|
|
|
Hankekoodi: S20769
Hankkeen nimi: Terveydeksi
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.1.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Työttömien Keskusjärjestö ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1003909-9
Jakeluosoite: Rahakamarinportti 3 A, 3. krs
Puhelinnumero: 050 577 2580
Postinumero: 00240
Postitoimipaikka: HELSINKI
WWW-osoite: http://www.tyottomat.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAAPAKOSKI JUKKA PETTERI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 577 2580
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työttömien Keskusjärjestö ry:n (entisen Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry:n) ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisen
Terveydeksi-hankkeen tavoitteena on parantaa huono-osaisten ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ohjautumista sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin, erityisesti terveystarkastuksiin, vahvistaa osallisuutta, elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä.
Hankkeessa:
- Kehitetään työttömien ja muiden yhdistysten matalan kynnyksen toimintakeskusten, kohtaamispaikkojen ja EU-ruokajakelujen liitännäistoimintoja huono-osaisten ja pitkäaikaistyöttömien terveyden ja elämänhallinnan edistämiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kartoittamiseksi ja niihin ohjaamiseksi
- Annetaan palveluohjausta sosiaali- ja terveyspalveluihin, erityisesti terveystarkastuksiin
- Kehitetään eri yhdistysten, kuntien ja te-palvelujen yhteistyötä
- Hanke ohjaa työttömiä viranomaispalvelujen piiriin, mutta ei korvaa lakisääteisiä viranomaispalveluja.
Hankkeeseen palkataan hankepäällikkö ja kaksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.
Hankkeen tuloksena ovat selkeämmät ja monipuolisemmat käytännöt työttömien ohjautumiseen sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä laajemmin työttömien parempi käsitys omakohtaisesta terveydentilasta ja terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävistä tavoista.
Toteuttajaorganisaatioiden matalan kynnyksen toimipaikkojen osaaminen terveystarkastuksiin ja sosiaalipalveluihin ohjaamisessa paranee.
Hanke aktivoi lakisääteisten terveystarkastusten järjestämisessä niitä kuntia, joissa tätä palvelua ei vielä ole.
Hankkeessa luodaan malli, jossa paikallisia verkostoja hyödyntäen voidaan tunnistaa palvelutarpeet ja ohjata vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia aikaisempaa tehokkaammin terveystarkastuksiin ja muihin terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä kannustaa elämäntapamuutoksiin. Tämä malli kuvataan hankkeessa toimitettavassa käsikirjassa.
Pitkäaikaistyöttömät, ikääntyvät työttömät ja huono-osaiset syrjäytymisvaarassa olevat työttömät työnhakijat sekä työvoiman ulkopuolelta työelämään palaavat henkilöt. Tässä kohderyhmässä huono-osaisuus yhdistyy usein epäterveellisiin elintapoihin ja päihteiden riskikäyttöön.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 2015 yhteensä 337 400 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 113 000, mikä on 20 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 125 400 eli 7 800 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Pitkäaikaistyöttömien kasvu on jatkunut pitkään. Köyhyys- tai syrjäytymisriski koskettaa vuoden 2013 tilastotiedoilla Suomessa kaikkiaan noin 928 000 henkilöä: pienituloisissa talouksissa on noin 690 000 henkilöä, vajaatyöllisissä talouksissa noin 388 000 jäsentä ja aineellista puutetta kärsivissä talouksissa noin 151 000 jäsentä (Eurooppa 2020-strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2015, Valtionvarainministeriö). Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrän voi olettaa kasvaneen vuoden 2013 jälkeen työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden johdosta.
Näiden lukujen valossa on selvää, että hankkeella on määrällisesti laaja kohderyhmä.
Suomessa on kansantauteina muun muassa verenkiertoelintensairaudet ja diabetes. Näiden sairauksien riski kasvaa iän myötä. Hanke auttaa sairauksista kärsiviä hakeutumaan ajoissa terveydenhuoltojärjestelmän pariin. Siten kohderyhmänä ovat työttömät, jotka eivät itse tiedä sairastavansa jotakin kansantautia, mutta joka on helposti todettavissa terveystarkastuksessa. Samantyyppiseksi terveysriskiksi on kansantautien kanssa katsottavissa myös alkoholin riskikäyttö. Työttömyys tuo usein mukanaan mm. pitkäaikaisten sosiaalisten suhteiden katkeamista ja elämän tarkoituksettomuuden kokemuksia, jotka tiedetään päihteidenkäytön runsastumisen riskitekijöiksi. Vastaavasti motivaatio kohtuulliseen alkoholinkäyttöön työkyvyn ylläpitämiseksi usein heikkenee.
Koska hankkeen toteuttajat edustavat organisaatioidensa kautta matalan kynnyksen toimipaikkoja, kohderyhmänä ovat sellaiset työttömät, jotka muutoin eivät saisi tietoa työttömien terveystarkastuksista, sosiaalipalveluista ja kuntoutumismahdollisuuksista.
Kohderyhmänä on lisäksi hakijaorganisaatioiden matalan kynnyksen kohtaamispaikat, jäsenyhdistykset ja niiden henkilöstö. Hanke kouluttaa ja antaa tietoa matalan kynnyksen toimipaikoissa toimiville, jotta he voivat aikaisempaa paremmin tukea ja ohjata kohderyhmää.
Matalan kynnyksessä työskentelevät eivät ole TVY ry:n tai EHYT ry:n työntekijöitä.
Hankkeesta hyötyvät välillisesti kunnat ja TE-toimistot. Te-toimistojen/moniammatillisten yhteispalvelupisteiden vastuulla on tunnistaa terveystarkastusta tarvitsevat työttömät.
Toisena välillisenä kohderyhmänä ovat terveyskeskukset. Hankkeen tavoitteena on lisätä työttömien terveystarkastusten kattavuutta terveyskeskuksissa.
Lisäksi apua saavien työttömien ja huono-osaisten lähiyhteisö hyötyy siitä, että piileviin terveysongelmiin saadaan apua ja elämäntapoihin tulee kohennusta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 521 274
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 517 034
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 641 274
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 635 935
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 638
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole luonnonvarojen käytön kestävyyden kannalta välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. Hankkeessa pyritään käyttämään sähköisiä palveluja mahdollisimman paljon ja vähentää tarpeetonta paperisten esitteiden tekemistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisessä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia tässä mainituissa asioissa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteiden kannalta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hankkeesta aiheutuvat paperi- ja muut jätteet lajitellaan ja laitetaan niihin kuuluviin keräysastioihin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Jätteiden asianmukainen kierrätys vaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 3 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia paikalliseen elinkeinorakenteeseen, mutta työkyvyn paranemisen myötä oikeilla sosiaali- ja terveyspalveluilla tuemme työvoimapotentiaalia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa luodaan käsikirja, jonka tarkoituksena on kuvata miten tunnistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet ja miten asiakkaita ohjataan eteenpäin. Lisäksi siinä kuvataan hyvä verkostoyhteistyömalli. Hankkeen tarkoituksena on parantaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hanketyöntekijät pyrkivät käyttämään julkisia kulkuneuvoja mahdollisimman paljon. Jos yksityisautoja joudutaan käyttämään, niin silloin pyritään mahdollisimman paljon kimppakyyteihin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Hankkeen tarkoituksena on edistää kohderyhmäläisten hyvinvointia ohjaamalla heitä ajoissa terveystarkastuksiin ja muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jos yksikin terminaalinen sairaus saadaan ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutuksesta ennaltaehkäistyä tämän kuitenkin suhteellisen halvan hankkeen aikana, puolustaa hanke paikkaansa. Välilliset vaikutukset voivat olla tietysti yhtä myönteisiä, kun toimintatapoihin saadaan pysyvyyttä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa on tarkoitus saada ikääntyneitä, tutkimusten mukaan terveyteensä passiivisesti suhtautuvia miehiä hakeutumaan terveystarkastuksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 2 |
| Hankkeella on tarkoitus edistää huonossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien hakeutumista terveystarkastuksiin. Verrattuna työssäkäyviin työttömät hakeutuvat terveystarkastuksiin paljon passiivisemmin eivätkä he suurelta osin tiedä tästä lakisääteisestä palvelusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| Hankkeen tarkoituksena on vaikuttaa huonossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten itsearvostukseen tukemalla terveempiä elämäntapoja, ja hakeutumalla ennalta-ehkäisevien terveyspalveluiden piiriin. Haemme muutosta siihen kulttuuriympäristöön, että työttömien terveydenhoito on jotenkin toissijaista ja satunnaista. Tällä hankkeella pyritään vaikuttamaan siihen, että terveys otetaan vakavasti ja, että apua on tarjolla, kun tarpeet tunnistetaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia tähän asiaan. | ||
Työttömät eivät tiedä oikeudestaan maksuttomaan terveystarkastukseen, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömät osaavat käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita heikommin kuin muu työikäinen väestö. He ovat köyhiä ja heidän sosiaalinen osallisuutensa ja työ- ja toimintakykynsä on heikentynyt.
Työttömien terveystarkastukset tunnetaan huonosti kunnissa, joiden vastuulla tarkastusten järjestäminen on. Työttömien yhdistysten resurssit kävijöidensä hyvinvoinnin tukemisessa ja palveluihin ohjaamisessa ovat usein pienet.
Hankkeen tavoitteet ja tulokset
Tavoitteena on parantaa huono-osaisten ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ohjautumista sosiaali- ja terveyspalveluihin piiriin ja vahvistaa heidän osallisuuttaan, elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyään:
Hanke teki yli 200 käyntiä työttömien yhdistyksiin ja muihin matalan kynnyksen toimipaikkoihin ympäri Suomen, ja henkilökohtaisissa tapaamisissa 592 asiakasta ohjattiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tietoa maksuttomasta terveystarkastuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä asiakasmaksulaista (§ 11) jaettiin yli 2000 työttömälle. Hanketyö vastasi todelliseen tarpeeseen, ja jalkautuva työtapa sopi hyvin tiedottamiseen ja palveluohjauksen tarjoamiseen. Hankkeen asiakkaat pitivät henkilökohtaisten avun ja rohkaisun saamista palveluohjaajilta tärkeänä, sillä epäluottamus ja pelko tavanomaista viranmaistyötä kohtaan on usein suurta.
Tavoitteena on kehittää malli, jossa kansalaisjärjestöjä voidaan hyödyntää terveystarkastuksista ja sosiaalipalveluista tiedottamisessa ja niihin ohjaamisessa sekä elämänmuutoksiin kannustamisessa:
Hanketyössä kehitettiin ja käytettiin toimipaikkojen resursseista riippuen kolmea eri tapaa yhdistysten perehdyttämisessä ja tukemisessa: yleisimmin käytetty perusmalli "Info + palveluohjaus, edistyneempi "Info + palveluohjaus + koulutus" sekä laajin malli, "Info + palveluohjaus + koulutus + verkostotapaamiset".
Tavoitteena on kehittää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten välillä:
Yhteistyötä tavoiteltiin järjestämällä verkostotapaamisia yhdistysten ja paikallisten viranomaisten kanssa pyrkien keskusteluihin ja eri näkökulmien avaamiseen työttömien palvelupoluista ja niiden katveista. Yhteistyötä tavoiteltiin myös pyytämällä viranomaisia mukaan hankekäynneille ja tapahtumiin. Toiminta alkoi monella taholla hyvin.
Tavoitteena on vahvistaa Työttömien Keskusjärjestön ja EHYTin paikallisten toimijoiden osaamista ja tietoisuutta kohderyhmäläisten ohjaamisessa terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä elämänmuutoksiin kannustamisessa:
Osaaminen ja tietoisuus yhdistyksissä vahvistuivat kouluttamisen ja henkilökohtaisen tuen, hankkeen julkaiseman käsikirjan sekä verenpainemittarien käyttöönoton avulla, ja erityisesti terveystarkastuksesta osataan kertoa työttömille aiempaa enemmän.
Tavoitteena on aktivoida ja raportoida kunnille niistä puutteista, joita havaitaan työttömien terveystarkastuksista tiedottamisessa ja ohjautumisessa: Kuntia muistutettiin niiden terveystarkastusvelvoitteesta sekä tiedottamisen tarpeellisuudesta useimmiten hankekäyntien tai asiakasohjauksen yhteydessä
Hanketyö osoitti, että jalkautuva työ tiedon jakamisessa sekä pitkäaikaistyöttömille että heidän parissaan toimiville ammattilaisille on tärkeää ja tuloksellista. Erityisesti se on tärkeää niille kaikkien heikoimmassa asemassa oleville työttömille, jotka ovat terveytensä kannalta riskiryhmässä, mutta joita median kautta levitetty tieto ei tavoita.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi