|
|
|
Hankekoodi: S20729
Hankkeen nimi: Polkuja Yhteisöön
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2016 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Viittakivi Oy
Organisaatiotyyppi: Keskisuuri yritys
Y-tunnus: 1086699-1
Jakeluosoite: Läntinen Brahenkatu 2
Puhelinnumero: 0504385510
Postinumero: 00510
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.viittakivi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Liisa Ojala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504385510
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Polkuja yhteisöön on kehittämishanke, jossa pilotoidaan toimintamalli maahanmuuttajien ja erityisesti oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumisen tukemiseksi ja työllistymisen nopeuttamiseksi. Oleskelulupapäätöksen jälkeen siirtymävaihe vastaanottokeskuksesta uuteen kotikuntaan, työelämään ja uuden elämän alkuun on kriittinen piste, jossa henkilö tarvitsee usein erityistä tukea. Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat saattavat joutua odottamaan asunnon löytymistä ja kuntaan muuttoa kuukausia. Tämän ajan henkilöt asuvat vastaanottokeskuksessa. Asunnon löytymisen jälkeen voi kulua jälleen kuukausia ennen virallisen kotoutumiskoulutuksen aloittamista. Nämä ns. siirtymävaiheet ja niiden aikainen tekemättömyys voivat pahimmillaan johtaa syrjäyttävään ja eriarvoistavaan kierteeseen jo ennen vastaanottokeskuksesta pois muuttoa.
Hankkeen päätavoite on tukea oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita kotoutumisprosessin siirtymävaiheissa sekä nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä Etelä-Savon alueella. Oleskeluluvan saanut henkilö ohjataan hankkeen toiminnan piiriin heti oleskelulupapäätöksen tultua ja toimintaan osallistuminen voi alkaa henkilön vielä asuessa vastaanottokeskuksessa.
Hankkeessa pilotoidaan toimintamalli, jossa
1. parannetaan maahanmuuttajien asumisen laatua vahvistamalla itsenäisen asumisen ja arjen valmiuksia sekä lisäämällä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä paikallisyhteisöissä,
2. lisätään kontakteja paikallisiin työnantajiin, kuten yrityksiin ja järjestöihin sekä vahvistetaan työnantajien osaamista ulkomaalaistaustaisten palkkaamiseen liittyvissä asioissa,
3. vahvistetaan oppilaitosyhteistyötä (esim. vastaanottokeskukset ja oppilaitokset) ja luodaan uudenlaisia kielen oppimista ja työelämävalmiuksia lisääviä koulutuspolkuja,
4. parannetaan tiedonkulkua eri osapuolten ja toimijoiden välillä.
Hankkeen kesto on 18 kuukautta ja se toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon alueella toimivien kolmen vastaanottokeskuksen (Savonlinna/Viittakivi Oy, Mikkeli ja Pieksämäki/Punainen Risti) kanssa. Tärkeimmät yhteistyötahot hankkeessa ovat kuntien viranomaiset (esim. asumispalvelut ja maahanmuuttajapalvelut), TE-palvelut, työnantajasektori (yritykset, järjestöt) sekä oppilaitokset.
Hankkeen toiminnalla on sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia sekä varsinaisen kohderyhmän eli maahanmuuttajien ja erityisesti oleskeluluvan saajien että välillisten kohderyhmien näkökulmasta. Hankkeen keskeisimmät lyhyen aikavälin vaikutukset ovat lyhemmät odotusajat kotoutumisprosessin vaiheiden välillä (vastaanottokeskuksesta kuntaan, kotiin, opiskelemaan, työhön, harrastuksiin), maahanmuuttajien asumistietouden ja arjen taitojen paraneminen sekä paikallisyhteisön keskinäisen vuorovaikutuksen paraneminen.
Pitkän aikavälin vaikutuksina voidaan nähdä mm. onnistuneen maahanmuuton seurauksena kuntien elinvoimaisuus ja monipuolinen väestörakenne, työllisyyden paraneminen sekä opiskelutarjonnan säilyminen maakunnan alueella.
Polkuja Yhteisöön –hankkeen hallinnoija Viittakivi Oy on Suomen Setlementtiliiton omistama yhteiskunnallinen yritys. Toiminnallaan Viittakivi Oy edistää monikulttuurista ja yhdenvertaista Suomea ja auttaa maahanmuuttajaa löytämään oikean suunnan elämälleen uudessa maassa.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on maahanmuuttajat sekä erityisesti myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat mm.:
- kuntien eri viranomaistahot, jotka työskentelevät maahanmuuttajien asioiden parissa, kuten kotouttamispalveluista vastaavat viranomaiset, maahanmuuttajapalvelut, asumispalvelut.
- TE-palvelut.
- Oppilaitokset.
- Työnantajat: yritykset ja järjestöt.
- Etelä-Savon kuntien asukkaat.
- Vapaaehtoiset ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet paikkakuntalaiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 161 493
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 149 585
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 161 493
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 149 585
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 45
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Asumisneuvonnan yhteydessä järjestetään energia- ja kierrätyskoulutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Asumisneuvonnan yhteydessä järjestetään energia- ja kierrätyskoulutusta sekä tutustutaan suomalaiseen luontoon. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Asumisneuvonnan yhteydessä järjestetään energia- ja kierrätyskoulutusta. Jätteiden lajittelua ja kierrätystä opetellaan teoriassa ja käytännössä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 4 |
| Asumisneuvonnan yhteydessä järjestetään energia- ja kierrätyskoulutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on edistää maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä Etelä-Savon alueelle. Tavoitteena on lisätä myös työnantajien tietoa ja osaamista ulkomaalaistaustaisen henkilöiden palkkaamiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Hankkeen ostopalvelut hankitaan ensisijassa paikallisilta tarjoajilta (järjestöt, yritykset, opiskelijatyöt, jne). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen aikana vahvistetaan osaamista ja yhteistyöverkostoa eri toimijoiden ja osapuolten välillä. Tavoitteena on luoda pysyvä yhteistyön ja vuorovaikutuksen ilmapiiri niin viranomaisten kuin paikallisten asukkaiden välille. Aineettomat resurssit kuten osaamisen karttuminen, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden kokemukset ovat tärkeää pääomaa edistettäessä hyviä etnisiä suhteita, naapuruutta ja yhteiseloa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Oleskeluluvan saajia pyritään kiinnittämään lähiseudulle ja mahdollistamaan asumaan asettuminen hyvien kulkuyhteyksien (kevyt tai julkinen liikenne) päähän opiskelu- ja työpaikoista sekä muista palveluista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Edistämällä maahanmuuttajien sujuvampaa ja nopeampaa kotiutumista vaikutetaan samalla kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntymiseen pitkällä aika välillä. Yhteisöllisyyden, osallisuuden ja turvallisuuden kokeminen niin maahanmuuttajien kuin kantaväestön keskuudessa on edellytys koetun ja mitatun hyvinvoinnin lisääntymiselle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota kotoutumisprosessin siirtymävaiheisiin ja vielä erityisesti heidän kohdallaan, joilla on suurempi riski jäädä yhteiskunnan ja työelämän ulkopuolelle. Naisten työelämäosallisuutta pyritään edistämään monin tavoin. Edistetään työmarkkinoiden tasa-vertaisuutta mm. lisäämällä työnantajien tietoisuutta ja osaamista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Kulttuurisensitiivinen työote on merkittävä hankeen toiminnassa. Hankkeen toiminnalla pyritään vaikuttamaan työmarkkinoiden ja palveluiden yhdenvertaisuuteen. Kulttuurinen moninaisuus nähdään arvona ja mahdollisuutena yhteisöjen ja elinkeinoelämän kehittämiselle. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 4 |
| Kokonaisvaltaista kotiutumista tukevat toimenpiteet pitävät sisällään suomalaisen kulttuuriympäristöön, tapoihin ja tottumuuksiin tutustumista ja niiden ymmärtämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 0 |
| Asumisneuvonnan yhteydessä järjestetään energia- ja kierrätyskoulutusta sekä tutustutaan suomalaiseen luontoon. Savonlinnassa hankkeeseen osallistuvilla on mahdollisuus palstaviljelyyn ja tutustua sitä kautta luontaiselinkeinoihin ja maanviljelyyn. | ||
Polkuja yhteisöön -hankkeen päätavoite oli tukea oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita kotoutumisprosessin nivelvaiheissa erityisesti siirtymävaiheessa vastaanottokeskuksesta kuntaan sekä nopeuttaa heidän kotoutumistaan ja työllistymistään Etelä-Savon alueella. Lisäksi hankkeen yhtenä tavoitteena oli pilotoida toimintamalli oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kuntaan siirtymisen ja kotoutumisen ensimetrien sujuvoittamiseen.
Hankkeessa toteutettiin useita kotoutumista tukevia palveluja ja valmennuksia sekä saatiin aikaan uusia yhteistyön muotoja. Hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin vastattiin: 1. yksilö- ja palveluohjauksella, 2. omakielisillä ryhmäpalveluilla, 3. asiakaslähtöisesti räätälöidyillä koulutuksilla sekä 4. lisäämällä uusien ja vanhojen paikkakuntalaisten yhteistoimintaa. Omakielisinä ryhmäpalveluina järjestettiin mm. Kotouttamispäivät Kelan ja alueen kotoutumista edistäviin palveluihin, Henkilökorttien hankintapäivä sekä Pankki-infot. Räätälöityinä koulutuksina järjestettiin Hygieniapassikoulutus (20 t), Älypuhelinkoulutukset (10+9 t) sekä Taide- ja kulttuuripainotteinen kurssi (21 t). Asumisen ja taloudenhoidon tueksi mm. järjestettiin Asumisen aakkoset, Talouskoulutus nuorille ja Talouden ABC -valmennukset. Maahanmuuttajakotiäitien kotoutumista tuettiin mm. iltapäivätapaamisissa, järjestämällä torikahviloita sekä vapaaehtois- ja ystäväperhetoiminnan kautta. Maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja kantaväestön yhteistoimintaa edistettiin mm. järjestämällä Hyvä startti kotoutumiseen -tilaisuuksia, Minun kansainvälinen Pieksämäkeni -tapahtuma, Kansainvälinen Savonlinna -tapahtumaviikko, keskustelutilaisuuksia, Suomi-kahvila sekä päivittämällä Tervetuloa Savonlinnaan! -opas.
Hankkeen osatavoitteina oli myös: 1. hankkeen asiakkaiden työelämävalmiuksien ja alueellisen työnantajayhteistyön lisääminen, 2. oppilaitosyhteistyön tehostaminen koulutuspolkujen suunnittelussa, 3. asumisen tukeminen ja arkielämän sujuvoittaminen sekä 4. tiedonkulun parantaminen toimijoiden välillä.
Hankkeen työn tuloksena:
1. Pieksämäellä kunnan työllisyystoimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön kautta hankkeen asiakkaille järjestyi työkokeilu- ja opiskeluun liittyviä harjoittelupaikkoja, joissa he tutustuivat työelämään, työtehtäviin, -tapoihin ja muihin työntekijöihin sekä opiskelivat suomen kieltä käytännössä. Savonlinnassa yhteistyössä yritysten kanssa kehitettiin turvapaikanhakijoiden työssäoppimisen malli, jonka avulla n. 20 turvapaikanhakijaa pääsi tutustumaan heitä kiinnostavien ammattialojen työtehtäviin aidoissa työympäristöissä. Lisäksi myös muutama työkokeilija sai työkokeilupaikan hankkeen avulla.
2. Savonlinnassa, jossa suurimmalla osalla hankkeen asiakkaista oli monipuolinen ammattiosaaminen, mutta pääosin muodollisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittuna, järjestettiin heidän tarpeisiinsa, vahvuuksiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa räätälöityjä osaamisen kehittämisen koulutuksia. Koulutuksiin osallistui myös luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä. Hankkeen asiakkaille tarjottiin myös henkilökohtaista neuvontaa ja tukea koulutukseen hakeutumisessa samoin kuin yleistietoa alueella tarjolla olevista opinnoista. Pieksämäellä oppilaitosyhteistyö oli laajaa ja tuloksellista. Yhteistyötä tehtiin mm. koulutusten ja asiakkaiden ammatillisten koulutuspolkujen suunnittelussa, osaamisen kartoittamisessa, opintojen suorittamisessa sekä koulutus- ja ammatti-infojen järjestämisessä. Lisäksi hankkeen asiakkaille räätälöitiin koulutuspolkuja koulutuksen yhteistyöryhmän toiminnan ja TE-toimiston yhteistyön kautta.
3. Hankkeen asiakkaat oppivat kiinnittämään huomioita mm. veden käyttöön, mikä on myöhemmin näkynyt myös heidän vesilaskuissaan sekä hankkivat palohälyttimiä ja siivousvälineitä. Näin ollen asiakkaiden asumisturvallisuus ja -viihtyvyys parantuivat. Hankkeen asiakkaat myös oppivat käyttämään paremmin pankkien ja Kelan verkkopalveluja sekä hoitamaan lasku- ja talousasioitaan itsenäisemmin kuin ennen hanketta. Lisäksi maahanmuuttajakotiäideille toteutetun toiminnan kautta perheille pystyttiin antamaan lisätukea yhdessä aikuissosiaalitoimen kanssa ja rakentamaan lisää heidän toiveidensa mukaisia toimintoja.
4. Hankkeen toiminta mahdollisti myös eri toimijoiden ja sidosryhmien monialaisen ja sujuvamman tiedonvaihdon. Samalla mahdollistettiin kokonaisvaltaisempi ja tuloksellisempi yksilötuki oleskeluluvan saaneille koko prosessin ajan vastaanottokeskuksesta omaan kotiin, työelämään ja osaksi yhteiskuntaa ja paikallista yhteisöä.
Lisäksi hankkeen aikana kokeiltiin ja mallinnettiin useita palveluja ja toimintoja, joita on mahdollista kokeilla yksittäin tai yhdessä myös muilla paikkakunnilla ja jotka perustuvat seuraaville periaatteille ja: 1. asiakaslähtöisyys, esim. on otettu huomioon asiakaskohderyhmän kulttuuripiirteet sekä niiden kautta nousevat vahvuudet ja mahdollisuudet, 2. kokeilukulttuuri ja ennakkoluulottomuus, esim. uudenlaisten ja innovatiivisten ryhmäpalvelujen ja koulutusten järjestämisessä sekä 3. prosessien avaaminen, ongelmakohtien tunnistaminen ja joustavien toimintatapojen syntyminen, esim. on selvitetty, mitä asumisen tuki konkreettisesti tarkoittaa ja mitkä ovat osapuolten roolit.
Polkuja yhteisöön -hankkeen hallinnoija Viittakivi Oy on Suomen Setlementtiliiton omistama yhteiskunnallinen yritys. Toiminnallaan Viittakivi Oy edistää monikulttuurista ja yhdenvertaista Suomea ja auttaa maahanmuuttajaa löytämään oikean suunnan elämälleen uudessa maassa.