|
|
|
Hankekoodi: S20555
Hankkeen nimi: Pohjois-Savon Cleantech – liiketoiminnan kehittäminen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 30.9.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6 (Microkatu 1)
Puhelinnumero: 0172556000
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: KUOPIO
WWW-osoite: http://portal.savonia.fi/amk/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mira Saari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisihteeri
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447856017
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Cleantech on yksi nopeimmin kasvavista ja tulevaisuudessa tärkeimmistä teollisuuden aloista maailmassa. Pohjois-Savossa on noin 100 cleantech alan yritystä vesi-, ilma-, jäte-, energia ja prosessiteollisuuden aloilla sekä kymmenen yliopistoa ja korkeakoulua sekä tutkimuslaitosta alalla. Pohjois-Savon cleantech koostuu maantieteellisesti Varkauden, Kuopion ja Iisalmen alueiden yrityksistä ja toimijoista, jotka toimivat kukin omilla markkina- ja teknologia-alueillaan eikä yhteistä vahvaa cleantech panostusta ole vielä syntynyt. Eri markkina- ja teknologia-alueita yhdistävien kehittämispanostusten löytäminen edesauttaa liiketoiminnan kehittämistä ja vahvistaa osaamispohjaa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa osallistavilla työmenetelmillä Pohjois-Savon Cleantech toimijoiden yhteinen liiketoimintalähtöinen kehittämisohjelma. Kehittämisohjelma koostuu noin viidestä - kymmeneen toimenpiteestä, joita toimijat yhteisesti lähtevät toteuttamaan. Pohjossavolainen Cleantech liiketoiminta vahvistuu.
Pohjoissavolaiset pk-yritykset
Yrityskehityspalveluita sekä tutkimus- ja tuotekehityspalveluita tarjoavat tahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 48 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 48 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 60 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 60 000
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Rautavaara, Vesanto, Kuopio, Kaavi, Rautalampi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Lapinlahti, Vieremä, Leppävirta, Varkaus, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 48
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 7 |
| Hankkeen pitkäntähtäimen tavoitteena on nykyisten teknologiayritysten tuotteiden ja tuotannon korvaaminen clean-teknologiatuotteilla ja tuotannolla, mikä edistää luonnonvarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 9 |
| Clean-teknologian tuotteiden ja tuotanto tähtää ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Hanke on neutraali vaikutuksiltaan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Pitkällä tähtäimellä clean-teknologian käyttöönotto edistää edellä mainittuja asioiden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 9 |
| Clean-teknologian tuotteet ja tuotanto tähtää vesistöihin, maaperään sekä ilmaan laskettavien päästöjen vähentämiseen tai estämiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei suoranaisesti kohdistu Natura 2000-ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Uuden teknologian ja materiatehokkuuden avulla pysytään materiaalien käyttöä vähentämään ja sitä myötä jätteiden määrää vähentämään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Uuden teknologian ja materiatehokkuuden avulla pysytään materiaalien käyttöä vähentämään ja sitä myötä jätteiden määrää vähentämään. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 9 |
| Paikallisten yritysten kilpailukyvyn kehittäminen parantamalla uuden clean-teknologian ideoiden, tuotteiden ja palveluiden tuotteistamista, kaupallistamista ja markkinoille pääsyä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Sähköisten tuotantoprosessien ja huoltopalvelujen kehittämismahdollisuudet hankkeen pohjalta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Sähköisten tuotantoprosessien ja huoltopalvelujen kehittäminen sekä tuotannon materiaalien tarpeen väheneminen vähentävät liikkumis- ja logistiikkatarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 9 |
| Clean-teknologialla tuotettujen vähäsaasteisten hyödykkeiden tuotanto ja käyttö parantaa ihmisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 5 |
| Osaamisen lisääntyminen parantaa sosiaalista tasa-arvoa. Clean-teknologian avulla saavutettu puhtaampi ympäristö saadaan yhä useammalle ihmiselle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hznke on tämän arviointikohteen osalta neutraali. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Hanke tukee luonnon ja ympäristön monimuotoisuutta pitkällä aikavälillä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Osaamisen vahvistaminen ympäristöystävällisestä tuotannosta lisää ympäristöosaamista ja edistää ympäristönäkökulman huomioonottamista. | ||
Pohjois-Savossa on noin 100 cleantech alan yritystä vesi-, ilma-, jäte-, energia ja prosessiteollisuuden aloilla sekä kymmenen
yliopistoa ja korkeakoulua sekä tutkimuslaitosta alalla. Pohjois-Savon cleantech koostuu maantieteellisesti Varkauden,
Kuopion ja Iisalmen alueiden yrityksistä ja toimijoista, jotka toimivat kukin omilla markkina- ja teknologia-alueillaan eikä
yhteistä vahvaa cleantech panostusta ole vielä syntynyt. Hankkeessa tuotettiin osallistavilla työmenetelmillä Pohjois-Savon Cleantech kehittämisohjelma. Kehittämisohjelma koostuu neljästä toimenpide-ehdotuksesta jakautuen kehittämisteemoittain pienempiin toimenpide-ehdotuksiin. Kehittämisohjelman laatimiseksi oltiin yhteydessä eri tavoin noin 50 yritysten ja asiantuntijatahojen edustajaan työpajojen, haastattelujen ja analyyttisen innovaatiotyökalun Inton kautta. Keskeisimmäksi haasteeksi osoittautui, ettei Cleantech-pohjaisen kilpailuedun mahdollisuutta yleisesti tunnisteta tai sitä ei ole. Tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, referenssikohteita, apua ratkaisujen todentamiseen sekä yksittäisten kehittämisteemojen eteenpäin viemistä. Erillisistä kehittämisteemoista energian säästöön tähtäävä palvelukonsepti ja teknologiaratkaisu älykkääseen ja reaaliaikaiseen energian käytön hallintaan, vesiteknologioista kaivosvesiverkosto sekä teollisuuden Cleantechistä älysähkösovellukset ovat lupaavimpia kehittämisteemoja.