|
|
|
Hankekoodi: S20612
Hankkeen nimi: Keskeyttäneet kouluun (KEKO)- Keskeyttäneiden rekrytointi ja sitouttaminen projektioppimisella toteutettuun opintopolkuun
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.5.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsinki Business College Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2162576-3
Jakeluosoite: Rautatieläisenkatu 5
Puhelinnumero: 09 14890200
Postinumero: 00520
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://businesscollege.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jouni Hytönen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7179991
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeella haetaan ratkaisua ammatillisten opintojen keskeyttäneiden ja keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden takaisinsaamiseksi ja sitouttamiseksi ammatillisiin perusopintoihin. Hankkeella on vaikutuksia ammatillisten perusopiskelijoiden oppimisprosesseihin ja opintojen suorittamismahdollisuuksiin.
Hankkeessa keskitytään keskeyttäneiden ja keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden saamiseen takaisin opintojen piiriin ammatillisissa oppilaitoksissa. Helsingissä keskeyttämisprosentit ovat keskimäärin muuta maata suuremmat ja keskeyttämisiin liittyvä problematiikka moniuloitteisempaa mm. heterogeenisemmän opiskelijajoukon osalta. Ammatillisissa oppilaitoksissa tarvitaan toimenpiteitä sitouttaa opiskelija entistä paremmin opintoihin ja tarjota ne mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä yritysten ja organisaatioiden kanssa työvaltaisin menetelmin. Kun opinnot on luontevasti muunnettu projektioppimisen keinoin opiskeltaviksi ja opiskelijan ohjaus on sidottu tiiviisti opintoihin opiskelijat saadaan sitoutettua paremmin opintopolkuihin. Projektioppiminen sitouttaa opiskelijan työprojektin tavoitteiden saavuttamiseen, jolloin opiskelija voi näyttää tutkinnon osassa vaaditun osaamisen suoraan osana projektia. Projektien kautta opiskelijan on mahdollista peilata työtään yrittäjämäisesti.
Entistä useammalla nuorella on suomi toisena kielenä, jolloin perinteinen opiskelumuoto ei ole sovelian mahdollinen tapa suorittaa opinnot. Projektioppiminen mahdollistaa paremmin omien vahvuuksien esiintuomisen ja kehittämisen osana henkilökohtaista yksilöllistä opintopolkua. Tällöin voidaan paremmin huomioida aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osana opintoja. Lisäksi toteutuu opintojen suorittaminen osittain ajasta ja paikasta riippumatta. Projektioppimismenetelmän etuna on myös vertaistuen luonteva saatavuus. Projektioppimisesta hyötyvät erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, joilla on esim. lukihäiriö, oppimiseen vaikuttava neurologinen tai psyykkinen sairaus, tai muuten haastava elämäntilanne; nimenomaan nämä syyt ovat usein opintojen keskeyttämisen taustalla.
Hankkeen tavoitteena on
1)luoda projektioppimisen toimintamalli, jossa oppimismenetelmät ovat työelämäsidonnaisia ja koulutusohjelman opinnot (tässä hankkeessa pilotoidaan yksi tutkinnon osa/ammatillinen osatoteuttaja) voidaan suorittaa mahdollisimman pitkälti työprojekteissa. Tämän tavoitteen vetovastuu on Helsinki Business Collegella.
2)kehittää opiskelijoiden ohjauksen henkilökohtaistamista tehostetun HOPS-ohjauksen kautta, jossa varmistetaan yhteistyösidosten toimivuus muiden ohjauspalveluita tarjoavien tahojen kanssa (mm. opinto-ohjaajat, erityisopettajat, ohjaamot, etsivä nuorisotyö jne.). Tavoitteena on antaa ohjaajille paremmat edellytykset tehdä monipuolista ja syvällistä yhteistyötä yritysten kanssa. Ohjaajat koulutetaan projektioppimisen toimintaympäristöön ja projektioppimisen ohjaukseen (Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu). Nykytilanteessa ohjaajat eivät riittävästi tunnista yritysten tarjoamia mahdollisuuksia projektioppimiseen ja myöskään yritysten edustajat eivät hahmota riittävän hyvin sitä, mitä oppilaitokset voivat tarjota yritysten toiminnan kehittämiseen projektiyhteistyön kautta. Tämän tavoitteen vetovastuu on SKYO:lla.
3)saada rekrytoitua takaisin jo ammatilliset opintonsa keskeyttäneitä ja pilotoida projektioppimisen toimintamalli. Tavoitteena on saada toteutetun pilotin kautta kehitettyä ohjausprosessia ja yhteistyötä yritysten kanssa siten että opiskelijoiden motivaatio on korkealla tasolla ja keskeyttämiset vähenevät merkittävästi. Tämän tavoitteen vetovastuu on Point Collegella.
4)toteuttaa hankkeen pohjalta seurantatutkimus hankkeen toimenpiteiden vaikutuksista ja soveltaa ja tuottaa uusinta tutkimustietoa keskeyttämiseen liittyvästä problematiikasta ammatillisen ohjauksen ja oppimisprosessien kehittämiseksi. Seurantatutkimusta tehdään koko hankekeston ajan. Tämän tavoitteen vetovastuu on Haaga-Helia AMKn opettajankoulutuksella.
Ensisijainen kohderyhmänä ovat ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjausta toteuttavat henkilöt, kuten opinto-ohjaajat, HOPS- ohjaajat sekä ammatilliset opettajat.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet ja keskeyttämisuhan alla olevat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 267 492
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 253 124
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 356 660
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 337 503
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Porvoon
Kunnat: Espoo, Porvoo, Vantaa, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 43
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 6 |
| Hankkeen suuunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään sähköistä oppimisympäristöä ja sähköisiä työvälineitä. Koordinaattorilla on WWF:n myöntämä green office sertifikaatti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä välineitä laajasti ja matkustamisen määrä on minimoitu. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä välineitä laajasti ja matkustamisen määrä on minimoitu. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään joukkoliikennevälineitä aina kun se on mahdollista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Hankkeen toiminta-alueella Natura-kohteet hyötyvät kun hankkeen palvelut toteutetaan paikkakuntakohtaisesti. Hankkeen palvelut ja tuotteet ovat aineettomassa muodossa ja niiden siirtäminen sähköisesti hyödyttää Natura- alueita. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään vahvasti sähköistä tiedon käsittelyä kaikissa vaiheissa. Toteutuksessa hyödynnetään sähköisiä kommunikaatiovälineitä, jolloin jätteet minimoituvat. Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään kannettavia tietokoneita ja tablet- tietokoneita niiden vähävirtaisuuden takia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Hankkeessa hyödynnetään kierrätettäviä materiaaleja. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeen paikkakunnilla palvelut tuotetaan paikallisessa toimintaympäristössä, jolloin vaikutukset jäävät alueelle. Paikalliselle työmarkkinalle valmistuu enemmän osaavaa työvoimaa. Työvoiman käyttö tehostuu ja keskeyttämiset (hukka) vähenee. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa tuotetut palvelut ovat pääsääntöisesti aineettomia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Hankkeessa paikkakuntien yli tapahtuva liikkuminen on minimoitu tuottamalla palvelut kunkin osatoteuttajan osalta paikallisesti. Aineettomat tuotteet/palvelut ovat sähköisessä muodossa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke edistää hyvinvointia kun digitaaliset työvälineet ja työn organisointi muuttuu ja nopeutuu sähköisten välineiden ja uusien toimintaprosessien kautta. Toiminta mahdollistuu näin ollen yhä useammin kotoa ja työympäristöstä käsin. Nuoret valmistuvat säädetyssä ajassa ja työllistyvät, ts. ovat hyvin integroituneet yhteiskuntaan. Projektioppiminen edistää työelämään integroitumista ja yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Projektioppiminen voi soveltua erityisesti yksilöille, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Tasa-arvo edistyy tarjoamalla niin mies- kuin naisasiakkaille tasavertaiset palvelut ja rohkaisemalla vähemmistösukupuolen edustajia osallistumaan hankkeeseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 5 |
| Hankkeen tuloksena kaikilla hankkeen ydinasiakkailla on mahdollisuus hyödyntää tuotettuja palveluja. Hanke tuottaa erityistä lisäarvoa niille joilla on erilaisia vaikeuksia suoriutua opinnoissaan. Lisäksi keskeyttäneissä on tutkimusten mukaan hiukan enemmän monikulttuurisia opiskelijoita, joiden tarpeet pystytään hankkeessa huomioimaan paremmin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Hanke kehittää kulttuuriympäristöä lisäämällä valinnan mahdollisuuksia oppimisessa. Monikulttuurisuus vahvistuu kulttuuriymäristössä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hanke lisää ympäristöosaamista huomioimalla kestävän kehityksen periaatteet, hyödyntämällä kierrätettäviä materiaaleja sekä sähköistä tiedonvälitystä ja kommunikointia. | ||
Keskeyttäneet kouluun (KEKO) –hankkeen aikana laadittiin ja pilotoitiin projektioppimisen toimintamallia kolmessa ammatillisessa osatoteuttaja –oppilaitoksessa.
Projektioppimisen toimintamallin lähtökohtana oli jokaiselle opiskelijalle räätälöity henkilökohtainen, projektimainen ja työelämälähtöinen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Mallin toteutus edellyttää opiskelijan rinnalla kulkevaa HOKS-ohjaajaa, ammattitaitoisia, opiskelijan erityistarpeet huomioon ottavia opettajia, sekä moniammatillisen työryhmän (mm. erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi, lääkäri) tukea. Tärkeä tekijä mallin toimivuudelle on pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella fyysinen oppimisympäristö, joka on viihtyisä ja johon on turvallista tulla. Tärkeää on myös toisilta opiskelijoilta saatu vertaistuki. Malli sisältää suosituksen oppilaitosten omien työelämää simuloivien oppimisympäristöjen perustamiselle sekä erilaisten työpajojen hyödyntämiselle syrjäytymisvaarassa olevien opiskelijoiden opetuksessa. Näillä toimilla madalletaan kynnystä siirtyä oppilaitoksesta työelämään. Malli korostaa myös työpaikoilla tapahtuvan ohjauksen ja työpaikkaohjaajien koulutuksen tärkeyttä. Toimiakseen hyvin projektioppimisen toimintamalli edellyttää oppilaitoksilta riittäviä resursseja sekä johdon ja koko henkilöstön sitoutumista syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden opiskelijoiden opiskelun tukemiseen. Myös oppilaitosten kiinteä yhteistyö oman paikkakunnan ohjaamojen, hakevan nuorisotyön ja muiden vastaavien toimijoiden kanssa on tärkeä edellytys mallin toimivuudelle. Projektimaisen oppimisen mallista kerrotaan tarkemmin hankkeen verkkosivuilla www.kekohanke.fi
Hankkeen aikana kahteen osatoteuttaja -oppilaitokseen, Point Collegeen ja Suomen Liikemiesten Kauppaopistoon, perustettiin uudet oppimisympäristöt (Point Collegessa Majakka ja Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa Avoin oppimisympäristö), jotka soveltuvat syrjäytymisvaarassa olevien opiskelijoiden opiskelupaikaksi. Myös Suomen Diakoniaopiston SKY-opiston kampuksella, joka oli hankkeen kolmas osatoteuttaja, on toiminut vastaavanlainen oppimisympäristö jo useamman vuoden ajan (Tähtipaja). KEKO-hanke mahdollisti Tähtipaja-toiminnan kehittämisen. SKY-Opistossa Tähtipajan sisään kehitettiin erilliset Taito- ja tietopajat. Taitopaja-aikoina opiskelijan on mahdollista saada enemmän yksilöllistä kädentaitojen opetusta ja Tietopaja-ajalla taas tukea tietopuoliseen oppimiseen. Hanke mahdollisti myös ns. työvaltaisen oppimisen Tähtipajassa. Kaikissa hankeoppilaitoksissa onnistuttiin projektioppimisen toimintamallin pilotoinnilla lisäämään merkittävästi opiskelijoiden sitoutumista tutkinnon suorittamiseen. Laajemmin pilotoinnista saatuja kokemuksia on kuvattu KEKO-hankkeen tuottamassa julkaisussa: ”Ammatillisia opintoja yksilöllisesti. Kokemuksia ohjauksesta ja ammattilaisten yhteistyöstä” (Haaga-Helian julkaisu 3/2018). Julkaisu on vapaasti ladattavissa Haaga-Helian julkaisupankista https://bit.ly/2ISj7dY .
Hankkeen toisessa tavoitekokonaisuudessa kehitettiin opiskelijoiden ohjauksen henkilökohtaistamista sekä suunniteltiin ja toteutettiin ohjaajien koulutus. Hankepartnerit järjestivät yhteisiä koulutustilaisuuksia, sekä toimijoiden omia, sisäisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Ohjaajien koulutuksen osallistujat edustivat eri ammattiryhmiä (ammatilliset opettajat, opinto-ohjaajat, erityisopettajat, psykologit, terveydenhoitajat, työelämäkumppanit, etsivä nuorisotyö, ohjaamo). Moniammatillinen yhteistyö on kehittynyt ja vahvistunut hankkeen aikana.
Hankkeen kolmannessa tavoitekokonaisuudessa paneuduttiin opintonsa jo keskeyttäneiden takaisinrekrytointiin liittyviin haasteisiin. Hankkeessa luotiin toimintatapoja mahdollistamaan opiskelijoiden opintojen loppuunsaattaminen projektimaista oppimista hyödyntäen. Hankkeessa rakentui opinnot keskeyttäneiden takaisinrekrytointia ja keskeyttämisuhan alaisten opiskelijoiden opintoihin sitouttamista tukeva moniammatillisen verkostoyhteistyön toimintamalli. Yhteistyökumppaneiksi tunnistettiin mm. opiskelijahuollon tehtävissä toimivat henkilöt, etsivä nuorisotyö sekä Ohjaamo-toiminta.
KEKO-hankkeen neljännessä tavoitekokonaisuudessa toteutettiin seurantatutkimus ja levitettiin hyviä käytänteitä, erityisesti Uudellamaalla mutta myös valtakunnallisesti. Merkittävimmät levittämistilaisuudet olivat Helsingin Messukeskuksessa pidetty Educa 2018-tapahtuma 26.-27.1.2018 ja KEKO-hankkeen 17.5.2018 järjestämä verkostoitumis- ja levittämistilaisuus Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa Helsingin Pasilassa. Seurantatutkimuksesta kerrotaan tarkemmin hankkeen verkkosivuilla www.kekohanke.fi