|
|
|
Hankekoodi: S20577
Hankkeen nimi: Valmiina työelämään!
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 31.10.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: Yliopistonmäki
Puhelinnumero: 02 - 333 51
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: Turun yliopisto
WWW-osoite: http://www.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ISOAHO JOUNI ANTERO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-7706547
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on vastata tulevaisuuden tarpeisiin työntekijöiden ja työpaikan työhyvinvointia kehittämällä. Työelämä on murroksessa ja tässä murroksessa korostuu niin työntekijöiden kuin työpaikkojen hyvinvointi. Kun henkilöstö on tervettä, osaavaa ja motivoitunutta ja osallistuu työelämän muutoksen toteuttamiseen, se mahdollistaa työpaikan tuottavuuden, jatkuvuuden, menestyksen ja kilpailukykyisyyden. Tieto ja ymmärrys työhyvinvoinnin kokonaisuudesta ja eri asioiden niveltymisestä toisiinsa sekä työntekijän oma vaikutus kehittää näitä valmiuksia tukee työhyvinvointia ja muutoskykyä. Työhyvinvoinnin kokonaisuus ja merkitys ja niiden kehittämiskeinot sekä myönteinen asennoituminen työelämään ovat tärkeitä jo heti työuran alkuvaiheessa, jotta uusilla työelämään tulijoilla on mahdollisimman hyvät valmiudet kehittää omaa ja työpaikan työhyvinvointia, suhtautua myönteisesti työhön ja työelämään sekä luoda uutta työhyvinvointikulttuuria.
Hankkeen osatoteuttajat yhdessä yritysten ja eri organisaatioiden henkilöstön edustajien kanssa kehittävät työhyvinvointiin liittyvää koulutusmateriaalia työelämän tarpeisiin seminaareissa ja työpajoissa ja eri osatoteuttajat testaavat sitä opiskelijoillaan. Saatujen kokemusten perusteella materiaalia kehitetään edelleen ja yritykset ja erilaiset organisaatiot voivat hyödyntää sitä työhyvinvointinsa kehittämisessä. Jatkossa myös oppilaitokset voivat hyödyntää koulutusmateriaalia opiskelijoiden opinnoissa.
Hankkeen koordinoijana on Turun yliopisto ja se toteutetaan yhteistyössä Oulun, Jyväskylän, Vaasan, Lapin ja Lappeenrannan yliopistojen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Vaasan ja Saimaan ammattikorkeakoulujen ja Oulun ammattiopiston kanssa 1.11.2015-31.10.2018. Hanke tukee yritysten ja eri oppilaitosten välistä yhteistyötä kansallisesti ja alueellisesti.
Koulutusmateriaali koostuu työhyvinvoinnin osa-alueisiin liittyvästä tietopaketista ja sitä täydentävistä tehtävistä ja työhyvinvointipeleistä. Lisäksi järjestetään työhyvinvointiseminaareja ja työhyvinvointikoulutusta hankkeen ulkopuolisilla paikkakunnilla työelämässä toimiville (esim. Kuopio, Joensuu, Helsinki, Kajaani). Kyselyllä selvitetään työelämän edustajien näkemyksiä työelämävalmiuksista, joiden pohjalta kehitetään koulutusmateriaalia.
Koulutusmateriaalilla tavoitellaan työelämän laadun paranemista ja uuden työhyvinvointikulttuurin luomista työpaikoille. Mitä useampi henkilö tiedostaa työhyvinvoinnin, sitä paremmin se leviää työpaikoille ja saa aikaan myönteisiä vaikutuksia. Materiaali tukee työelämässä toimivien oman, työyhteisön ja työpaikan työhyvinvoinnin ja esimiestyön edistämistä, minkä seurauksena työelämän laatu paranee vähitellen. Lisääntyvän työhyvinvointiosaamisen seurauksena sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ja niistä aiheutuvat kustannukset vähenevät, henkilöstön työkyky pysyy hyvänä mahdollistaen pitkän työuran, työhyvinvoinnin kokonaisuutta osataan johtaa systemaattisesti osana liiketoimintaa. Työhyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa yritysten tuottavuuden, vetovoimaisuuden ja hyvän maineen. Hankkeen tulokset heijastuvat aikanaan myös alueellisena vahvistumisena, hyvinvointina ja vetovoimaisuutena. Hankkeella on myös kansantaloudellinen merkitys.
Hankkeen kohderyhmänä ovat erikokoiset työpaikat ja niiden työntekijät. Opiskelijat toimivat hankkeessa koulutusmateriaalin testaajina tulevan työelämän näkökulmasta. Suurin osa heistä on opiskelujensa ohessa osa-aikaisia työntekijöitä ja he vievät tässä hankkeessa saatua osaamista omille työpaikoilleen.
Välillisiä kohderyhmiä ovat opiskelijat. Hankkeesta hyötyvät myös yritysten ja eri organisaatioiden asiakkaat ja omistajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 219 239
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 194 842
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 625 405
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 592 656
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24
Suunniteltu: 38
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 5 |
| Paperin kulutus minimoituu sähköisten tiedonsiirto- ja tallennusvälineiden avulla. Kertakäyttötuotteita vältetään. Painotetaan työpaikoilla ja opetaan opiskelijoille IT-yhteiskunnan mukaista sähköistä toimintatapaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 5 |
| Suositaan ympäristöystävällisiä tuotteita. Hankkeessa vältetään paperin käyttöä siirtymällä vahvempaan informaatioteknologian hyödyntämiseen. Matkustaminen minimoidaan hyödyntämällä nykyaikaista itc-teknologiaa ja opettamalla kaikille kestävän kehityksen työelämäkulttuuria. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 1 |
| Luontoa suojellaan. Käytetään ympäristöystävällisiä toimintatapoja ja tarvikkeita. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Suositaan ympäristöystävällisiä tuotteita. Hankkeessa vältetään paperin käyttöä siirtymällä vahvempaan informaatioteknologian hyödyntämiseen. Tällöin luontoa ei roskata eikä maaperää ja vesistöä saastuteta. Matkustaminen minimoidaan hyödyntämällä nykyiaikaista ict-teknologiaa ja opettamalla kaikille kestävän kehityksen työelämäkulttuuria. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Luontoa suojellaan. Käytetään luontoystävällisiä toimintatapoja ja materiaaleja. Hanketoimintaa ei toteuteta Natura 2000-kohteissa, vaikka ko. alueita on hankekunnissa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 1 |
| Materiaaleja käytetään mahdollisimman vähän. Tarvittavissa hankinnoissa suositaan pitkäkäyttöisyyttä. Jätteen määrä minimoidaan. Suositaan kierrätystä tai uusiokäyttöä aina missä se on mahdollista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 1 |
| Energian käytössä toimitaan säästeliäästi ja kustannustehokkaasti. Käytetään vähäenergisiä laitteita. Laitteita ei pidetä turhaan päällä. Vältetään kertakäyttötuotteita ja suositaan monikäyttötuotteita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 5 |
| Työelämässä toimivat ja sinne valmistuvat vievät oppimiaan työhyvinvointivalmiuksia työpaikoilleen ja ovat osaltaan edistämässä oman alansa työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työhyvinvoinnin kehittäminen on kestävää kehitystä. Osaaminen ja kilpailukyky vahvistuvat. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään työelämässä toimivien ja sinne valmistuvien tarpeisiin ja työelämän vaatimukset huomioivaa työhyvinvointikoulutusta, nettimateriaalia ja työhyvinvointipeli tukemaan työelämän laadun parantamista. Osaamispääoma vahvistuu. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 5 |
| Hankkeessa minimoidaan matkustaminen ja pyritään opettamaan teknologiaa hyödyntävää kestävän kehityksen työelämäperiaatteita. Käytetään mahdollisimman paljon videoyhteyksiä, puhelinneuvotteluja tai vastaavia yhteisten palaverien toteuttamisessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Hankkeella tuetaan yksittäisen työelämässä toimivan ja sinne valmistuvan hyvinvointia, jotta hän saa valmiuksia selviytyä työelämän haasteista terveenä ja työkykyisenä. Tällainen ihminen vie työhyvinvointiosaamista myös työpaikalleen. Työhyvinvointi lisääntyy ja esimiestyö paranee useissa organisaatioissa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 5 |
| Hanke on tietoisesti suunniteltu koskemaan molempia sukupuolia tasapuolisesti riippumatta yrityksen toimialasta, oppilaitoksesta tai opintosuunnasta. Kehittämistoiminnot heijastuvat molempiin sukupuoliin tasapuolisesti. Hankkeen osapuolet edustavat eri aloja, joka tasapainottaa selkeästi sukupuolinäkökulmaa (henkilöstö, opettajat, ammattiprofiilit ja sukupuolijakauma). | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 5 |
| Hanke tukee tasa-arvon edistämistä myös iän, rodun, uskonnon, ihonvärin, poliittisen näkemyksen ja muiden näkökulmien suhteen. Työhyvinvointi ja sen edistäminen on kaikkien yhteinen asia em. ryhmästä, näkemyksestä ja kulttuuritaustasta riippumatta. Vähemmistönä olevien tarpeet nostetaan esille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 5 |
| Hankkeella on suuri vaikutus työhyvinvointikulttuurin muovautumiseen työpaikoilla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 1 |
| Käytetään ekologisia ja ekonomisia toimintatapoja. Matkustamisessa käytetään julkisia kulkuvälineitä. Työhyvinvointiosaaminen välittyy osallistujien kautta laajemmalle alueen työpaikkoihin. Kestävä kehitys on osa työhyvinvointia ja päinvastoin. | ||
Hankkeen tavoitteena oli tukea työntekijöiden ja työpaikkojen työhyvinvointia lisäämällä ymmärrystä ja valmiuksia työelämästä, työhyvinvoinnista ja niiden kehittämisestä. Hanke tuotti nettiin (valte.fi) laajan koulutusmateriaalin työelämävalmiuksista ja työhyvinvoinnista työpaikkojen ja oppilaitosten käyttöön 5 yliopiston (Oulu, Lappi, Vaasa, Jyväskylä, Turku), 5 ammattikorkeakoulun (Oulu, Vaasa, Jyväskylä, Saimaa, Turku) ja 1 ammattiopiston (Oulu) yhteistyönä. Koulutusmateriaali koostui työhyvinvoinnin osa-alueita käsittelevistä teemoista, tehtävistä, harjoituksista sekä peleistä ja animaatiosta. Materiaali testattiin opiskelijoilla ja sitä hyödynnettiin työpaikkojen kehittämisessä. Hanke tuotti myös Valmiina työelämään! –kirjan, joka käsittelee työhyvinvointia eri osa-alueittain sekä työelämävalmiuksia ja tarjoaa menetelmiä niiden kehittämiseen. Sitä voi hyödyntää opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijoille, HR:lle ja työntekijöille tehtyjen kyselyjen mukaan työhyvinvointiasioita tulisi olla opinnoissa ja kontaktiopetusta pidettiin hyvin tärkeänä.
Työhyvinvointikoulutuksia pidettiin myös hankkeen ulkopuolisissa oppilaitoksissa (KAMK, Diak, Laurea, Karelia, Sakky) työelämään valmistuville ja siellä toimiville.
Hankkeessa muodostui vahva valtakunnallinen oppilaitos- ja kouluttajaverkostoyhteistyö viiden yliopiston, viiden ammattikorkeakoulun ja yhden ammattiopiston välille. Oppilaitosten välinen yhteistyö oli tiivistä niin alueellisesti kuin keskinäisestikin. Yhteistyötä jatketaan hankkeen jälkeenkin.