|
|
|
Hankekoodi: S20647
Hankkeen nimi: Osaava ja Osallistuva tekijä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan Kylät ry.
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1719037-3
Jakeluosoite: Pormestarinkatu 6B
Puhelinnumero: 040 7434 956
Postinumero: 53100
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://ekkylat.org
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Raija Suuronen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Varapuheenjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7434 956
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Osaava ja osallistuva tekijä -hankkeen päätavoitteena on lisätä maaseudun ja taajamien työllisyyttä kouluttamalla 3 sektorin yhdistyksiä ja maaseudun mikroyrityksiä työnantajiksi sekä valtavirtaistamalla Etelä-Karjalan Kylät ry:n pilottina toteuttamaa työllisyyttä lisäävää, kumppanuuteen perustuvaa alueellisten palvelukeskusten mallia sekä tarjoamalla vuonna 2016 keski-ikäisille 50 -60 -vuotiaille ja vuonna 2017 heidän lisäkseen yli 25 -vuotiaille pitkäaikaistyöttömille ja maaseudun työttömille maahanmuuttajille 3. sektorin yhdistysten ja maaseudun mikroyritysten toimesta tukityöllistettyä työtä tai työkokeilua sekä henkilökohtaisia tehostettuja reittejä kohti avoimia työmarkkinoita tai koulutusta ja vahvistaa heidän elämäntaitojaan. Hankkeen toimenpiteet pohjautuvat työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitetun Kyläavuksi-hankkeen kokemuksiin (2014 - 2016).
Tavoitteiden toteuttamiseksi hankkeessa järjestetään 3. sektorin yhdistyksille ja maaseudun mikroyrityksille koulutusta ja opastusta työnantajana toimimisesta sekä perustetaan maakuntaan tehdyn pilottimallin pohjalta kylätaloihin tai vastaaviin sijoittuvia kunkin alueen tarpeisiin soveltuvia alueellisia palvelukeskuksia, jossa on tarjolla yksityisiä ja julkisia palveluja ja jotka kokoavat tekemättömät työt työllistäviksi mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeen kohderyhmän pitkäaikaistyöttömille laaditaan henkilökohtainen työsuunnitelma kohti avoimia työmarkkinoita tai koulutusta sekä tarjotaan mm. hankkeessa koulutettujen yhdistysten ja mikroyritysten toimesta tukityöllistymistä tai työkokeilua sekä henkilökohtaista tukea myös tukityöllistämisjakson jälkeenkin.
Hankkeen toiminnan tuloksena syntyy uusia pitkäaikaistyöttömiä työllistäviä työpaikkoja, joita tarjoavat uudet koulutetut yhdistystyönantajat. Uusille työnantajille on tarjolla työntekijöitä, jotka henkilökohtaisen työsuunnitelman myötä hallitsevat työntekijänä toimimisen perustaidot. Alueellisten palvelukeskusten valtavirtaistamisen tuloksena on kumppanuuteen perustuva paikallinen palvelukokonaisuus, jossa myös aikaisemmin tekemättömät työt työllistävät. Uusien työnantajien ja alueellisten palvelukeskusten myötä paikallinen elinkeinorakenne kehittyy ja paikalliset resurssit otetaan paremmin käyttöön, kun tekemättömät sirpaleiset työt kootaan mielekkääksi alueelliseksi kokonaisuudeksi. Työllistettyjen henkinen, fyysinen ja taloudellinen hyvinvointi sekä osallisuus ja yhteisöllisyys lisääntyvät työn teon myötä.
Hankkeen työllistämistoimenpiteiden kohderyhmät - OSALLISTUVAT TEKIJÄT
Hankkeen työllistämistoimenpiteiden kohteena ovat vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet viranomaisten kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle.
Vuonna 2016 kohderyhmänä ovat keski-ikäiset 50 - 60 -vuotiaat vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät ja vuonna 2017 kohderyhmänä em. lisäksi yli 25-vuotiaat vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät.
Hankkeen työnantajakoulutuksen ja palvelukeskusmallinnuksen kohderyhmät - OSAAVAT TEKIJÄT
Hankkeen asennemuokkauksen, koulutuksen ja opastuksen kohteena ovat 3.sektorin yhdistykset, jotka eivät perinteisesti ole toimineet työnantajina ja/tai tarvitsevat koulutusta ja opastusta työnantajuuteen sekä maaseudun pienet mikroyritykset. Lisäksi erityisesti kyläyhdistyksiin kohdistuvan asennemuokkauksen tavoitteena on mallintaa järjestelmä, joka kokoaa maaseudun pirstaleiset työt yhteen toteuttavaksi jatkuvana työllistämisenä esimerkiksi alueellisten palvelukeskusten (esim. kylätalot) välityksellä.
Työnantajakoulutukseen panostetaan erityisesti vuonna 2016 ja vuonna 2017 sitä jatketaan syventävällä koulutuksella. Alueellisten palvelukeskusten valtavirtaistaminen toteutetaan täydellä teholla vuonna 2017. Vuonna 2016 pohjustetaan keskusten perustamista.
Hankkeen toimenpiteiden välilliset kohderyhmät:
Välillisesti hankkeessa mallinnettava alueelliset palvelukeskukset tarjoavat muille paikallisille palveluyrittäjille mahdollisuuden verkostoitua sekä paikan, josta käsin palveluja voidaan keskitetysti välittää.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 81 068
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 80 292
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 93 068
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 92 292
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan
Kunnat: Taipalsaari, Rautjärvi, Luumäki, Savitaipale, Lemi, Lappeenranta, Ruokolahti, Parikkala, Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 30
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 5 |
| Välitön vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteeseen: Paikallisesti syntyy uusia työnantajia, jotka voivat tuottaa mielekkäinä kokonaisuuksina maaseudun sirpaleisia töitä. Alueellisten palvelukeskusten mallinnus luo kumppanuutena tuotettavia palvelukokonaisuuksia. Paikalliset resurssit hyödynnetään uudella ja kestävällä tavalla Välillinen vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteeseen: Alueellisten palvelukeskusten kokeilu ja mallintaminen esimerkiksi osuuskuntamuotoisena tarjoaa välillisesti alueiden muille elinkeinonharjoittajille mahdollisuuden tarjota kumppanina myös omia palvelujaan tai tuotteitaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 5 |
| Alueellisten palvelukeskusten tarjoamat palvelut palauttavat erityisesti maaseutukyliltä jo kadonneet palvelut tai korvaavat niiden puuttumisen uudenlaisilla järjestelyillä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 3 |
| Alueelliset palvelukeskukset tuovat palveluja lähelle, joten asukkaiden liikkuvuuden vaikeus julkisen liikenteen puuttumisesta johtuen osittain poistuu | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 5 |
| Välitön vaikutus hyvinvoinnin edistämiseen: Hankkeen kohderyhmän työllistyminen kohentaa heidän henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan (hyvinvointi). Työllistyvät kokevat olevansa osa asuinalueensa yhteisöä ja osallistuvansa sen toimintaan (osallisuus). Välillinen vaikutus hyvinvoinnin edistämiseen: Alueellisten palvelukeskusten toiminta lisää alueen asukkaiden osallistumista ja osallisuutta ja tuo yhteisöllisyyden myötä paikallista henkistä hyvinvointia ja työllisyyden lisäyksen myötä myös taloudellista hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 3 |
| alueellisen yhdenvertaisuuden lisääminen tarjoamalla palveluja myös taajamien ulkopuolella alueellisissa palvelukeskuksissa | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 3 |
| Työllisyyden lisääminen maaseutukylissä pitää ne elävinä yhteisöinä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Osaava ja osallistuva tekijä -hankkeen päätavoitteena oli lisätä Etelä-Karjalan maaseudun pitkään työttöminä olleiden ja muiden vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllisyyttä kouluttamalla maaseudulla toimivia järjestöjä, pieniä yrityksiä ja kevytyrittäjiä uusiksi potentiaaliksi työnantajiksi (OSAAVAT TEKIJÄT). Tuoreiden työnantajavalmiuksien turvin uusilla työnantajilla on valmiudet tarjota pitkään työttöminä olleille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille palkkatuettua työtä ja työkokeilumahdollisuutta.
Hankkeen koulutus-, valmennus- ja tukitoimenpiteet toteutettiin pääasiassa järjestö- ja yrityskohtaisesti lähiopetuksena. Koulutus oli yksityiskohtaista, käytännönläheistä ja suunniteltu koulutettavan tahon osaamisen tarpeisiin. Tavoitteena oli kouluttaa 30 järjestöä ja kolme pientä yritystä hankekauden aikana. Kolmen pienen yrityksen tai kevytyrittäjän tavoite saavutettiin, mutta vain jo työllistävät tai työllistämistä suunnittelevat 17 järjestöä osallistui koulutustoimenpiteisiin ja sai riittävät valmiudet työnantajana toimimiseen.
Pitkään työttöminä olleille palkkatukityöllistyneille tai työkokeilussa olleille hankkeen tavoitteena oli parantaa henkilön työmarkkina-asemaa; tarjota tehostettuja reittejä kohti avoimia työmarkkinoita, yrittäjyyttä tai koulutusta (OSALLISTUVAT TEKIJÄT) vahvistamalla elämäntaitoja, ammatillista osaamista, työelämänvalmiuksia ja työnhakutaitoja sekä antamalla yrittäjyysvalmennusta ja tietoa koulutuksista.
Kaakkois-Suomen tuetun työllistymisen määrärahojen niukkuudesta johtuen vuosina 2016 ja 2017 myönnetyt palkkatukijaksot olivat vain puolen vuoden mittaisia. Lyhyestä työsuhteesta johtuen työvalmennuksessa keskityttiin voimakkaasti avoimille työmarkkinoille tähtäävään työnhakuun liittyviin kysymyksiin sekä työllistyneen arjenhallintataitojen ja työkyvyn tukemiseen. Muita työvalmennuksen toimenpiteitä oli niukasti. Hankekauden aikana 17 pitkään työttömänä ollutta henkilöä työllistyi ja yksi pääsi työkokeiluun.
Hankkeen tavoitteena oli myös perustaa maaseutualueille alueellisia palvelukeskuksia, joihin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutena ja yhteistyöllä tuotetaan palvelutoimintaa maaseudulle. Alueelliset palvelukeskukset kylätaloissa tai muissa yhteistiloissa voivat tukea maaseudun työllisyyttä kokoamalla niihin alueen pirstaleisia tekemättömiä työtehtäviä ja työtä vailla olevia työntekijöitä. Hankekauden aikana alueellisten palvelukeskusten toimivuutta testattiin pienimuotoisesti, mutta yhtään uutta palvelukeskusta ei perustettu toiminnan vaativuuden vuoksi. Maaseudun alueellisten palvelukeskusten perustamiseksi laadittiin erillinen hankesuunnitelma 2018.