|
|
|
Hankekoodi: S20643
Hankkeen nimi: Wassup-hanke
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.5.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Haapaveden kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0184872-4
Jakeluosoite: Tähtelänkuja 1
Puhelinnumero: 08 45911
Postinumero: 86600
Postitoimipaikka: Haapavesi
WWW-osoite: http://www.haapavesi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Saarela
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallintojohtaha
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7591306
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Haapaveden kaupunki on ollut ns. hiipivän rakennemuutoksen kohteena vuosikymmeniä mm. teollisten työpaikkojen vähenemisen, työpaikkarakenteen muutoksen sekä voimakkaan väestön ikääntymisen takia. Tämän johdosta Haapaveden kaupunki valmistelee laajaa työllisyyden edistämiseen tähtäävää hanketta, jossa kehitetään koko työllistämisprosessia ja vaikeasti työllistyvien palveluita. Pääkohderyhmänä hankkeessa ovat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat. Tavoitteena on pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja vähentäminen eri keinoin. Hankkeessa työttömän työllistymisen tukeminen tapahtuu vaiheittaisena prosessina, jossa keskitytään työttömän terveyteen, motivaatioon ja toimintakykyyn sekä rakennetaan väylä avoimille työmarkkinoille tai opiskelulle. Hankkeella tavoitellaan työttömien aktivointiasteen nousua kehittämällä työkokeilun ja palkkatukityön eri muotoja. Tarkoituksena on hankkeen turvin perustaa kohtaamo, nimeltään WASSUP!. Wassupissa työskentelee projektipäällikkö ja -työntekijä. Toiminnan sisältöä ovat erilaiset työnhakuvalmennukset, fyysiseen toimintakyvyn parantamiseen liittyvät toiminnot ja erilaiset elämänhallintaan vahvistavat toiminnot. Hankkeessa kiinnitetään huomiota hyvinvointiin erilaisin fyysisin, psyykkisin ja sosiaalisin toimintatavoin. Toiminnalla tuetaan myös nuorten lapsiperheiden selviytymistä. Hankkeella pyritään entistä nopeammin katkaisemaan pitkittyvä työttömyys ja ehkäisemään syrjäytymistä.
Pääasiallisena kohderyhmänä ovat
- työttömät, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella työttömyysetuutta vähintään 500 päivältä, ja ovat oikeutettuja työmarkkinatukeen.
Lisäksi kohderyhmään kuuluvat:
- työttömät, joiden työttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden
- työttömät alle 29-vuotiaat, joilla ei ole ammatillista koulutusta, tai joilla on osaamisen kehittämisen sekä pitkäaikaisen tuen ja ohjauksen tarvetta
- työttömät, joilla on jokin avoimille työmarkkinoille sijoittumista vaikeuttava sairaus tai vamma.
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat myös verkostot ja yhteistyökumppanit, joille hankkeessa järjestetään koulutuksia ja seminaareja.
Välilliset kohderyhmät muodostuvat keskeisistä yhteistyötahoista:
- TE-toimisto,
- kolmannen sektorin toimijat,
- KELA,
- oppisopimustoimisto sekä
- alueen yritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 230 058
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 002
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 287 572
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 257 502
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Haapavesi-Siikalatvan
Kunnat: Haapavesi
Jakeluosoite: Tähtelänkuja 1
Postinumero: 86600
Postitoimipaikka: Haapavesi
Suunniteltu: 19
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 42
Suunniteltu: 246
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Toiminta on paikallista ja siten luonnonvaroja säästävää. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Käytetään sähköisiä työvälineitä soveltuvin osin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta toiminnallamme. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta toiminnallamme. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta toiminnallamme. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Materiaali pyritään tuottamaan sähköisessä muodossa , jolloin kuormitus, joka kohdistuu luontoon, minimoidaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Käytetään kierrätyskopiopaperia ja muita hyödykkeitä soveltuvin osin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa kehitetään ja testataan erilaisia toimintamalleja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Paikallisia palveluita hyödynnetään mahdollisimman laajasti ja tarvittaessa voidaan hyödyntää soveltuvin osin sähköisiä alustoja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa pyritään kohderyhmien hyvinvoinnin merkittävään edistämiseen yksilöllisen asiakasprosessin hoitamisen toimintatavalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ikään , sukupuoleen tai rotuun katsomatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ikään , sukupuoleen, rotuun katsomatta tai sosiaalisesta statuksesta riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 1 |
| Hyödynnetään olemassolevaan kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hankkeen työvalmennuksissa pyritään huomioimaan ympäristöosaaminen mahdollisuuksien mukaan. | ||
Wassup-hankkeen tavoitteeksi oli asetettu työttömien aktivointiasteen nousu, matalan kynnyksen palvelukeskuksen perustaminen sekä Haapaveden kaupungin pitkäaikaistyöttömille tarjottavien palveluiden kehittäminen. Wassup-hankkeelle asetettu kehittämistarve toteutui hankeaikana. Hanke perusti Haapavedelle palvelukeskus Kokoomon, josta työtön asiakas saa kehitetyn palvelumallin mukaisesti poikkihallinnolliset ja monialaiset palvelut yhden luukun periaatteella. Kokoomossa työskentelevät työllisyyskoordinaattori, Haapaveden kaupungin työpaja, hanketoimijat, Jelppiverkon etsivä nuorisotyöntekijä ja yksilövalmentaja sekä paikallinen 4H-yhdistys. Lisäksi Kokoomossa testattiin ohjaamotyyppistä mallia, jossa yhteistyöverkoston asiantuntijat ovat tavattavissa palvelukeskuksessa sovittuna aikana.
Hankkeen aikana paikkakunnan työttömyysluvut alenivat huomattavasti muun muassa tukityöllistämismuotojen aktiivisen käytön seurauksena. Hankkeen aloittaessa Haapavedellä oli 408 työtöntä työnhakijaa, kun taas maaliskuussa 2019 työttömiä työnhakijoita oli 249. Sekä pitkäaikaistyöttömien että alle 25-vuotiaiden työttömien määrä laski hankkeen toiminta-aikana puoleen. Aktivointiaste oli hankkeen aloittaessa kesäkuussa 2016 21,5 %, kun taas tammikuussa 2019 se oli 43,1 %. Hankkeelle asetettu tavoite aktivointiasteen noususta onnistui erittäin hyvin.
Wassup-hanke kehitti yritys- ja yhdistämistyöllistämisen mallin, jossa niin työtön kuin työnantajakin saavat paikallista apua työllistämisprosessissa. Hankkeen asiakkaista 40 prosenttia siirtyi hankkeesta työelämään ja 27 prosenttia asiakkaista siirtyi työllistämistä edistäviin palveluihin. Rinnakkaishankkeeseen varatuista palkkatukirahoista käytettiin 48 prosenttia työllistämiseen yksityisiin yrityksiin ja 32 prosenttia paikallisiin yhdistyksiin. Hankkeessa huomattiin, että eritysesti yrityksiin työllistämisen seurauksena suurimmalle osalle asiakkaista tarjottiin jatkoa työsuhteeseen palkkatukijakson jälkeen.
Hankkeessa tarjottavat palvelut luotiin työllistämisen lisäksi lisäämään asiakkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Palveluvalikoimaan kuului hanketyöntekijöiden tarjoaman yksilöllisen ohjauksen lisäksi muun muassa korttikoulutuksia, työnhakuvalmennuksia, kattavia työ- ja toimintakyvyn alkukartoituksia sekä monialaisen yhteistyöverkoston tukea. Lähtökohtana palveluissa oli aina asiakkaan yksilöllinen palvelutarve, joka arvioitiin hankkeessa yhteistyössä asiakkaan itsensä kanssa. Myös hanketyöntekijöiden paikallistuntemus auttoi palveluiden ja työnantajien kartoittamisessa.
Hankkeessa kehitetyn Kokoomon toiminta jatkuu myös hankkeen jälkeen Haapavedellä. Työttömät asiakkaat tulevat myös tulevaisuudessa saamaan matalan kynnyksen palvelua omalla paikkakunnallaan. Hankkeen palvelumalli niin työttömille työnhakijoille kuin työnantajillekin on otettu jo käyttöön Haapaveden työllisyyspalveluissa. Tulevaisuudessa on tärkeää ylläpitää luotua yhteistyötä paikallisten työnantajien ja palveluverkoston kanssa. Lisäksi kehittämistä vaatii työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä osatyökykyisten palvelut. Hankkeen saatujen tulosten mukaan työllisyydenhoidon monialaisen työryhmän perustaminen olisi seuraava tärkeä askel palvelujen kehittämisessä.