.
Asiakkaat saatiin innostumaan työnhakuvalmiuksiensa parantamiseen ja hakeutumaan mm. työnhakuvalmennuskursseille ja aikaansaatiin asiakkaiden ”ajattelutavan muuttumista” työllistymisen esteiden poistamiseksi.
Hankeasiakkaiden itsetuntemus ja itsetunto vahvistuivat ja ajattelutapa oman työllistymisen edistämiseksi laajeni ja näin ”madallettiin kynnystä” työelämään.
Hankkeen aikana tunnistettiin työnhakija-asiakasryhmä, jolle ei tällä hetkellä löydy riittävää palvelua työllistymisen edistämiseen.
Oivallettiin monipuolisen henkilökohtaisen kasvotusten tapahtuvan palvelun tarve edellytyksenä hyville tuloksille, joihin hankkeessa päästiin.
Aktiivinen työote ja työnhakijoiden aktivointi tuotti tulosta.
Kynnys toimintatavan muutokseen madaltui hankkeen aikana.
Hyvä yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli avain menestykseen (mm. yritykset, henkilöstöpalveluyritykset, yhdistykset, muut hankkeet).
Yhtenäisten ja toimivien käytänteiden luominen eri hankepaikkakunnille oli haasteellista ja ei täysin onnistunut johtuen erilaisista toimintatavoista ja käytänteistä sekä erityisesti täysin toisistaan poikkeavista asiakasrakenteista heti hankkeen alusta lähtien.