RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20558, Opin portailla Satakunnassa

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yllättävän suuri maahanmuuttajien ja pakolaisten määrä vaatii kotouttamisprosessien tueksi myös koulutusalan nopeaa reagointia. Monet maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat jo kouluttautuneet omassa kotimaassaan ammattiin ja toimineet palkkatyössä eri aloilla. Heidän kotoutumistaan ja suomen kielen opiskeluun liittyvää motivaatiota voidaan vahvistaa Opin portailla Satakunnassa hankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena on valmistaa helposti saavutettavaa digitaalista tietoa suomalaisista koulutusmahdollisuuksista maahanmuuttajille ja pakolaisille. Tieto tuotetaan keskeisillä maahanmuuttaja- ja pakolaiskielillä tarpeen mukaan esim. arabia, dari, persia, kurdi, turkki, venäjä ja somali. Nettisivuilla esitellään koulutusmahdollisuudet 2. asteella ja korkeakoulutuksessa ja niihin liitetään videoesitykset, jotka kertovat opiskelutavoista ja harjoittelujaksoista. Lisäksi videoilla annetaan esimerkkejä tehtävistä, joihin eri ammattikuntien edustajat yleisimmin työllistyvät. Toisena hankkeen tavoitteena on luoda korkeakouluvalmiuksia edistävä kulttuurisensitiivinen tukirakenne, joka edistää maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä 2. asteen opinnoista ammattikorkeakouluopintoihin. Se antaa heille myös hyvät verkko- ja monimuoto-opiskelussa tarvittavien välineiden ja sovellusten käyttövalmiudet.

Hanke lisää yhteistyötä maahanmuuttajien koulutusta ja työllistymistä tukevien, toteuttavien ja tutkivien tahojen ja hankkeiden kesken. Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten kotoutumista, tavoiteellista asettautumista koulutuspaikkakunnalle ja edistää heidän koulutuksellista tasa-arvoaan korkeakoulumahdollisuuksia parantamalla. Hankkeessa kehitetty digimateriaali on helposti levitettävissä valtakunnalliseen käyttöön esim vastaanottokeskuksiin ja osaksi kotoutumisen tukitoimia. Tukirakenteessa luotavat toimintatavat jäävät käyttöön oppilaitoksiin ja ovat hyödynnettävissä muissa korkeakouluissa ja 2. asteen oppilaitoksissa.

Hanke on suunniteltu ja toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedun ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan verkostomaisena yhteistyönä Satakunnassa. Digitaalisten materiaalien sisällöt tuotetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun Asioimistulkkauksen koulutuksen lehtorin koordinoimana tulkkiopiskelijoiden oppimistehtävinä ja venäjänkielinen materiaali SataEdussa. Opiskelijoiden tuottamat kieliversiot tarkistetaan tulkkikeskuksen erityisasiantuntemuksella. Diakonia-ammattikorkeakoulu vastaa digitaalisen materiaalin päivittämisestä hankkeen päättymisen jälkeen.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä maahanmuuttajien parissa toimivien järjestöjen ja organisaatioiden kanssa. Näitä ovat esim. Satakunnan alueen vastaanottokeskukset, Suomen Punainen Risti, Rauman Seudun Katulähetys ry, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ja Nuori Pori 2100 ry. Niiden asiantuntemusta hyödynnetään hankkeessa luotavan tukirakenteen luomisessa ja digitaalisen materiaalin suunnittelussa, käyttöön otossa ja levittämisessä.

Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat
1) Digitaaliset materiaalit suomalaisista koulutusmahdollisuuksista keskeisillä maahanmuuttajakielillä (informatiiviset nettisivut, koulutuksista ja sijoittumisesta eri ammattitehtäviin kertovat videot).
2) Korkeakouluvalmiuksia ja verkko- ja monimuoto-oppimisen taitoja vahvistava tukirakenne, joka alkaa 2. asteen opintojen aikana ja jatkuu amk-opintojen alkuvaiheeseen asti.
3) Infotilaisuuksia, artikkeleita ja seminaarimateriaaleja hankkeen tuloksista.
4) Yhteistyöverkosto sekä some-vuorovaikutus maahanmuuttajien koulutusta, hyvinvointia ja työllistymistä tukevien, toteuttavien ja tutkivien toimijoiden kanssa.

Hanke edistää maahanmuuttajien koulutukseen hakeutumista ja ennaltaehkäisee nuorten koulutusuralta syrjäytymistä koulutusasteiden siirtymävaiheessa. Se vahvistaa maahanmuuttajayhteisöjen luottamusta omaan osaamiseen ja koulutusmahdollisuuksiin. Hanke lisää yhdenvertaista kohtelua ja kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Hanke lisää sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä ja yhdenvertaisuuden lisääntymistä edistämällä maahanmuuttajien tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, syrjimättömyyttä ja maahanmuuttajien osaamisen ja asiantuntemuksen saamista alueen palveluiden ja niiden kehittämisen käyttöön. Hanke edistää tasavertaisesti molempien sukupuolten opiskelumahdollisuuksia.

Tämä hanke tuottaa ja vaihtaa osaamista jo käynnissä olevien Pohjois-Pohjanmaan Elyn:n rahoittaman Opin portailla Pohjois-Pohjanmaalla- hankkeen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Maahanmuuttajataustaiset 2. asteen koulutuksessa olevat tai sen aiemmin suorittaneet nuoret ja aikuiset, joiden tavoitteena on korkeakoulutukseen pääsy.
2. Koulutus-, neuvonta-, ohjaus- ja työvoimapalveluiden henkilöstö (mukaan luettuna opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muu ohjaushenkilöstö).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat
- Suomeen tulleet turvapaikanhakijat
- Maahanmuuttajaperheet ja -yhteisöt
- Vastaanottokeskusten henkilökunta ja vapaaehtoiset
- Kotoutumispalveluista vastaavat työntekijät ja vapaaehtoiset
- Sosiaali- ja terveys sekä kasvatus- ja tulkkausalan palveluita käyttävät ihmiset
- Paikalliset Pk- yrittäjät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 645 975

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 640 743

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 863 375

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 854 576

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Pori, Huittinen, Rauma, Kankaanpää, Nakkila, Ulvila, Harjavalta, Kokemäki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Vain vajaa 10% Suomessa asuvista vieraskielisistä on suorittanut tutkinnon Suomessa 2000-luvulla. He keskeyttävät opintonsa suomea äidinkielenään puhuvia useammin. Ulkomaalaisista opiskelijoista naisia on hieman enemmän kuin miehiä ja naiset keskeyttävät opintonsa harvemmin kuin miehet. Ammatillisessa koulutuksessa miltei joka toinen vieraskielinen mies ja joka kolmas vieraskielinen nainen keskeytti opintonsa. Vaikka vieraskieliset naiset osallistuvat koulutukseen miehiä enemmän, on heidän työllisyysasteensa kuitenkin heikompi. (Myrskylä, P. (2014). Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus Working Papers 2/2014). Tulosten perusteella maahanmuuttajista molemmat sukupuolet tarvitsevat lisätukea opintojen etenemisessä ja koulutusasteiden välisissä siirtymissä. Aikainen itsenäistyminen ja perheen perustaminen sekä tiedon ja tuen puute haittaavat jatko-opintoihin hakeutumista. Tästä syystä erityisesti naiset jäävät helposti koulutusurien ulkopuolelle. Raportin mukaan tarvitaan erityistä ohjauksellista tukea perusasteen ja 2.asteen siirtymävaiheessa. Sama tarve on ilmeinen myös 2.asteen ja korkea-asteen siirtymässä. Hankkeen kohderyhmässä naisten koulutustasolla ja koulutuksellisilla asenteilla on suuri merkitys perheen muiden jäsenten ja etenkin lasten ja nuorten koulutukseen hakeutumiselle sekä opintojen suorittamiselle.(Ks. Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28; Analyysi on tehty perehtymällä em. raportteihin ja alan tutkimukseen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolten tasa-arvon näkökulma on merkittävä, koska hankkeessa luotavaan tukirakenteeseen osallistuminen parantaa myös naisten mahdollisuuksia jatkaa toiselta asteelta amk-opintoihin. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä naisten koulutuksen merkitys on suuri sukupuolten tasa-arvon ja myönteisten koulutusasenteiden lisäämisessä. Hankkeen tukirakenteeseen sisältyvä ohjaus ja kannustus sekä opiskelijamentorointi ovat merkittäviä elementtejä sekä kohderyhmään kuuluville miehille että naisille.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Tämä on tasa-arvohanke erityisesti yhteiskunnallisen ja koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. Maahanmuuttajia koskevat palvelut ovat hyvin hajallaan ja pääasiassa hankepohjaisia. On erittäin tärkeätä, että tuotetaan sellaisia materiaaleja ja rakenteita, joilla edesautetaan sekä maahanmuuttajataustaisten ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutus- ja työurilla etenemisessä sukupuolesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	2
Hankkeessa kehitetään digitaalista materiaalia ja monipuolisia opiskelumahdollisuuksia sekä edistetään sähköisten oppimisalustojen, oppimateriaalien ja oppimisen välineiden käyttöä, minkä vuoksi voidaan vähentää matkustamiseen liittyvää energiankulutusta ja päästöjä. Hankkeen neuvotteluihin, kokouksiin ja seminaareihin voi osallistua myös verkon kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	2
Sähköisten oppimisympäristöjen ja etäneuvotteluvälineiden käyttäminen vähentää matkustustarvetta ja sen myötä vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole Natura 2000 -ohjelman kohteisiin liittyviä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	2
Hankkeessa tuotetaan digimateriaalia ja edistetään sähköisten oppimisalustojen ja -materiaalien sekä opiskelu- ja oppimisen välineiden käyttöä ja vähennetään siten paperijätettä. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	8
Hankkeen myötä maahanmuuttajat saavat helposti tietoa koulutuksesta, mikä edistää heidän mahdollisuuksiaan päästä nopeammin työelämään kiinni Satakunnassa. Hankkeen avulla saadaan maahanmuuttajataustaisia korkeakoulutettuja työntekijöitä sosiaali- ja terveysalan tehtäviin. Heillä on paljon merkittävää kokemusasiantuntijuutta (mm. kulttuurisista lähtökohdista), jota voidaan hyödyntää sote-alan paikallisten palveluiden kestävässä kehittämisessä. Hankkeen pilotit toteutuvat paikallisten koulutusorganisaatioiden ja järjestöjen yhteistyönä ja hyödyntävät siten paikallista osaamista ja vahvistavat toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Diakonia-ammattikorkeakoulu valtakunnallisena verkostona tuottaa toteutuneet hyvät käytännöt verkostonsa kautta kaikkkialle Suomeen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeessa tuotettava digimateriaali on aineetonta palvelua, joka antaa turvapaikanhakijoille tietoa koulutusmahdollisuuksistaSuomessa. Hankkeessa toteutettavalla tukirakenteella parannetaan kohderyhmän osaamista. Hankkeessa tuotetaan koulutuksellisia, opintoja tukevia rakenteita ja materiaaleja. Samalla kehitetään välillisesti sote-alan palveluita ja yhteistyöverkostoja sekä niiden toimintakäytänteitä. Ehdotuksessa valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28 toimenpiteessä 22 tavoitellaan avoimen korkeakoulun kehittämistä koulutuksen saavutettavuuden ja ns. avoimen väylän nykyistä laajempia käyttömahdollisuuksia. Tässä hankkeessa avoimen amkin väylä on yhtenä mahdollisuutena kehitettäessä tukielementtiä korkeakouluopintoihin siirtymisessä ja siellä selviytymisessä.
Liikkuminen ja logistiikka	5	5
Hankkeessa tuotetaan sähköisiä aineistoja sekä toteutetaan etäkoulutusta ja seminaareja, joihin osallistuminen on mahdollista nettipohjaisilla välineillä paikasta riippumatta. Toteutustavat vähentävät matkustustarvetta, mikä tukee vähähiilisyyttä. Hankkeen toimenpiteet edellyttävät myös matkustamista. Se tehdään joukkoliikenteen kulkuvälineillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hanke edistää aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista ja sujuvaa siirtymistä korkeakoulutukseen sekä sen myötä työelämään. Maahanmuuttajien terveystutkimuksessa on todettu, että koulutus edistää kokonaisvaltaisesti sekä yksilön että hänen lähiyhteisönsä terveyttä ja hyvinvointia. (Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa,THL 2012,61).
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Hanke edistää pakolaisten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tasa-arvoista mahdollisuutta päästä koulutukseen ja suorittaa korkeakoulutasoinen tutkinto ja siirtyä työelämään. Koulutukseen päässeillä on merkittävä tasa-arvoa lisäävä vaikutus myös esimerkin kautta. Se tukee maahanmuuttajayhteisöjen luottamamusta yhteiskuntaan ja koulutuksen mahdollisuuksiin. Koulutus- ja työelämäosallistumisen myötä saadaan käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävää ammatillista ja kulttuurista osaamista ja kokemustietoa. Maahanmuuttajanaisten asemaan koulutuksessa ja työmarkkinoilla on kiinnitetty huomiota. THL:n mukaan maahanmuuttajien koulutus- ja palkkataso sekä työllisyystilanne ovat keskimäärin heikompia kuin kantaväestöllä. Kulttuurisesti naisten ja miesten roolit ovat monissa maahanmuuttajaryhmissä eriytyneet ja siksi naisten osallistuminen koulutukseen vaatii erityisiä järjestelyjä ja tukea. (Alitolppa-Niitamo 2005, 46.) Hankkeessa pyritään koulutuksen avulla lisäämään maahanmuuttajanaisten itseohjautuvuuden tasoa ja sen avulla auttamaan heitä saavuttamaan tasa-arvoisempi asema perheessä ja yhteiskunnassa. Lähtökohtana on tasa-arvolaissa määritelty sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisen aseman parantaminen todellisen tasa-arvon toteutumisen mahdollistamiseksi (Viren ym. 2011, 34- 35.).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, erilaisuuden hyväksymistä sekä lisää ohjaushenkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä kohderyhmiin kuuluvia opiskelijoita ja työntekijöitä. Hanke lisää eri ihmisryhmien välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja etnisistä ryhmistä. Mira Kalalahden (2014) väitöskirjassa todetaan, että hyvä koulumenestys kietoutuu nuorten perhetaustaan ja kouluun. Perheen koulutustaso ja myönteinen kouluasenne ovat vahvaa sosiaalista pääomaa: sosiaalisesti turvattua tilaa kasvaa ja kehittyä. Hankkeen ohjauksellisilla elementeillä ja mentoroinnilla tuotetaan sosiaalista pääomaa, joka maahanmuuttajataustaisilta opiskelijoita saattaa suhteessa koulutukseen olla heiveröinen mm. lyhyen koulutukseen liittyvän kulttuurisen sidoksen ja yhteiskunnallisen koheesion puuttuessa. Hallitusohjelmassa ja maakuntaohjelmissa kiinnitetään huomiota yhteiskunnalliseen koheesioon. Nuoria koskeva syrjäytymistieto -tutkimuksen mukaan nuorten yhteenkuuluvuuden tunne on heikentynyt viime vuosina yhteisön eri tasoilla. Samassa julkaisussa (s. 67) todetaan, että on merkityksellistä huolehtia yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja sen seurannasta toisen polven maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kansallisten vähemmistöjen kohdalla. Inklusiivisen yhteiskunnan tulee luoda sellaisia koulutusmahdollisuuksia, jotka perustuvat yhdenvertaisuuden edistämiselle ja esteettömyydelle. Opetuksen saavutettavuus ja siihen liittyvän tuen edistäminen on hankkeen keskeisiä tavoitteita. OKM:n koulutuksellista tasa-arvoa koskevan raportin (2012:28) mukaan korkeakoulujen tulisi lisätä tukea erityisesti opiskelun alkuvaiheessa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Oppilashuoltopalveluja pitää kehittää ja ottaa käyttöön saavutettavuuden parantamiseksi laaditut suositukset esteettömän opiskelun ja opetuksen varmistamiseksi. Hankkeen kaikki toimenpiteet tukevat näitä tavoitteita.
Kulttuuriympäristö	7	7
Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista ja etnisistä taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja alueen kulttuuriperintöön. Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kouluttautumisen myötä hoiva- ja palvelukulttuurin kulttuurisensitiivisyyden vahvistumista. Selvitysten mukaan käsitys hyvinvoinnin kulttuurisista sidoksista edellyttää toimintatapoja, joilla pystytään sekä asiakastyössä että työyhteisöissä voimavaraistavaan työhön. Erityisen merkityksellistä se on asiakaslähtöisen palvelun tuottamisessa. Kulttuurinen tausta voidaan nähdä sosiaalisena pääomana. Se on maahanmuuttajalle tärkeä resurssi paitsi asettautumisessa ja integroitumisessa yhteiskuntaan, myös kuulumisen ja omanarvontunnon kokemuksen vahvistamisessa. Kulttuurien välisen kompetenssin yhteydessä puhutaan kulttuurien välisestä herkkyydestä, kulttuurisensitiivisyydestä (Lumio 2009).
Ympäristöosaaminen	0	0
Hanke on ympäristöosaamisen kannalta neutraali.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Opin portailla Satakunnassa -hankkeen tavoitteena oli maahanmuuttajien koulutuspolkujen sujuvoittaminen – erityisesti tukea siirtymää toiselta asteelta korkeakouluun. Toisena tavoitteena oli luoda digitaalista materiaalia suomalaisista koulutusmahdollisuuksista maahanmuuttajille maahanmuuttajakielillä. Hanketta toteuttivat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Länsirannikon koulutus oy (WinNova) sekä Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu) yhdessä Satakunnan alueen maahanmuuttajatoimijoiden: järjestöjen, organisaatioiden ja viranomaisten kanssa.

Hankkeen kohderyhmää maahanmuuttajataustaisia toisen asteen koulutuksessa olevia tai sen aiemmin suorittaneita henkilöitä, joiden tavoitteena on korkeakouluopiskelu sekä koulutus-, neuvonta-, ohjaus- ja työvoimapalveluiden henkilöstöä tavoitettiin opiskelua tukevilla hankkeen toimilla sekä koulutuksilla ja seminaareilla, joihin teemat pyrittiin valitsemaan ajankohtaisuuden perusteella.

Korkeakouluvalmiuksia ja koulutuksellista tasa-arvoa edistävää kulttuurisensitiivistä tukirakennetta, jonka avulla sujuvoitetaan maahanmuuttajien koulutuspolkuja, luotiin koko hankkeen ajan. Tukirakenne muodostui kokonaisuuksista, jotka muokattiin vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita opiskelupolun eri vaiheissa ja eri oppilaitoskonteksteissa. Tukea tarjottiin toisen asteen opiskelujen rinnalla, valmentavina koulutuksina välivaiheessa ennen korkeakouluopintoja, yhteishakujen aikaan infotilaisuuksina ja valintakoevalmennuksina sekä korkeakouluopintojen aikana erillisissä tukipajoissa sekä käytännön opinnoissa. Tuen keskiössä oli kaikissa rakenteen osissa suomen kielen taidon vahvistaminen kaikilla osa-alueilla. Valmentavissa koulutuksissa sekä korkeakouluopintojen alkuvaiheessa tukea tarjottiin myös verkko- ja monimuoto-opiskelussa tarvittavien taitojen, välineiden ja sovellusten hallintaan. Tukirakenteen suunnittelivat ja toteuttivat hanketyöntekijät. Mukana olivat myös Diakin opiskelijamentorit.

Opiskelijamentoritoiminta oli yksi hankkeen alusta loppuun toteutettu tukimuoto. Mentoreiksi rekrytoitiin toiminnasta kiinnostuneita aiemmin opiskelunsa aloittaneita Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Alkuvaiheessa mentorit olivat mukana myös toisen asteen opiskelijoiden tukipajoissa. Ensimmäisen erillishaun jälkeen mentorit ryhtyivät tukemaan maahanmuuttajataustaisia korkeakouluopiskelijoita tukirakenteen toiminnoissa. Opiskelijamentoritoiminnasta vastasi ja sitä ohjasi ja koordinoi opiskelijamentorikoordinaattori.

Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin-kampuksella suunnitellut ja toteutetut kulttuurisensitiiviset erillishaut tarjosivat korkeakouluhakukelpoisuuden täyttäville maahanmuuttaja- ja romanitaustaisille hakijoille mahdollisuuden hakea ja päästä sairaanhoitaja- tai sosionomikoulutukseen tutkinto-opiskelijoiksi. Erillishaku järjestettiin hankkeen aikana kolme kertaa. Kullakin kerralla haussa oli kymmenen kiintiöityä aloituspaikkaa tutkinto-opintoihin maahanmuuttaja- ja romanitaustaisille hakijoille. Diakin Porin-kampuksella opiskelee hankkeen päättymishetkellä 30 erillishaun kautta tullutta opiskelijaa.

Digimateriaalikokonaisuus suomalaisista koulutusmahdollisuuksista sai nimen Matkalla ammattiin. Sivusto on käytettävissä seitsemällä kielellä ja tietoa löytyy sekä kouluttautumiseen että työllistymiseen liittyvistä asioista viideltä eri maahanmuuttajia hyvin työllistävältä alalta. Sivuston ohessa on myös henkilötarinoita sekä korkeakouluopintojen alkuvaihetta tukeva Opiskelu ammattikorkeakoulussa -materiaalikokonaisuus. Myös tämä kokonaisuus on käytettävissä seitsemällä kielellä. Matkalla ammattiin (Valitse oma polkusi)- sekä Opiskelu ammattikorkeakoulussa -materiaalit löytyvät osoitteesta: https://opinportailla.diak.fi/matkalla-ammattiin/.

Verkoston luominen, jossa tehdään yhteistyötä maahanmuuttajien koulutusta ja työllistymistä tukevien, toteuttavien ja tutkivien tahojen kesken maahanmuuttajien sujuvan siirtymän turvaamiseksi toiselta asteelta ammattikorkeakouluopintoihin, oli myös keskeistä hankkeessa. Satakunnan alueella toimii monialainen maahanmuuttajatoimijoiden verkosto tiedonjakamisen ja vaikuttamisen foorumina. Hanketoimijoiden mukanaolo tässä verkostossa mahdollistaa yhteisten asioiden eteenpäinviemisen sekä toimintojen ja palvelujen kehittämisen kohderyhmää parhaiten palvelevalla tavalla. Verkoston toimijat ohjaavat myös maahanmuuttajia sopivien tarjolla olevien palvelujen äärelle.

Hankkeen tuotoksena oppilaitoksiin jää tarjolle myös 3op laajuinen Terveysalan suomea -kurssi. Kurssi voidaan suorittaa joko toisen asteen tai korkeakouluopintojen osana. Lisätietoja kurssista saa hankeoppilaitoksista: www.diak.fi/avoin, www.sataedu.fi tai www.winnova.fi.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat