|
|
|
Hankekoodi: S20753
Hankkeen nimi: Vertaiskehittäminen kaupan ja palvelualan yritysten uudistamisessa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 28.2.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: PL 68
Puhelinnumero: 0447028888
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Valdemar Kallunki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja, luovat alat
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447028761
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vertaiskehittäminen kaupan ja palvelualan pienyritysten uudistumisessa –hanke vastaa keskustan pienyritysten uudistumistarpeeseen, joka johtuu vähittäiskaupan rakennemuutoksesta. Suuret keskustojen ulkopuoliset kauppakeskittymät ovat vähentäneet ydinkeskustojen vetovoimaisuutta ja erityisesti kaupan ja palvelualan pienyritysten liiketoimintaa.
Hanke kohdistuu Kouvolan keskustan kaupan ja palvelualan pienyritysten, työntekijöiden ja johdon/yrittäjän uudistumiskyvyn parantamiseen. Hankkeessa käytetään uudistumisen keinona vertaiskehittämistä ja –oppimista, jossa tieto ja oivallus eivät tule jostakin valmiina, vaan se rakennetaan yhdessä henkilöiden kesken, jolloin syntyy uutta ymmärrystä ja osaamista. Yritysten sisäinen osaaminen vahvistuu ja mahdollistaa avoimemman yhteistyön muiden yritysten kanssa.
Hankkeen tuloksena on työpajoissa kehitettävä pienyritysyhteistyömalli, jonka avulla yritykset pystyvät uudistamaan omaa osaamistaan ja toimimaan verkostoissa mm. markkinoinnissa, työvoiman yhteiskäytössä ja uusien yhteisten palveluiden kehittämisessä.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Kouvolan ydinkeskustan mikro- (1-9 henkilöä) ja pienyritykset kaupan ja palvelujen aloilta. Alueella toimii runsaat kaksi sataa erilaista organisaatiota, joista kaupan ja palvelualojen yrityksiä on merkittävä osa (http://www.kouvolanydinkeskusta.fi). Kohderyhmäksi katsotaan niin yritysten omistajat/johto kuin työntekijät. Yritysten määräksi otetaan hankkeessa 20 kappaletta. Kyseisten toimialojen yritykset ovat pääasiassa mikro- tai pienyrityksiä. Hankkeen toissijaisena kohderyhmänä on yritysten toimintaa tukevat tahot kuten Kouvola Innovation ja Kouvolan Ydinkeskusta ry. Kyseiset organisaatiot voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ohjausmenetelmien ja vertaisoppimisen hyödyntämisestä.
Välilliset kohderyhmät ovat muualla kuin hankkeen alueella toimivat pienyritykset, jotka haluavat hyödyntää vertaiskehittämistä (-oppimista) ja kehitettäviä toimintamalleja liiketoiminnan uudistamisessa. Välillisiä kohderyhmiä ovat lisäksi alueelliset kehitysyhtiöt, jotka voivat hyödyntää omassa toiminnassaan hankkeesta saatuja tuloksia oman alueensa keskustojen pienyritysten liiketoiminnan uudistamiseksi.
Välillisesti hankkeesta hyötyvät yrityksen perustamista harkitsevat henkilöt ja koulutuslaitokset. Pienyrittäjyyttä harkitsevat henkilöt voivat hyödyntää hankkeen tuloksia kartoittaessaan omia tarvittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia, tietoja, taitoja, kokemuksia, asenteita ja muita ominaisuuksia, jotka vaikuttavat liiketoiminnan tuloksellisuuteen ja liiketoiminnan pitkäkestoisuuteen. Yrittäjyyttä ja liiketoiminnan uudistamista opettavat koulutusorganisaatiot voivat hyödyntää hankkeen tuloksia kehittäessään opetusta pienyrittäjälähtöisesti.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 83 164
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 80 147
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 110 885
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 107 263
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kouvolan
Kunnat: Kouvola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 44
Suunniteltu: 20
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei yhteyttä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 8 |
| Vaikuttaa suoraan pienyritysten pitkäkestoiseen liiketoimintaan vahvistamalla niiden osaamista. Vaikuttaa välillisesti muiden alueen yritysten toiminnan uudistumiseen, kun tietoisuus vertaiskehittämisen (-oppimisen) toimintatavasta leviää. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 4 |
| Kehittää suoraan pienyrityksille soveltuvan uudistumistoiminta- ja neuvontamallin. Yritykset kehittävät uusia yhteistyöpalveluita toimimalla verkostoissa mm. markkinoinnissa ja työvoiman yhteiskäytössä. Välillisesti työntekijät ja johto/yrittäjä uudistavat omaa osaamistaan | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Välillinen vaikutus on kaupungissa asuvien asukkaiden ostoskäytöksen muutos. Keskustan asukkaat asioivat enemmän keskustan liikkeissä, jolloin autoilla liikkuminen keskustan ulkopuolelle vähenee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 2 |
| Osaamisen vahvistuminen edistää työntekijöiden ja johdon/yrittäjän työhyvinvointia. Yritysten liiketoiminnan uudistuminen edistää välillisesti niiden kannattavuutta ja siten edistää yleistä hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Edistää Kouvolan keskustan kaupunkikuvaa, jossa on saavutettavissa monipuolisia kaupan ja palvelualan yritysten tarvikkeita ja palveluita. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Hankeen kohderyhmäksi oli valittu Kouvolan ydinkeskusta-alueella toimivat mikroyritykset, jotka pitävät kaupungin keskusta-aluetta elävänä samalla, kun kamppailevat asiakasmääristä market-alueetta vastaan. Monet mikroyrittäjät ovat täysin kiinni päivittäisessä operatiivisessa toiminnassa eikä heillä ole resursseja tehdä kehitystyötä omaan liiketoimintaan, mikä heijastuu koko kaupungin imagoon keskustan viihtyvyyden näkökulmasta katsottuna.
Työpaketteja (TP) oli kolme. TP 1 keskittyi yritysten toimintaympäristön ja uudistumistarpeiden kartoittamiseen. Tuloksena tuli olla 20 kohdeyritykseen lyhyet kartoitukset liiketoiminnan välittömistä haasteista, pidemmän tähtäimen kehittämistarpeista sekä yritysten johdon että työntekijöiden osaamisesta. Toimintaympäristön tuomat uhat ja mahdollisuudet tuli tunnistaa. TP 1 osallistui kaikkiaan 24 yritystä, joten kirjatut tavoitteet saavutettiin kolmen kuukauden kuluttua hankkeen alkamisesta.
TP 2 oli hankkeessa kaikkein toiminnallisin osio, jossa kirjattuina toimenpiteinä oli löytää ratkaisut TP 1 kerättyihin yrityskohtaisiin tietoihin ja tunnistettu yrityksien pidempiaikaisia kehittämisen haasteita sekä mahdollisuuksia niiden ratkaisemiseksi vertaiskehittämisellä ja – oppimisella. TP 2 tuli tehdä selvitys kaupunkikeskustojen käyttämistä kehittämiskeinoista ja kokemuksista vertaiskehittämisestä. Kirjattuna oli myös järjestää neljä ohjattua vertaiskehittämisen työpajaa, joiden avulla löydettäisiin ratkaisuja uudistaa yritysten välistä yhteistyötä sekä löydetty konkreettisia yhteistyötapoja. Näiden toimien päätteeksi tulisi tarkistaa oppilaitosten koulutustarjontaa vastaamaan paremmin pienyritysten todellisia tarpeita ja yksilötasolla koulutusta tarvitsevat on ohjattu sopivaan koulutukseen.
Yrittäjät saivat koulutusta kehityskohteisiinsa kuten myyntiin ja markkinointiin, SOME brändäykseen, videotuotantoon, graafisiin työkaluihin, sekä varastonhallinnan LEAN koulutukseen, jotka tulivat esiin yrityskohtaisissa kehityskartoituksissa TP 1 aikaan. Tämän lisäksi hanketoimijat järjestivät 5 x 4 tunnin asiakasymmärryksen työpajoja palvelumuotoilun keinoin sekä työkaluin, jotta hankkeeseen osallistuvat mikroyrittäjät ymmärtäisivät palvelun olevan avainasemassa taloudellisen tuloksen tekemisessä, kun asiakkaista kilpaillaan ketjuliiketoimintaa vastaan.
TP 3 on asetettu tulokseksi pienyritysten uudistumiseen soveltuva toiminta- ja ohjausmalli, joka perustuu vertaiskehittämiseen sekä vertaisoppimiseen. Tähän hanke vastasi sekä toimintamallilla että ohjausmallilla. Ohjausmallina toimii hankkeen ohjausprosessi, joka sisältää yritykselle selkeät askeleet oman liiketoiminnan kehittämiseen sekä soveltuvat työkalut erityisesti asiakasymmärryksen parantamiseen. Ohjausmalli on kuvattu ja dokumentoitu hankejulkaisun sivulla 8, joka löytyy tämän osion lopusta verkkoversion linkin takaa.
Toimintamalliksi syntyi sattumalta yritysten yhteisten kokeiluiden kautta Showroom-toiminta, jossa useat pienyritykset yli toimialarajojen loivat yhdessä tilan, jossa yhdistyivät sekä näyttävä design että tuotteiden myynti kuluttajille. Tärkein rooli toimintamallissa oli yhteiskassajärjestelmän kokeileminen, josta saatiin kaksi erilaista kokemusta kahden eri palveluntarjoajan osalta. Ensimmäisessä kokeilussa kassassa oli yksi yrityskohtainen näppäin, jonka alle laitettiin avoimena myyntinä kaikki tuotteet. Toisessa kokeilussa oli käytössä järjestelmä, johon pystyi laittamaan yrityksen kaikki tuotteet viivakooditettuna. Tämä ero oli merkittävä siksi, että informaatio kulki paremmin yrityksiin varastosaldon ylläpitämiseksi. Ensimmäisessä kokeilussa yritys saattoi myydä tuotteen sekä verkkokaupassaan että Showroom tilassa, mikä toi ongelmia verkkokauppatilauksen toimittamiseen ja saldon ylläpitämiseen, kun reaaliaikaista tietoa ei ollut yrittäjällä käytettävissä.
TP 3 tulokseksi on myös kirjattu koosteen tekeminen yrityskentän koulutustarpeesta ja käytännön toimenpidesuositukset pidemmän tähtäimen kehittämiseen toimenpiteisiin osallistuneille yrityksille. Suurin haastattelujen pohjalta ilmi tullut koulutuksellinen kehityskohde on pienyrittäjän taloushallinto-osaaminen. Hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä on yrittäjiä, joilla ei ole kaupallista koulutustaustaa eikä sen vuoksi ymmärrystä yritystoiminnalle tärkeästä mittarista eli taloushallinnosta. Yhteistyö Kouvola Innovation kanssa tarjosi yhden ratkaisuna taloushallinnon webinaareja 3 x 2 tuntia kevään 2017 aikana, johon hankkeeseen osallistuneet yrittäjät pääsivät mukaan veloituksetta.
XAMK ratkaisuna hankkeen tiimoilta luotiin erillinen työharjoittelumalli, jossa taloushallinnon kolmannen vuoden opiskelijan osaaminen oli tuotteistettu palvelukokonaisuuksiksi, joista avun tarpeessa oleva yrittäjä pystyi valitsemaan kaikkein akuuteimman. Tätä aihetta opiskelija ja yrittäjä ratkoivat viiden työpäivän ajan. Toiminta oli mahdollista, jos yrittäjä suostui luovuttamaan edellisen vuoden tilinpäätöksensä opiskelijan analysoitavaksi, mikä vaati vahvaa luottamusta yrittäjiltä projektin toimintoja ja tekijöitä kohtaan. Mallista tehtiin yksi kokeilu kesällä 2017 ja tulokset olivat niin opiskelijan kuin yrittäjienkin puolelta positiivisia. Toivottavasti tämä harjoittelumalli jää käyttöön XAMK taloushallinnon lehtoreille, mikäli löytyy aktiivinen ja ulospäinsuuntautunut kolmannen vuosikurssin opiskelija. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu ongelmaan vaan alueella toimivat koulutusorganisaatiot voivat nostaa taloushallinnon kursseja paremmin Kouvolassa toimiville mikro- ja pienyrittäjille esiin esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun, aikuiskoulutuksen kurssien tai kansalaisopiston kautta.
Toimenpidesuosituksia projektipäällikkö on jakanut asiakkaille kenttätyön kautta koko hankkeen ajan keskimäärin kaksi päivää viikossa. Suositukset ovat koskeneet pääsääntöisesti myynnin ja markkinoinnin toimenpiteitä.
Näin ollen voidaan todeta, että hanke on vastannut siihen huutoon, jonka vuoksi rahoituspäätös oli myönnetty. Hanke on saavuttanut asetettuja tavoitteitta sekä tuloksia ja paikka paikoin ylittänyt ne. Toimenpiteisiin osallistuneet yrittäjät ovat palautteen perusteella erityisesti kiittäneet mahdollisuudesta tutustua vertaisiin yhteisissä työpajoissa, mikä on jo hankkeen aikana edesauttanut keskinäisten kokeilujen tekemistä yli toimialarajojen mm. showroom pilottien kautta. Parin vuoden päästä nähdään konkreettisesti hankkeen vaikutus, kun yrittäjät ovat toivon mukaan jatkaneet yhteistoimintaa, vaikka hankerahoitus päättyi 28.2.2018.
Hankkeesta tehtiin loppujulkaisu (https://www.theseus.fi/handle/10024/142145) sisältäen toiminnalliset osuudet sekä useita verkkoartikkeleita XAMK READ (read.xamk.fi) ja NEXT (next.xamk.fi) lehtiin.