RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20600, Muuntamo (Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmäpalvelu)

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: MIKKELIN TOIMINTAKESKUS RY.

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0944845-0

Jakeluosoite: Savilahdenkatu 10

Puhelinnumero: 010 327 2900

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://toimintakeskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TIIHONEN-KORPPI PÄIVI SANNA HELENA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504353841

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään asiakkaiden yksilöllisistä tarpeista lähteviä, vertaistukeen ja yhteisöllisyyteen perustuvia sosiaalisen kuntoutuksen ryhmäpalveluja, jotka edesauttavat kiinnittymistä yhteiskunnan tavanomaisiin toimintoihin.

Ryhmäpalvelut suunnataan heikossa työmarkkina-asemassa tai kokonaan työelämän ulkopuolella oleville henkilöille, joille palvelujärjestelmässä ei tällä hetkellä ole tarjolla sopivaa työ- ja toimintakykyä tukevaa ja sosiaalista osallisuutta edistävää kuntoutuspalvelua Mikkelin alueella.

Hanke laajentaa olemassa olevaa palveluvalikoimaa tuomalla kuntouttavan työtoiminnan rinnalle uuden palvelun niille henkilöille, joille työtoiminta ei ole realistinen vaihtoehto. Hankkeessa rakennettava palvelukonseptia vastaa tilanteisiin, joihin liittyy intensiivisen, tavoitteellisen ja ohjatun ryhmätoiminnan tarve. Kehitysprosessin aikana mallinnetaan myös nk. keveämmän, itseohjautuvan toiminnan tukeen ja palvelutarpeen seurantaan liittyvää palvelua, joissa painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

Ryhmäpalveluiden kehittämisessä hyödynnetään yhteissuunnittelun menetelmiä, jolla varmistetaan, että asiakkaat pääsevät osallistumaan oman palvelunsa suunnitteluun.

Asiakastason tavoitteet liittyvät hyvinvoinnin edistämiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Toiminnalla ennaltaehkäistään syrjäytymistä ja edistetään heikossa työmarkkina-asemassa ja kokonaan työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden elämänhallintaa ja osallisuutta sekä vahvistetaan heidän aloitekykyään ja sitoutumistaan omien asioidensa hoitamiseen.

Palvelun sisällöllisenä ja menetelmällisenä tavoitteena on kehittää vertaistuen, yhteisöllisyyden ja toiminnallisuuden keinoin ryhmämuotoisia palveluja, jotka täydentävät ja tukevat monialaisessa yhteistyössä tehtävää yksilötyötä.

Kehittämistyön tuloksena on ketterä ja muuntautumiskykyinen sosiaalisen kuntoutuksen palvelukonsepti, joka vastaa kohdennetusti niiden erityisryhmien tarpeisiin, jotka tarvitsevat ensisijaisesti toimintakykyä ylläpitävää palvelua.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Mikkelin alueella vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat, moniammatillista apua ja erityistä tukea tarvitsevat pitkäaikaistyöttömät, jotka lähtökohtaisesti ovat saaneet vähintään 300 päivää työmarkkinatukea ja joista suurimman osan työttömyys on kestänyt yli 1000 päivää ja joilla on vaikeuksia osallistua työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin.

Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluiden arvion mukaan tähän kohderyhmään kuuluu kaikkiaan noin 250 yli 29-vuotiasta henkilöä, joista 30 % on naisia ja 70 % miehiä.

Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat kokonaan työelämän ulkopuolella olevat toimeentulotukea saavat työikäiset henkilöt, joiden määrää ja motivaatiotekijöitä omien asioidensa kuntoon saattamiseksi ei vielä täysin tunneta.

Kohderyhmään kuuluvat ovat pääsääntöisesti työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelu TYP Reitin tai Mikkelin kaupungin sosiaalipalveluiden asiakkaita. Joissakin yksittäistapauksissa kohderyhmään kuuluvalla henkilöllä voi olla asiakassuhde Te-toimistoon.

Asiakkaat ohjautuvat hankkeen toimenpiteisiin edellä mainittujen tahojen tekemän kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin ja asiakkaan kanssa yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti.
Vastaanottavana tahona Mikkelin Toimintakeskus osallistuu alkuhaastatteluihin ja yhdistysten keskitetty asiakasohjaus hoitaa asiakkaiden ohjautumisen ryhmäpalveluihin lähettävien tahojen kanssa sen toimintamallin mukaisesti, joka lähettävien tahojen kanssa on käytössä tällä hetkellä tai sovitaan erikseen tätä tarkoitusta varten.

Hankkeen määrälliseksi kohderyhmätavoitteeksi on asetettu 100 henkilöä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat palvelutuotannossa mukana olevat yhdistykset ja niiden ohjaushenkilöstö sekä osaltaan myös muut palvelun toteuttamiseen osallistuvat yksityiset ja julkiset palvelujen tarjoajat (työllisyys-, sosiaali-, terveys-, ja koulutuspalvelut).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 193 539

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 180 472

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 248 835

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 228 644

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty olemassa olevia TEM:n työttömyystilastoja sekä Mikkelin alueen pitkäaikaistyöttömistä tehtyä selvitystyötä. Suunnittelussa on hyödynnetty myös sosiaalisen toimintakyvyn väestöryhmittäisiä eroja käsittelevään laadullista tutkimusaineistoa sekä tutkimuksia, jotka käsittelevät sukupuolittaista pitkittyneen työttömyyden kokemusta.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Toimenpiteitä, joilla hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja ehkäistään suoraa ja epäsuoraa syrjintää ovat: 1. Hankkeen päätavoitteet ovat samat kummallekin sukupuolelle, mahdolliset yksilökohtaiset tavoite-erot ovat henkilökohtaisia, eivät sukupuolesta riippuvaisia. 2. Naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. 3. Asiakasohjauksessa huomioidaan naisten voimakkaammin kasvanut osuus pitkäaikaistyöttömistä. 4. Palvelun sisällöllisissä ja menetelmällisissä valinnoissa huomioidaan sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteet, jotka ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. 5. Palvelun sisällöllisissä ja menetelmällisissä valinnoissa huomioidaan sukupuolittaiset erot työttömyyden kokemuksissa (itsetunto, sosiaalinen arvostus, sosiaalinen kiinnittyminen). 6. Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeen päätöksenteossa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on työ- ja toimintakyvyn parantuminen. Hanke huomioi tasa-arvon edistämisen merkityksen ja pyrkii vahvistamaan ajattelumallia, jossa sukupuoleen liittyvät ennakkoluulot eivät vaikuttaisi toiminnan toteutukseen ja yksilöiden tekemiin valintoihin.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	6
Mikkelin Toimintakeskus on alueensa merkittävin kierrätyksen asiantuntija, jonka keskeisiä toimintaperiaatteita ovat ekologisuus, kestävä kehitys ja kierrätys. Nämä periaatteet ohjaavat myös hanketoimintaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Hankkeessa edistetään myös sähköisen asioinnin osaamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	8
Hankkeessa pyritään edistämään osallistujien luontosuhdetta, luontoon liittyviä harrastuksia sekä hyödyntämään luonnon merkitystä hyvinvoinnin edistäjänä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	2
Hankkeessa toteutetaan kierrätysajattelua, joka osaltaan vähentää ilmastoon ja vesistöihin kohdentuvaa kuormitusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	6
Hankkeessa kierrätetään ja uusiokäytetään toiminnassa tarvittavat materiaalit.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	0
Hanke tehostaa kolmannen sektorin toimijoiden toimintaa, edistää niiden keskinäistä yhteistyötä ja vahvistaa yhdistysten palvelutuotannon osaamista. Yhteistyö julkisen ja kolmannen sektorin välillä vahvistuu hankkeen myötä. Hankinnoissa suositaan hankintalain puitteissa muita yleishyödyllisiä yhdistyksiä sekä paikallisia yrityksiä, jotka painottavat sosiaalista vastuuta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	0
Hankkeessa kehitetään uusia hyvinvointia edistäviä palvelumuotoja ja kehittämistyössä käytetään asiakaslähtöisiä kehittämisen menetelmiä. Palvelukehityksen aikana saavutettu osaamisen kehittäminen tuo lisäarvoa, joka vahvistaa sekä osallistujien hyvinvointia että palveluntuottajan kykyä tuottaa palveluja joustavasti.
Liikkuminen ja logistiikka	0	2
Hankkeessa suositaan mahdollisimman kattavasti julkista liikennettä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	0
Hankkeessa edistetään yksilöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä, osallisuutta ja mahdollisuuksia työllisyyteen ja vaikutetaan sitä kautta osallistujien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, sosiaaliseen asemaan ja identiteettiin.
Tasa-arvon edistäminen	8	0
Hankkeen toimenpiteet tukevat tasa-arvon edistämistä vahvistamalla kaikkien osallistujien mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin tasavertaisesti sukupuolesta riippumatta. Toimenpiteissä huomioidaan naisten ja miesten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet ja vaikutetaan myös tätä kautta tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	0
Hankkeessa edistetään yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista. Hanke korostaa välittämisen kulttuuria ja tarjoaa osallistujille konkreetteja välineitä, kokemuksia ja koulutusta vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja yhteisiin/yhteiskunnallisiin asioihin. Hanke tutustuttaa ja ohjaa käyttämään niitä jo olemassa olevia kulttuuri- liikunta- ja asiointipalveluita, jotka edistävät hyvinvointia, omien asioiden kuntoon saattamista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen	0	2
Hankkeessa osallistujat voivat konkreettisella tasolla lisätä omaa ja perheensä ympäristötietoutta ja -osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Muuntamo-hankkeessa kehitettiin sosiaalisen kuntoutumisen ryhmäpalveluja henkilöille, joiden työ- ja toimintakyky ei ole riittävä varsinaisiin työvoimapoliittisiin aktivointitoimenpiteisiin osallistumiseen.

Hankkeen aikana toteutettiin kaikkiaan 14 matalan kynnyksen hyvinvointiryhmää, jotka olivat kestoltaan 3-9 kuukautta. Lisäksi hankkeen aikana käynnistettiin non-stop periaatteella toimiva kuntouttavan työtoiminnan ryhmä, joka toteutettiin ryhmämuotoisena palveluna.

Ryhmäpalvelujen ydin oli toiminnallisuudessa, yhdessä tekemisessä ja luontotoiminnassa. Ominaista palvelulle oli se, että jokaisella osallistujalla oli mahdollisuus osallistua palveluun oman toimintakykynsä mukaisesti. Osallistujille tarjottiin myös mahdollisuus tulla mukaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ja osallistua palvelun arviointiin, joka lisäsi motivaatiota ja mahdollisti oman näköisen osallistuminen.

Hankkeen aikana asiakkaiden työ- ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia seurattiin Kykyviisarin avulla. Tulokset osoittavat, että toimintaan osallistumisella on ollut myönteisiä vaikutuksia osallistujien kokemaan työkykyisyyteen, jonka lisäksi ryhmätoiminta on lisännyt myös tyytyväisyyttä omaan elämään. Sitä vastoin kokemukset omasta terveydestä pysyivät lähes samanlaisina palvelun alussa kuin sen päättyessäkin. Osallistujien kokemat myönteiset muutokset liittyivät erityisesti osallistujien näkemyksiin omista voimavaroista, mahdollisuuksista ja minä pystyvyydestä, joiden he kokivat vahvistuneen palvelun aikana.

Hanke saavutti asiakasmäärätavoitteensa (100 asiakasta), sillä ryhmäpalveluihin ohjautui yhteensä 117 henkilöä. Heistä 32% siirtyi palvelun jälkeen työelämään suuntaaviin palveluihin, 25% terveysselvittelyihin ja 24% muihin palveluihin. 10% osallistujista keskeytti palvelun ja 9% osalta jatkosuunnitelma jäi avoimeksi.
Hankkeessa kehitetty ryhmäpalvelumalli on osoittautunut joustavaksi, ja sitä voidaan soveltaa pitkäaikaistyöttömien ja työelämän ulkopuolella olevien kuntouttaviin palveluihin riippumatta siitä, mikä on aiheuttanut toimintakyvyn alenemaa. Kehitystyö on myös tuottanut pysyviä tuloksia, jonka seurauksena palvelu on vakiintunut osaksi kohderyhmälle tarjolla olevaa palveluvalikoimaa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke