|
|
|
Hankekoodi: S20878
Hankkeen nimi: Portaat
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonlinnan Seudun Kolomonen ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 2101432-1
Jakeluosoite: Pappilankatu 3
Puhelinnumero: 0500 691574
Postinumero: 57100
Postitoimipaikka: Savonlinna
WWW-osoite: http://www.kolomonen.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Kolistaja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0500-691574
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Portaat -hanke on Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:n yhdessä Savonlinnan, Enonkosken ja Juvan kolmannen sektorin työllistävien tahojen kanssa valmistelema ja Savonlinnan, Enonkosken ja Juvan alueella vuosina 2017-18 toteutettava kolmannen sektorin työllistämistoiminnan kehittämishanke, joka perustuu Savonlinnan kaupungin sekä Enonkosken ja Juvan kuntien ja näissä kunnissa toimivien kolmannen sektorin työllistäjien työn kehittämisen sekä yhteistyön voimistamisen, työnjaon selkeyttämisen, resurssien käytön tehostamisen sekä toteutettavan toiminnan volyymin kasvattamisen tarpeisiin.
Portaat -hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat työttömät, joiden työttömyys on ehtinyt pitkittyä yli 12 kuukautta ja työttömät joilla on suurentunut riski työttömyyden pidentymiseen sekä kuntouttavasta työtoiminnasta uudelle työllistämisen portaalle "nostokunnossa" olevat henkilöt.
Portaat -hankkeen tavoitteena on työttömien aktivoitumisen ja työllistymisen kehittyminen, työllistämistoimintaa järjestävien kolmannen sektorin toimijoiden toimintatapojen sekä ko. toimijoiden ja kuntien yhteistyön kehittyminen sekä avoimille työmarkkinoille työllistymisen lisääntyminen.
Portaat -hankkeen kaksivuotinen toimintakaari jaetaan kolmeen eroteltavaan, osin päällekkäin toteutettavaan, vaiheeseen eli toiminnan käynnistämiseen, toteuttamiseen ja hyväksi todettujen testattujen mallien juurruttamisvaiheeseen.
Käynnistämisvaiheen tärkeimpiä toimenpiteitä ovat onnistunut henkilöstörekrytointi hanketta toteuttavaksi henkilökunnaksi, toimivan työllistettävien alkukartoitus- ja työkykyarviointijärjestelmän luominen, kaikkien kolmannen sektorin työllistäjätahojen yhteisen työllistettävien tasavertaisen kohtelun takaavan ohjeiston luominen, toimivien palvelupolkujen (koulutuspolku, työllisyyspolku) luominen yhteistyössä ko. alojen asiantuntijakumppaneiden kanssa sekä yritys- ja elinkeinoelämäyhteistyön käynnistäminen avoimen sektorin työpaikkojen kartoittamiseksi ja määrän maksimoimiseksi.
Varsinaisen toteutusvaiheen tärkeimpiä toimenpiteitä ovat yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin työllistäjien kanssa toteutettavat asiakkaiden aloituspalaverien ja työkykyarviointien toteuttaminen, näiden arviointien pohjalta tapahtuva työllistettävän onnistunut sijoitus eri toimijoiden toteuttamaan toimintaan, palkkatukijaksoille tai työkokeiluun sekä tätä kautta edelleen työsuhteeseen avoimille työmarkkinoille tai muuten avoimien työmarkkinoiden käytettäväksi. Hankkeen toteutusvaiheessa järjestetään resurssien puitteissa tarvittava määrä työllistettävien korttikoulutuksia, valmennusjaksoja ja lyhytkoulutuksia, joiden ohjelmassa huomioidaan mm. työnhaun menetelmät, oman itsensä markkinointi, haastatteluvalmennus sekä työelämän pelisääntöjen ja ihmissuhdetaitojen hallitseminen. Lisäksi toteutusvaiheessa laaditaan yhteistyössä kolmannen sektorin työllistävien tahojen sekä Savonlinnan kaupungin sekä Enonkosken ja Juvan kuntien edustajien sekä muiden tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa työllistävien järjestöjen ja muiden tahojen laatujärjestelmät ja huolehditaan niiden käyttöönotosta ja toteutumisen seurannasta.
Hankkeen juurruttamisvaiheessa tehdään tarvittavat päätökset hankkeen jälkeisestä eri toimijoiden yhteistyöstä ja tämän yhteistyön organisointimuodosta hankkeessa kehitettyjen ja omaksuttujen työtapojen jatkojalostamiseksi ja hyödyntämiseksi sekä varmistetaan hankkeessa kehitettyjen toimintatapojen juurruttaminen osaksi alueen tulevaa työllistämistoimintaa sekä markkinoidaan hankkeen kokemuksia muiden alueiden ja toimijoiden toiminnan kehittämisen työvälineeksi.
Hankkeen tuloksena hankkeessa työllistetty henkilö saa mahdollisuuden todenmukaiseen ja yksilölliseen alkukartoitukseen ja tältä pohjalta tukea erilaisia palvelupolkuja pitkin etenemiseern; hänelle luodaan mahdollisuus työllistyä lyhyt- tai pidempiaikaisesti ja kiinnittyä työelämään myös keikkajärjestelmässä tai oman osaamisen myynnin kautta. Näin hankkeeseen osallistuvan työllistettävän henkilöiden asema kehittyy niin työmarkkinakelpoisuuden kuin taloudellis-sosiaalisen aseman kannalta. Tämän seurakuksena hankkeeseen osallistuva henkilö pääsee pois jatkuvasta työttömyys- ja tukityöllistämisjaksojen sahausliikkeestä.
Lisäksi hankkeen tuloksena kolmannen sektorin työllistävien tahojen toiminnan tärkeys ja profiili korostuu, pajajaksoista tulee haluttu ja tärkeä porras työllistymisen prosessissa ja hankkeeseen osallistuvat kunnat (Enonkoski, Juva ja Savonlinna) hallitsevat paremmin pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvia menoeriä kuntataloudessa.
Hankkeen pitkän tähtäimen tuloksena hankkeessa työllistetyn henkilön oma elämänhallinta ja mielekkäämmän elämän saavuttaminen tulotason ja motivaation kasvun myötä vahvistuu ja työttömyyden mallin siirtyminen seuraaville sukupolville estyy. Lisäksi kolmannen sektorin työllistävien tahojen toimintamuodot kehittyvät ja ko. tahojen mahdollisuudet vastata työllistämistoiminnan haasteisiin myös hankkeen jälkeen vahvistuu ja hankkeeseen osallistuvat kunnat (Enonkoski, Juva ja Savonlinna) ennaltaehkäisevät työttömyyden pitkittymistä vähentäen näin pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvia lieveilmiöitä taloudellisine kerrannaisvaikutuksineen ja edistävät alueensa elinvoimaisuutta ja verotulojen kasvua.
Portaat -hankkeen suoranaisia kohderyhmiä ovat:
- työttömät, joiden työttömyys on ehtinyt pitkittyä yli 12 kk.
- työttömät, joilla on suurentunut riski työttömyyden pidentymiseen.
- kuntouttavasta työtoiminnasta "nostokunnossa" olevat henkilöt (ko. henkilöjen saaminen uudelle työllistymisen portaalle työpaja, tukityöllistyminen yms.)
- henkilöt, jotka tarvitsevat lisää töitä toimeentulonsa turvaamiseksi (osatyö).
- itsensä työllistämisestä kiinnostuneet, yrittäjyyttä testaavat työllistettävät
- hankkeeseen aiesopimuksella sitoutuneet yhdistysten ja muiden yhteisöjen palkatut työntekijät
Muutoshakemuksella 8/2018 on vähennetty osallistujien määrää 100:lla henkilöllä
Perusteet asiakastavoitteen kohtuullistamiseen
Tavoite:320 (Savonlinna 265, Enonkoski 20, Juva 35)
Esitys: 220 (Savonlinna 190, Enonkoski 10, Juva 20)
1. Työllisyystilanne on muuttunut selkeästi paremmaksi hankkeen suunnittelemisen jälkeen.
Pitkäaikaistyöttömien määrä kesäkuu 2016 ja kesäkuu 2018 ELY:n työllisyyskatsauksen mukaisesti:
Savonlinna 870 – 550
Enonkoski 39 - 17
Juva 76 – 75
2. Enonkoskella hankkeen potentiaalisen asiakaskunnan lukumäärä on pieni.
3. Juvalla Totta-hankkeen toimesta on rakennettu kunnan ylläpitämää työllisyyspalvelua ja Portaat-hankkeen rooliksi on sovittu tukea tätä prosessia mahdollisuuksien mukaan.
4. Vuonna 2016 tavoitteeksi on asetettu myös kolmannen sektorin työllistämisvolyymin selkeä nostaminen. Tämän jälkeen yhdistysten 100%:n palkkatukea on leikattu runsaasti ja kolmannen sektorin työllistämismahdollisuudet ovat kaventuneet huomattavasti.
Portaat -hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- hankealueen nykyiset työllistävät sekä työllistämispotentiaalia omaavat yhdistykset
- työllistettävien henkilöiden perheet ja läheiset
- alueen elinkeinoelämä (erityisesti majoitus- ja ravitsemisala, palveluala sekä muut keikka- , sesonki- ja projektiluonteiset alat).
- alueella työllistävän toiminnan työpanosta tarvitsevat ja käyttävät yksittäiset kansalaiset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 563 130
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 557 812
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 757 312
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 747 393
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Enonkoski, Savonlinna, Juva
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 60
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10
Suunniteltu: 220
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Toiminnassa minimoidaan turhan materiaalin tuottaminen, käytetään materiaalivalinnoissa mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja ja kuljetuksissa ynnä muussa energiaa tarvitsevassa toiminnassa luonnonvaroja vähiten kuluttavia ratkaisuja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Toiminnassa minimoidaan ilmastomuutosta vauhdittavien toimintojen käyttö, käytetään materiaalivalinnoissa mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja ja kuljetuksissa ynnä muussa energiaa tarvitsevassa toiminnassa ilmastomuutosta vähiten aiheuttavia ratkaisuja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 3 |
| Kolmannen sektorin työllistävien tahojen työpajatoiminnassa on toteutettu luonnon monimuotoisuutta edistäviä työtehtäviä esimerkiksi erilaisissa raivauskohteissa ja vieraslajien torjunnassa. Tätä toimintaa lisätään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tarjoamalla työvoimaa em. kohteisiin | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Kolmannen sektorin työllistävien tahojen työpajatoiminnassa on toteutettu vesistöjen hyvinvointia edistäviä työtehtäviä esimerkiksi ympäristön kunnostustöissä. Tätä toimintaa lisätään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tarjoamalla työvoimaa em. kohteisiin | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 3 |
| Natura 2000 ohjelman tavoitteiden edistämiseen toimintaan tullaan alan erikooisjärjestöille ja muille toimijoille tarjoamaan kolmannen sektorin työllistävien tahojen työpajatoiminnan kautta tarvittavaa työvoimaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen omaan materiaalien ja jätteiden kestävän kehityksen mukaiseen valintaan ja lajitteluun. Lisäksi hankkeen puitteissa tarjotaan kolmannen sektorin työllistävien tahojen työpajatoiminnan kautta työvoimaa esimerkiksi kierrätystä ja materiaalien uusiokäyttöä edistäviin työtehtäviin. Lisäksi osassa hankkeen toteutuksen osallistuvissa kolmannen sektorin työllistävien tahojen työpajatoiminnassa on jo nyt merkittävä rooli kierrätystoiminalla ja tätä toimintaa voidaan tehostaa hankkeen lisäresurssien kautta. Lisäksi hanketoimijoiden työkalut (puhelin, tietokone) hankitaan leasing-sopimuksin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Osassa hankkeen toteutuksen osallistuvista kolmannen sektorin työllistävien tahojen työpajatoiminnoissa on jo nyt merkittävä rooli uusitutuvien energialähteiden hyötykäytöllä ja tätä toimintaa voidaan tehostaa hankkeen lisäresurssien kautta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Uuden palvelukonseptin juurruttaminen toimintaan. Hankkeen myötä paikallisen elinkeinoelämön tarpeisiin työvoimaa omalta alueelta jolloin esimerkiksi kauempaa tapahtuva työmatkaliikenne tältä osin pienenee. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Uusien digitaalisten työvälineiden käyttöönotto. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 2 |
| Suositaan kimppakyytejä ja joukkoliikennettä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Asiakkaiden elinolojen tukeminen ja sosiaalinen vahvistaminen | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Asiakkaat huomioidaan yksilöinä, ottaen huomioon kunkin kultturiset taustat | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Kulttuuripajoja, joissa kehitetään kulttuuriympäristön havaitsemista ja hyödyntämistä työmahdollisuuksien synnyttäjänä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Luonto- ja ympäristöpajoja, joissa oman oivaltamisen keinoin kehitetään ympäristöystävällisä tuotteita, valistetaan ympäristön merkityksestä sekä hyödynnetään ainutlaatuista ympäristöämme kestävällä tavalla myös työllistymisen lähteenä. | ||
Portaat-hankkeessa tavoitteena oli kehittää kolmannen sektorin puitteissa pitkäaikaistyöttömien työvalmennuspalvelua sekä työllistämispalveluissa mukana olevien eri organisaatioiden yhteistyötä. Hanke toimi Savonlinnan, Juvan ja Enonkosken kuntien alueella.
Portaat-hankkeessa toteutettiin työvalmennusmallia, joka ei ollut sidottu valmennuksen kestoon, vaan asiakkaan yksilöllisen polun etenemiseen. Työvalmennuspolkujen kesto vaihteli pääsääntöisesti vajaasta puolesta vuodesta reiluun vuoteen. Keskeistä valmennuksessa oli asiakkaan toiveiden kuunteleminen ja kiireetön kohtaaminen sekä seikkaperäinen potentiaalisten ja realististen vaihtoehtojen läpikäyminen. Työvalmennukseen osallistuminen oli asiakkaalle vapaaehtoista. Tarjotusta työvalmennuksesta kieltäytyminen ei aiheuttanut asiakkaalle työttömyysturvaan liittyviä sanktioita.
Hankkeen aikana työvalmennukseen osallistui 152 asiakasta, joiden työttömyys oli pitkittynyt. Heistä työllistyi avoimille työmarkkinoille 14 henkilöä ja tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen sijoittui 15 henkilöä. Lähtökohtana oli, että hankkeen päättyessä jokaisella asiakkaalla on jatkosuunnitelma ja paikka, jossa hänen palvelunsa jatkuvat. Palautteissaan asiakkaat korostivat, että työvalmennuspalvelu oli onnistunutta, valmentajien tavoitettavuus ja yhteydenpito oli helppoa sekä valmentajalla oli riittävästi aikaa asioiden käsittelyyn.
Työllistämispalveluissa mukana olevien organisaatioiden yhteistyön ja organisoitumismuotojen rakenteellinen kehittäminen osoittautui Portaat-hankkeelle liian mittavaksi haasteeksi. Työllistämispalveluissa mukana olevien organisaatioiden toimintamuodot, toimintakulttuurit ja toiminnan resurssointi ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä. Niinpä rakenteelliset muutokset edellyttäisivät merkittäviltä toimijoilta yhteistä vahvaa tahtotasoa, jonka tukena olisi selkeästi ohjattu resurssien suuntaaminen.
Hankkeen alkupuolella Savonlinnan viiden suurimman työllistävän yhdistyksen kesken tavoiteltiin yhteisen työllisyyspalveluita tuottavan organisaation perustamista, mutta yhteiseen organisoitumiseen ei löytynyt lopulta riittävästi sitä puoltavia seikkoja. Yhdistyksille ovat merkittäviä tekijöitä esimerkiksi organisaation itsenäisyys, omat toimintatavat sekä yhdistyksen historia mukaan lukien yhdistyksen nimi. Hankkeen loppupuolella muokattiin rahoittajan tukemana hankesuunnitelmaa ja herätettiin yhteistyötä Etelä-Savon suurempien työllistävien yhdistysten kesken. Eri seutukuntia edustavien toimijoiden keskinäinen yhteistyö toimi hedelmällisemmin kuin seutukuntien sisällä. Yhteistyöhön halukkaissa yhdistyksissä Mikkelissä, Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Kangasniemellä tehtiin 10 kriteerin laadun alkukartoitus. Kehittämisen alueita löytyi mittareista ja vaikuttavuuden arvioinnista, valmennuksen laadusta, laatujärjestelmän kehittämisestä ja palvelumuotoilusta. Lisäksi todettiin tarvetta yhteiselle markkinointi-, myynti-, kehittämistoiminnalle sekä yhteiselle maakunnalliselle kehittämishankkeelle. Johtopäätöksenä tästä ehdittiin ennen hankkeen päättymistä järjestää yhdistysten henkilöstölle kolme valmentavan työotteen koulutusta eri puolilla Etelä-Savoa sekä yksi EFQM-laatuvalmennus.
Karkeasti ottaen pitkäaikaistyöttömien työllisyyspalvelut jatkuvat Savonlinnassa samoilla rakenteilla kuin hankkeen Portaat-hankkeen alkaessa. Juvalla ja Enonkoskella kunnat ovat ottaneet työllisyyspalvelut kokonaisvaltaisesti omaksi toiminnakseen ja lopettaneet samalla työllistämispalveluiden hankkimisen yhdistysten ylläpitämiltä työpajoilta. Ominaista näille parille vuodelle on ollut, että työllisyyspalveluiden kentällä jokainen toimija ja organisaatio on pyrkinyt valmistautumaan omalla tavallaan tuleviin maakuntahallinnon muutoksiin.