|
|
|
Hankekoodi: S20777
Hankkeen nimi: NASEVA
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.7.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: Skinnarilankatu 34
Puhelinnumero: 0294462111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Naukkarinen Johanna
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406853134
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Naisten aliedustus tekniikan alan korkeakouluopinnoissa on pitkäaikainen ja vakiintunut ilmiö. Se on ongelma sekä alan että naissukupuolen näkökulmasta. Naisten näkökulmasta tekniikan alan karttaminen johtaa miehiä heikompaan ura- ja palkkakehitykseen. Alan näkökulmasta naiset ovat sekä määrällisesti että laadullisesti hukattua potentiaalia. Naisten myötä alan opiskelijoista karsiutuu huomattava määrä sellaisia, joiden osaamispotentiaali olisi riittävä alan opintojen menestykselliseen suorittamiseen, lisäksi naisten puuttuminen tekniikan koulutuksesta ja kehityksestä kapeuttaa ja yksipuolistaa tekniikan kehitystä ja työskentelytapoja.
Pitkällä aikavälillä ainoa keino vaikuttaa naisten aliedustukseen tekniikan alalla on muuttaa alan rekrytointi- ja opetuskulttuuria naiset paremmin huomioivaan suuntaan. Tämä edellyttää alan tietoisuuden lisäämistä naisista hakijoina ja tekniikan opiskelijoina (ei niinkään naisten tietoisuuden lisäämistä tekniikan alasta). Kulttuurin muuttaminen edellyttää lisäksi erityisesti sellaisten kulttuurillisten piirteiden tunnistamista, jotka vähentävät naisten kiinnostusta tekniikan alaa kohtaan, ja niiden aktiivista korjaamista.
NASEVA hankkeen tehtävänä on aiempien hankkeiden tuloksia ja ideoita hyödyntäen löytää toimenpiteitä, joilla lukiolaisille tarjottavaa Elektroniikan perusteet (ELPER) -kurssia voidaan nykyistä paremmin hyödyntää naisten rekrytoinnissa LUT:iin ja erityisesti sähkö- ja energiatekniikan aloille. Koska ELPER jo sinällään on hyvä kanava LUT:n koulutuksesta viestimiseen, keskitytään hankkeessa tunnistamaan ja muuttamaan niitä kommunikaatio- ja organisaatiokulttuuriin liittyviä piirteitä, jotka tällä hetkellä vähentävät tyttöjen kiinnostusta kurssille osallistumiseen sekä tekniikan alalle hakeutumiseen. Samalla pyritään löytämään toimintatapoja, joilla kulttuuria saadaan kehitettyä naishakijat ja –opiskelijat paremmin huomioivaksi.
Hankkeen tavoitteena on 1) nostaa naisten osuutta LUT:n tekniikan opiskelijoista erityisesti sähkötekniikan alalla, 2) tunnistaa niitä kommunikaatio- ja organisaatiokulttuuriin liittyviä piirteitä, jotka vähentävät naisten kiinnostusta tekniikan alaa kohtaan ja 3) kehittää toimintatapoja, joilla tekniikan opetuksessa pystytään paremmin huomioimaan naiset ja saamaan heidän vahvuutensa koko alan voimavaraksi. Hankeresurssit suunnataan ELPER-kurssin yhteydessä toteutettavien toimenpiteiden ideointiin, toteutukseen, arviointiin sekä käytäntöjen levittämiseen myös muuhun LUT:n toimintaan.
Hanke edistää konkreettisesti koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista tekniikan alalla ja vaikuttaa välillisesti naisten työllistymiseen tekniikan alalla ja sitä kautta myös etenemiseen uralla. Hanke edistää toisen ja kolmannen koulutusasteen välistä yhteistyötä ja tuottaa erityisesti opinto-ohjaukseen liittyvää lisäarvoa paljastamalla kulttuurillisia piirteitä, jotka tällä hetkellä karkottavat osan potentiaalisista naisista pois tekniikan alalta.
Tavoitteisiin pyritään seuraavien toimenpiteiden avulla:
Toimenpide 1: ELPERin markkinoinnin kehittäminen naiset paremmin huomioivaan suuntaan.
Toimenpide 2: ELPERin nykykäytäntöjen kartoittaminen naisten huomioimisen näkökulmasta.
Toimenpide 3: ELPERin toiminnallinen kehittäminen naiset paremmin huomioivaan suuntaan.
Toimenpide 4: Tekniikan opetuksen kehittäminen naiset paremmin huomioivaan suuntaan.
Toimenpide 5: Tekniikan alan sukupuolittuneisuuden syiden, selitysten ja seurauksien näkyväksi tekeminen.
Toimenpiteiden tuloksena syntyy markkinointi-ideoita ja –käytäntöjä, joiden avulla sekä ELPERiin että LUT:n tekniikan kandidaattiopintoihin saadaan lisää naishakijoita ja sitä kautta erityisesti LUT:n sähkötekniikan opiskelijoiksi enemmän naisia. Toimenpiteiden tuloksena syntyy myös naiset paremmin huomioivia pedagogisia ideoita ja käytäntöjä, joita voidaan soveltaa niin lukiolaisille suunnatussa opetuksessa kuin tutkintotavoitteisessa opetuksessa. Hankkeen pohjalta kehitetään naiset nykyistä paremmin hakijoina huomioivaa materiaalia, jota voidaan hyödyntää sekä tekniikan alan oppilaitosten rekrytointiprosesseissa että lukioiden opinto-ohjauksessa. Lisäksi tuotetaan materiaalia tekniikan alan segregaatiota selittävistä ja opetuksen sukupuolisensitiivisyyttä lisäävistä käytännöistä.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen lukiolaiset (potentiaaliset ELPERin suorittajat) sekä lukioiden luonnontieteiden opettajat ja opinto-ohjaajat.
Lukiolaisten vanhemnat, Lappeenrannan teknillisen yliopiston opetushenkilökunta ja tekniikan alojen nykyiset ja tulevat opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 149 554
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 148 833
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 213 648
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 212 747
Maakunnat: Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Kymenlaakso
Seutukunnat: Imatran, Lahden, Lappeenrannan, Kouvolan, Kotkan-Haminan
Kunnat: Luumäki, Savitaipale, Lahti, Kouvola, Lappeenranta, Kotka, Parikkala, Imatra
Jakeluosoite: Skinnarilankatu 34
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Maakuntaan jäävät naispuoliset sähkötekniikan diplomi-insinöörit monipuolistavat alueen elinkeinorakennetta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Toimintakulttuuri monimuotoistuu naisopiskelijoiden ja -valmistuneiden myötä --> edistää opiskelu- ja työhyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Naisten koulutusmahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat; tytöt saavat roolimalleja; alan kulttuuri tasa-arvoistuu | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 6 |
| Tekniikkaan hakeutuvat naiset ovat miehiä useammin kiinnostuneita teknologian soveltamisesta yhteiskunnallisiin asioihin | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Teknologia osana kulttuuria tulee näkyvämmäksi lukiolaisille | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
NASEVA tasa-arvohankkeen tavoitteena oli 1) nostaa naisten osuutta LUT:n tekniikan opiskelijoista erityisesti sähkötekniikan alalla, 2) tunnistaa sellaisia kommunikaatio- ja organisaatiokulttuuriin liittyviä piirteitä, jotka vähentävät naisten kiinnostusta tekniikan alaa kohtaan ja 3) kehittää toimintatapoja, joilla tekniikan opetuksessa pystytään paremmin huomioimaan naiset ja saamaan heidän vahvuutensa koko alan voimavaraksi. Hankkeen keskiössä olleen Elektroniikan perusteet -lukiolaiskurssin osalta määrällisenä tavoitteena oli saada tyttöjen osuus osanottajista nousemaan 33 %:iin. Yleisellä tasolla hankkeen tavoitteiden voidaan todeta toteutuneen varsin hyvin. Hakijatilastojen valossa tyttöjen kiinnostus LUT-sähkötekniikkaa kohtaan on kasvanut. Lisäksi hankkeessa on empiiristen havaintojen ja teoreettisen tiedon perusteella onnistuttu tunnistamaan useita epätasa-arvoa ylläpitäviä kulttuurillisia piirteitä toiminnassamme ja löydetty keinoja muuttaa vakiintuneita toimintatapoja.
Hankkeessa testattiin erilaisia sukupuolittumisen vähentymiseen tähtääviä toimenpiteitä lukiolaisille tarjottavan Elektroniikan perusteet (ELPER) -kurssin avulla. Hankkeessa löydettiin markkinointi-ideoita ja –käytäntöjä, joiden avulla sekä ELPERiin että LUT:n tekniikan kandidaattiopintoihin voidaan tulevaisuudessa saada entistä enemmän naishakijoita ja sitä kautta erityisesti LUT:n sähkötekniikan opiskelijoiksi enemmän naisia. Hankkeen aikana tunnistettiin erilaisia naiset huomioivia pedagogisia ideoita ja käytäntöjä, joita voidaan soveltaa niin lukiolaisille suunnatussa opetuksessa kuin tutkintotavoitteisessa opetuksessa. Lisäksi koottiin tekniikan alan sukupuolittumiseen liittyvää materiaalia, jota voidaan hyödyntää sekä tekniikan alan oppilaitosten rekrytointiprosesseissa että lukioiden opinto-ohjauksessa. Hankkeessa käytiin myös runsaasti aiheeseen liittyvää keskustelua eri sidosryhmien (opettajat, opinto-ohjaajat, vanhemmat, päätöksentekijät, poliittiset vaikuttajat jne.) kanssa, mikä jatkuu eri muodoissaan myös hankekauden päätyttyä.
Hankkeessa syntyneet, ELPER-kurssiin liittyvät toimivat ideat on hankekaudella integroitu osaksi kurssia ja niiden osalta toiminta jatkuu hankekauden jälkeen kurssin puitteissa. Hankkeessa tuotettua tietoa ja materiaalia hyödynnetään jatkossa myös muussa LUT:n kouluyhteistyössä, opiskelijarekrytoinnissa ja opetuksen kehittämisessä. Hankkeessa kerättyjä kokemuksia, kehitettyjä toimintatapoja ja tuotettuja materiaaleja tullaan myös levittämään muiden tekniikan alan oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä lukioiden ja peruskoulujen opinto-ohjaajien käyttöön. Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraamista ja arviointia jatketaan hankekauden jälkeen, sillä osa vaikutuksista näkyy todennäköisesti vasta viiveellä.