|
|
|
Hankekoodi: S20827
Hankkeen nimi: Oikeisiin töihin oppimisvaikeudesta huolimatta!
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D
Puhelinnumero: 01535561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jussi Ronkainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ykskön päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3124 983
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeella tuetaan laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavia nuoria työllistymään avoimille työmarkkinoille. Oppimisvaikeudet ovat yksi keskeinen syy nuorten työllistymisen ongelmille Etelä-Savossa. Palvelujärjestelmässä koetaan, ettei oppimisvaikeuksia omaaville nuorille ole tarjolla riittäviä välineitä työllistymisen tukemiseksi. Myös monet nuoret kokevat, etteivät he saa yksilöllistä tukea työpaikan löytämiseksi. Palvelujärjestelmässä on pakottava tarve kehittää työkaluja, käytäntöjä tai asiakastyön muotoja, joiden avulla kyettäisiin vastaamaan näiden nuorten työllistymispyrkimyksiin. Tarve on huomattu etenkin nuorten työllisyys- ja koulutuspalveluissa.
Hankkeessa pilotoidaan oppimisvaikeuksia omaavien nuorten kanssa ohjaavan työhönvalmennuksen mallia toimintamallina, jonka avulla nuorta tuetaan työllistymisessä avoimille työmarkkinoille yhteistoiminnallisesti nuorten, työnantajien, työhönvalmentajien ja työllisyyspalvelujen työntekijöiden kesken. Toimintaa tukevat maakunnan työllisyys-, koulutus- ja nuorisopalvelut, työpajat ja vammaispalvelut, sekä sosiaalisia yrityksiä ja pk-yrityksiä Etelä-Savon seudulta.
Mallin tavoitteena on tukea nuorta edistämään omaa työllistymistään. Se toteutetaan ohjaavana työhönvalmennustyöskentelynä, jossa keskeistä on nuoren tuen tarpeen tunnistaminen työelämään liittyvissä prosesseissa ja yksilökohtainen tuen räätälöinti nuorta varten. Nuorta tuetaan hänen tarpeidensa mukaan omaksumaan työelämävalmiuksia työnhaussa, kuten tuomaan esille omaa osaamista ja vahvuuksia. Työhönvalmennuksen yhteydessä myös etsitään näille nuorille työpaikkoja Etelä-Savon alueelta nuoren kiinnostuksen mukaan. Kun työnantajat ovat selvittäneet valmiutensa tarjota työ- tai harjoittelupaikka työnhakijalle, he suunnittelevat yhdessä työhönvalmentajan kanssa työnhakijalle yksilöllisen tuen kokonaisuuden sen mukaan, mitä tulee esimerkiksi työtehtävien järjestelyyn, työn kuormittavuuteen, työnohjaukseen ja työyhteisöön.
Hankkeessa mahdollistetaan nuorten ja työnantajien suora kohtaaminen, jolloin ennakkoluulot vaikeasti työllistyvistä nuorista hälvenevät, nuoren työelämätaidot karttuvat ja tietoisuus toisen osapuolen odotuksista lisääntyy. Hankkeessa lisääntyy myös tietämys laaja-alaisista oppimisvaikeuksista, niitä omaavien henkilöiden toimintatavoista ja kyvyistä toimia työelämässä. Hankkeessa lisätään valmiuksia ottaa käyttöön yksilökeskeisen tuen menetelmiä työllisyyspalveluissa ja muissa nuorten työllistämiseen pyrkivissä palveluissa, sillä näiden kehittämiselle on nuorisopalveluissa kova tarve. Hanketoimijoilla on vankkaa asiantuntemusta yksilökeskeisestä palvelusuunnittelusta, jonka kautta työskentelyssä panostetaan nuorten yksilöllisen tuen tarpeen suunnitteluun, sillä lähtökohtana toiminnassa ovat nuorten omat työllistymispyrkimykset ja niistä lähtevät tarpeet. Ohjaavassa työhönvalmennustyöskentelyssä hyödynnetään hanketta tukevista toimijoista koostuvan asiantuntijaverkoston tietämystä.
Hankkeessa kartoitetaan pilotoitavan työskentelytavan mahdollisuus tulla jalkautetuksi pysyvästi toimintaan nuorten palveluissa, kuten työpajoilla, työllisyyspalveluissa, matalan kynnyksen palveluissa ja yrityksissä. Hankkeessa pilotoitua työskentelytapaa on mahdollista muuntaa asiakasryhmän tarpeiden mukaan, jolloin se hyödyttäisi useita vaikeimmin työllistyviä nuoria myös maakuntarajojen ulkopuolella.
Hanke tuottaa erityisen mahdollisuuden hyödyntää oppimisvaikeuksiin liittyvää asiantuntemusta työllisyyttä tukevien palvelukäytäntöjen suunnittelussa, sillä palvelujärjestelmässä ja työelämässä niihin liittyvä tiedonpuute ja ennakkoluulot muodostavat tällä hetkellä suuria esteitä työllistämiselle. Yksilölähtöisyyden merkitystä korostetaan voimakkaasti palvelujärjestelmässä, mutta sen toteutumisen tavat vaihtelevat erittäin paljon. Hanke tuottaa toimintatavan, jossa nuorella on mahdollisuus vaikuttaa ainutlaatuisella tavalla omien palveluidensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavat, vaikeasti työllistyvät nuoret. Etelä-Savon alueella heitä on arviolta 2000-3000 (suhteutettuna oppimisvaikeuksia omaavien henkilöiden arvioituun määrään valtakunnallisella tasolla ja suhteuttamalla luku maakunnan väkiluvun mukaan, kun nuoreksi määritellään 16-29 -vuotias työikäinen).
Hanke hyödyttää myös muita vaikeasti työllistyviä nuoria kohderyhmänä, koska monilla näistä nuorista on työllistymisessään samankaltaisia ongelmia kuin oppimisvaikeuksia omaavilla nuorilla.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat nuoria tukevien palvelujen, kuten työllisyys- ja nuorten palvelujen työntekijät ja ammattilaiset, sekä työelämäsektorin rekrytoivaa henkilökuntaa, joiden toimintaa hanke koskee ja johon se vaikuttaa.
Hanketta tukevat Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimisto, Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut, Joroisten kunta, Etelä-Savon työpajat, Kekäle Oy, Kristalli Sport Oy, Savoset ry., Savonlinnan seudun yrittäjät ry, Erityisten oppijoiden liitto ry, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon koulutuspalvelut Oy ja Bovallius Ammattiopisto.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 57 685
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 54 549
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 82 407
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 77 926
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Mäntyharju, Pieksämäki, Savonlinna, Joroinen
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 8 |
| Hanke edistää elinkeinorakenteen kestävää kehitystä välillisesti, sillä siinä otetaan huomioon yritysten sosiaalinen vastuu, joka on keskeinen kehitettävä alue yritysten yhteiskuntasuhteiden kannalta. Kehitystä edistää myös tulevien työntekijöiden näkökulman entistä tiiviimpi huomioiminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke tuottaa keskeisen palveluinnovaation, sillä yritysektori on aktiivisesti mukana kehittämistoiminnassa. Yritysten näkökulmaa ei ole oppimisvaikeuksia omaavien nuorten työllisyyttä edistävissä toimenpiteissä huomioitu riittävästi. Lisäksi nuori osallistetaan omien työllistymispalveluidensa kehittämiseen ainutlaatuisella tavalla. Näin palveluinnovaatio parantaa työnantajien ja työntekijöiden kohtaantoa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 10 |
| Hankkeessa edistetään vaikeassa sosiaalisessa asemassa olevien ryhmien terveyttä ja hyvinvointia tukemalla heitä työllistymään ja ansaitsemaan elantonsa. Hankkeessa edistetään näiden ryhmien osallisuutta olennaisella tavalla, sillä nämä nuoret eivät yleensä pääse riittävällä tasolla vaikuttamaan heille tarjottuihin palveluihin ja niiden sisältöihin. Koska hankkeessa kehitetään toimintamalli, joka on tarkoitus ottaa käytäntöön pysyvästi kuntien palveluissa, hyvinvoinnin edistämisen välilliset vaikutukset ovat suuria. Hanke edistää myös keskeisellä tavalla esteettömyyttä, sillä toiminnassa mukana olevilla yrityksillä on tarkoitus kehittää sitä madaltamalla kynnystä työllistää oppimisvaikeuksia omaavia nuoria. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää oppimisvaikeuksia omaavien nuorten ja muiden nuorten välistä yhdenvertaisuutta, koska siinä tuetaan oppimisvaikeuksia omaavia nuoria työllistymään muiden nuorten lailla. Hanke edistää myös sukupuolten tasa-arvoa, koska siinä otetaan huomioon sukupuolten erot työelämäinstresseissä ja kohdellaan molempia sukupuolia yhdenvertaisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke edistää merkittävällä tavalla kohderyhmän yhdenvertaisuutta muihin ryhmiin nähden. Tarjoamalla oppimisvaikeuksia omaaville nuorille parempia mahdollisuuksia työllistymiseen hankkeessa pyritään heitä kohtaavan eriarvoisuuden vähentämiseen muihin nuoriin nähden. Hankkeessa otetaan huomioon myös monikulttuurinen yhdenvertaisuus, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus rekrytoitavien nuorten suhteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
Hankkeessa pyrittiin tukemaan oppimisvaikeuksia omaavia nuoria työllistymään kokeilemalla yksilökeskeistä työnhakuvalmennusmallia Etelä-Savon maakunnassa. Valmennuksia pilotoitiin Mikkelissä, Joroisilla ja Savonlinnassa. Nuoria osallistui hankkeeseen nuorten palvelujen, kuten työllisyyspalvelujen ja työpajojen kautta. Jokaisessa kunnassa on valmennettu oppimisvaikeuksia omaavia nuoria itsenäiseen työnhakuun yksilölähtöisesti pitämällä lähtökohtana nuorta itseään ja ottamalla huomioon hänen elämäntilanteensa ja -historiansa, osaamisensa, työkokemuksensa ja koulutuksensa. Valmennuksissa nuorta harjaannuttettiin tuomaan esiin osaamista, laatimaan cv, etsimään työpaikkoja ja kommunikoimaan työnantajan kanssa. Valmennuksissa on myös vieraillut asiantuntijoita kertomassa onnistuneesta työnhausta yritysten ja työnantajan näkökulmasta. Lisäksi hankkeen työhönvalmentaja on tukenut nuoria työnhaussa etsimään sopivia yrityksiä nuoren kiinnostuksen ja osaamisen mukaan ja nuoria varten on laadittu yksilölliset työnhakusuunnitelmat. Valmennuksiin osallistuneista nuorista yksikään ei työllistynyt. Yhtenä syynä siihen oli se, että yksilökeskeiseen valmennukseen varattu aika loppui kesken eikä nuorten kanssa päästy tapaamaan työnantajia. Toisena syynä oli nuorten kiinnostuksen puute paikkakunnalla oleviin heille soveltuviin työpaikkoihin. Kuitenkin nuoret pitivät työnhakuvalmennusta hyödyllisenä tarpeitaan ajatellen eikä yksikään nuorista ollut aiemmin saanut yksilöllistä valmennusta työnhakuun. Hankkeen keskeinen tulos on se, että vaikeasti työllistyvät nuoret tarvitsevat enemmän yksilöllistä tukea työnhakuprosesseissaan, kuin nykyjärjestelmä mahdollistaa. Työnhaussa tukemisen muotoja pitäisi myös monipuolistaa käyttämällä hyödyksi useampia toimijoita ja menettelytapoja. Työnantajien kohtaamiseen tulisi panostaa esimerkiksi siten, että tieto yritysten tarjoamista mahdollisuuksista välittyisi useampia reittejä pitkin ja nykyistä monipuolisemmissa muodoissa.