|
|
|
Hankekoodi: S20721
Hankkeen nimi: KITALLA KESTOA
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun Ammattiopistosäätiö
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0276652-8
Jakeluosoite: Teijonkatu 5
Puhelinnumero: 020 7475 666
Postinumero: 20750
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.taos.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KÖSSI HERMANN SEPPO YRJÖ
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 041 549 8007
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
KITALLA KESTOA on hanke, jossa mikro- ja pk-yrityksille luodaan keinoja hyödyntää kierto- ja biotalouden mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Tähän päästään uudistamalla yritysten johdon ja henkilöstön osaamista ja luomalla toimintatapoja yritysten käyttöön. Kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset aloilta rakennusmaalaus, lattianpäällystys, teollinen pintakäsittely, verhoilu, veneenrakennus, sisustus, rakennuspeltiseppä ja kiinteistönhuolto. Hankkeen toteutusaika on 1.8.2016 – 31.12.2018. Yhteistyökumppaneina ovat Turun Maalarimestariyhdistys ja Turun Verhoilijamestariyhdistys.
Pienissä yrityksissä kierto- ja biotalouden mahdollisuudet ovat vielä tuntematon alue. Kierto-ja biotalouden käsitteet, toimintamallit ja ajattelumaailma ovat usealle kohdeyrityksille uusia asioita. Mikro- ja pk-yrityksillä on potentiaalia hyödyntää kierto- ja biotalouden mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan. Hankkeen avulla tuodaan ratkaisua tähän osaamisvajeeseen.
Hankkeen teemoja ovat asenne, osaaminen, toimintamallit ja digitaalinen kokemuspankki. MIKSI, hankkeessa vaikutetaan pk-yritysten asenteisiin, miksi pk-yritysten kannattaa huomioida kiertotalous omassa toiminnassaan. MITÄ, hankkeessa lisätään pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamista kierto- ja biotaloudesta. MITEN, hankkeessa kehitetään yritysverkostoissa kiertotalouden toimintatapoja pk-yritysten käyttöön. Pk-yrityksille tehdään Kiertotalouden työkirja, jonka avulla yritykset voivat kehittää omaa liiketoimintaa kiertotalouden näkökulmasta. MINNE, kehitetyt toimintatavat ja koulutusmateriaalit kerätään digitaalisen kokemuspankkiin, joka on pk-yritysten käytettävissä.
Johdon ja henkilöstön osaamista uudistetaan lyhytkestoisilla koulutuksilla, seminaareilla ja työpajoilla. Koulutuksien sisällöt pohjautuvat kierto- ja biotalouden osa-alueisiin. Toimintatapoja kerätään ja kehitetään yhteisissä seminaareissa, tapaamisissa ja yritysverkostossa. Kokoamalla alat rikkovia yritysverkostoja luodaan uudenlaisia kumppanuuksia ja edistetään yhteistyötä yritysten kesken.
Hankkeen tuloksena on saatu uusia toimintatapoja pk-yrityksille kiertotalouden hyödyntämiseen.
Kohdeyritysten henkilöstön osaaminen on lisääntynyt kierto- ja biotaloudesta. Toiminnan jatkuvuus varmistetaan digitaalisella kokemuspankilla, johon on kerätty hankkeessa luotuja toimintatapoja, jotka ovat yritysten hyödynnettävissä. Kiertotalouden työkirja jää myös pysyväksi apuvälineeksi yrityksille.
Kiertotalouden soveltaminen pk-yrityksissä luo mahdollisuuden luoda lisäarvoa tuotteille ja palveluille sekä pidentää niiden käyttöikää. Mikä hyödyttää yritysten asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.
Kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset aloilta rakennusmaalaus, lattianpäällystys, teollinen pintakäsittely, verhoilu, veneenrakennus, sisustus, rakennuspeltiseppä ja kiinteistönhoito mukaan lukien yritysten johto (yrittäjät) ja henkilöstö.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on muiden alojen pk-yritykset, yrittäjäjärjestöt ja kohdealojen oppilaitokset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 77 834
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 66 578
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 92 134
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 85 811
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Salon, Turun, Loimaan
Kunnat: Somero, Mynämäki, Aura, Koski Tl, Nousiainen, Oripää, Salo, Vehmaa, Sauvo, Turku, Taivassalo, Kustavi, Paimio, Rusko, Naantali, Kemiönsaari, Masku, Lieto, Pöytyä, Pyhäranta, Loimaa, Laitila, Raisio, Kaarina, Uusikaupunki, Marttila, Parainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 60
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 60
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Kohdeyritysten osaamista lisäämällä kierto- ja biotaloudesta vaikutetaan välillisesti luonnonvarojen käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Kohdeyritysten osaamista lisäämällä kierto- ja biotaloudesta vaikutetaan välillisesti luonnonvarojen käyttöön | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Projekti ei kohdistu Natura 2000 ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 0 |
| Materiaalitietoutta lisäämällä voidaan vähentää ympäristökuormaa, mikäli yritykset osaavat käyttää ja suositella materiaaleja, jotka ovat kierrätettäviä tai rasittavat vähemmän ympäristöä. Kehitetyt toimintamallit voivat vähentää jätteiden syntymistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 10 |
| Koulutuksen kautta levitetään tietoa uusiutuvien energiamuotojen käytöstä pienyritysten toiminnassa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 0 |
| Hanke tukee paikallista elinkeinorakennetta edistämällä paikallisten yritysverkostojen ja yhteistyön syntymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Kohdealojen työt jättävät fyysiset jäljet (esim. maalatun pinnan ja puhtaan pihan) niitä on vaikea muuttaa aineettomiksi, mutta niiden tekeminen käsillä on aineetonta palvelua. Hankkeen toimenpiteissä kehitetään kohdeyritysten toimintaa kiertotalouden näkökulmasta ( toimintamallien kehittäminen) samalla kehitetään kohdeyritysten palveluita. Hankkeessa kehitetään ja käytetään digitaalista ympäristöä toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen (sähköiset ympäristöt jäävät projektin jälkeen käyttöön). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Digitaalisen ympäristön käyttö voi vähentää liikkumista työmaille | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet lisäävät tiedon saatavuutta kohderyhmässä (digitaalinen kokemuspankki). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet kohentavat pienyritysten asemaa kiertotalouden käytössä verrattuna suuryrityksiin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 10 | 0 |
| Hanke lisää pk-yritysten tietämystä ympäristöosaamisesta koulutuksien ja kehittämisen kautta. | ||
KITALLA KESTOA oli hanke, jossa mikro- ja pk-yritysten johdon sekä henkilöstön tietämystä ja osaamista kiertotaloudesta lisättiin. Kohderyhmänä olivat mikro- ja pk-yritykset aloilta rakennusmaalaus, lattianpäällystys, teollinen pintakäsittely, verhoilu, veneenrakennus, sisustus, rakennuspeltiseppä ja kiinteistönhuolto. Kiertotalouden käsitteet, toimintamallit ja ajattelumaailma olivat usealle kohdeyrityksille uusia asioita.
Hankkeen toteutusaika oli 1.8.2016 – 31.12.2018. Yhteistyökumppaneina olivat Turun Maalarimestariyhdistys ja Turun Verhoilijamestariyhdistys. Projektissa oli mukana 77 henkilöä 60 yrityksestä. Mikroyrityksiä osallistui eniten, 48 mikroyritystä.
Hankkeen teemoja olivat asenne, osaaminen, toimintamallit ja digitaalinen kokemuspankki. Miksi: vaikutetaan asenteisiin, miksi pk-yritysten kannattaa huomioida kiertotalous omassa toiminnassaan. Mitä: hankkeessa lisättiin pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamista kiertotaloudesta. Miten: edistetään kiertotalouden toteuttamista pk-yrityksissä. Pk-yrityksille tehtiin Kiertotalouden työkirja. Minne: Kiertotalouden toimintatapoja kerättiin digitaalisen kokemuspankin avulla ja jaettiin yritysten käyttöön.
Projekti toteutti lyhytkestoisia koulutuksia ja yhteistyöseminaareja. Koulutuksien sisällöt pohjautuvat kiertotalouden osa-alueisiin. Koulutusmoduuleja oli kahdeksan ja yhteistyöseminaareja oli kaksi. Koulutuksien tavoite oli vaikuttaa asenteisiin ja lisätä osallistujien tietämystä sekä osaamista.
Projektin tuloksena syntyi Kiertotalouden työkirja pk-yritysten käyttöön. Työkirja on työkalu, jonka avulla yritykset voivat ideoida ja kehittää kiertotaloutta omassa toiminnassaan. Hankkeessa ideoitiin ja kerättiin 34 erilaista käytäntöä soveltaa kiertotaloutta pk-yrityksessä. Näiden keräystä ja ideointia tuettiin digitaalisen kokemuspankin avulla, mikä sisälsi sähköisen käytäntöjen keräyslomakkeen. Projektin palautteiden perusteella pk-yritysten tietämys kiertotaloudesta lisääntyi, yritykset perehtyivät Kiertotalouden työkirjaan ja toteuttivat kiertotaloutta käytännössä.