|
|
|
Hankekoodi: S20542
Hankkeen nimi: SMART LADIES IN DIGITAL WORLD – Naisten yrittäjyyden ja johtajuuden tukeminen digitaalisessa maailmassa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: PL 412 (Frami F, Kampusranta 11)
Puhelinnumero: 020 124 5400
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: SEINÄJOKI
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TALVITIE PAULIINA MAARIA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 2382
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankeen taustalla on yrittäjyysaikomuksissa ja yrittäjyydessä havaitut sukupuolierot ja toisaalta digitalisoitumisen vaikutus naisvaltaisiin aloihin. Naisilla yrittäjyysaikomukset ovat heikommat kuin miehillä ja edelleen naiset perustavat yrityksiä vähemmän kuin miehet. Kasvuyrityksistä suurin osa on miesten omistamia. Naisten yrittäjyysaikomuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa paremmin kuin miesten (Joensuu ym. 2014). Tarvitaan keinoja, jolla sukupuolten välistä eriytymistä voidaan estää suhteessa yrittäjyyteen.
Digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita ja myös palvelualaa, jossa naiset toimivat usein yrittäjinä. Digitalisaation vaikutukset palvelusektoriin tulevat olemaan yhtä voimakkaat kuin teollisuuteen; se lisää tuottavuutta ja muuttaa kilpailuoloja digitaalisten palvelujen myötä. Digitalisaation aikaansaama muutos johtaa siihen, että koulutusorganisaatioiden tulisi olla etulinjassa tarjoamassa uutta osaamista erityisesti naisille, joiden palveluyritykset ja työtehtävät ovat vaarassa. Lisäksi muutos liittyy lisääntyvään yrittäjyyden vaatimukseen – yhä harvempi tulee työskentelemään perinteisessä työsuhteessa, jolloin omaehtoinen työllistyminen nousee keskiöön.
Hankkeen tavoitteena on 1) kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa siten, että vähennetään sukupuolenmukaista eriytymistä liittyen yrittäjyyteen ja 2) tarjota ohjausta ja koulutusta edistämään naisyrittäjien strategista johtajuutta, joka liittyy digitaalisuuden ja työelämän haasteiden tuomien muutosten vaikutuksiin naisvaltaisilla aloilla.
Hankkeessa luodaan verkostomainen toimintamalli naisyrittäjien ja ammattikorkeakoulun välille. Toimintamalli kehitetään osaksi Yritystalli-toimintaa. Naisyrittäjien osalta hyödynnetään Suomen Naisyrittäjät ry:tä ja sen paikallisosastoja Etelä-Pohjanmaalla. Yhteistyössä naisyrittäjien kanssa kehitetään Yritystalli-toiminnan oppimisympäristöä ja toimintakulttuuria. Uudessa toimintamallissa sekä naisyrittäjien ja naisopiskelijoiden tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet yrittäjämäiseen toimintaan kehittyvät. Sisällöllisesti kehittäminen painottuu strategiseen johtamiseen: tulevaisuuden ennakointiin, erityisesti digitaalisuuden tuomiin mahdollisuuksiin ja uhkiin, muutoksen johtamiseen sekä itsensä kehittämiseen muutosjohtajana. Samalla tuetaan verkostoitumista tällä hetkellä toimivien naisyrittäjien kesken ja ammattikorkeakoulun välillä. Hankkeessa hyödynnetään myös naisyrittäjien elämäntarinoita ja roolimalleja opiskelijoiden mentoroinnissa ja ohjaamisessa.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaalla toimivat naisyrittäjät.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulussa toimivat Yritystallin naispuoleiset opiskelijat sekä muut koulutusorganisaatiot Suomessa, joissa yrittäjyyttä kehitetään jonkinlaisella toimintamallilla.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 103 778
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 102 666
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 138 371
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 136 888
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kauhava, Karijoki, Lappajärvi, Alajärvi, Seinäjoki, Ähtäri, Lapua, Kurikka, Kauhajoki, Teuva, Soini, Vimpeli, Evijärvi, Isojoki, Ilmajoki, Alavus, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18
Suunniteltu: 15
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Digitaalisuuteen siirtyminen vähentää liikkumista ja paperisaastetta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Digitalisoituminen vähentää paperisaastetta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeella edistetään paikallista yrittäjyyttä ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 6 |
| Digitaalisuuden avulla kehitetään naisyrittäjien liiketoimintaa ja mahdollistetaan uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 4 |
| Digitaalisuus vähentää tarvetta fyysiseen liikkumiseen paikasta toiseen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 5 |
| Hanke edistää hyvinvointia kehittämällä naisyrittäjien osaamista ja selviytymistä muuttumassa maailmassa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 8 |
| Hanke edistää tasa-arvoa naisten yrittäjyyttä sekä johtajuutta kehittämällä ja tukemalla uudenlaisia liiketoimintamalleja, joilla naisyrittäjät kykenevät menestymään digitaalisessa maailmassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 6 |
| Digitaalisuuden kehittäminen usein keskittyy teolliseen toimintaan. Tässä hankkeessa pyritään saattamaan pieniä, naisvaltaisia palveluyrityksiä samalle viivalle teollisten yritysten kanssa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 4 |
| Hankkeella vaikutetaan vallitsevaan yrityskulttuuriin, jossa pienet palvelualan yritykset jäävät yleensä edistämistoimien ulkopuolelle. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeessa luotiin verkostomainen toimintamalli naisyrittäjien ja ammattikorkeakoulun välille. Toimintamallin tarkoituksena on vähentää sukupuolenmukaista eriytymistä liittyen yrittäjyyteen ja tarjota ohjausta ja koulutusta edistämään naisyrittäjien strategista johtajuutta, joka liittyy digitaalisuuden ja työelämän haasteiden tuomien muutosten vaikutuksiin naisvaltaisilla aloilla. Toimintamallissa hyödynnettiin ammattikorkeakoulun osalta Yritystalli-toimintaa, jonka kautta opiskelijat tulivat mukaan hankkeeseen. Yritystallissa opiskelijat kehittävät omaa liikeideaansa omien opintojensa kautta. Naisyrittäjien osalta hyödynnettiin Suomen Naisyrittäjät ry:tä ja sen paikallisosastoja Etelä-Pohjanmaalla.
Yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja naisyrittäjien kanssa kehitettiin toimintakulttuuria, jossa sekä naisyrittäjien ja naisopiskelijoiden tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet yrittäjämäiseen toimintaan kehittyivät. Sisällöllisesti kehittäminen painottui strategiseen johtamiseen: tulevaisuuden ennakointiin, erityisesti digitaalisuuden tuomiin mahdollisuuksiin ja uhkiin, muutoksen johtamiseen sekä itsensä kehittämiseen muutosjohtajana. Samalla tuettiin verkostoitumista tällä hetkellä toimivien naisyrittäjien ja yrittäjyyttä suunnittelevien opiskelijoiden kesken sekä heidän ja ammattikorkeakoulun välillä. Hankkeeseen osallistui koko aikana 18 naisyrittäjää ja 23 opiskelijaa. Hankkeessa hyödynnettiin myös naisyrittäjien elämäntarinoita ja roolimalleja opiskelijoiden kokemusperäisessä oppimisessa ja ohjaamisessa.
Hankkeen aluksi naisopiskelijoille etsittiin kumppani jo toimivista naisyrittäjistä. Opiskelijoita oli hieman vähemmän kuin yrittäjiä, joten ihan jokaiselle yrittäjälle ei löytynyt opiskelijaparia. Aluksi opiskelijat haastattelivat naisyrittäjän ja sopivat jatkotapaamisista. Osa näistä opiskelija-yrittäjä-pareista tapasi aktiivisesti toisiaan, mutta osalla tapaaminen jäi yhteen kertaan. Tästä syystä hankkeessa päädyttiin siihen, että hankkeen työpajoissa muodostettiin ryhmiä, joissa oli aina vähintään yksi opiskelija ja useampi yrittäjä. Näissä ryhmissä toimittiin sekä työpajoissa että tehtiin työpajoihin liittyviä ennakko- ja jälkitehtäviä.
Hankkeessa järjestettiin työpajoja, joissa käytiin läpi jotakin strategisen johtamisen tärkeää aluetta. Työpajoissa asiantuntijan opastuksella kehitettiin yrittäjien liiketoimintaa ja opiskelijoiden liikeideoita. Työpajojen aiheita olivat digitaalisuus, sähköinen markkinointi, tulevaisuuden ennakointi, kasvuyrittäjyys, omistajanvaihdokset, volitio ja johtaminen. Lisäksi järjestettiin loppuseminaari, jossa puhujana oli Saimi Hoyer kertomassa omaa yritystarinaansa.
Naisyrittäjät ja opiskelijat saivat ohjausta digitaalisuuden mahdollisuuksista ja sen hyödyntämisestä omassa liiketoiminnassaan. Lisäksi ammattikorkeakoulun muita palveluja tarjottiin naisyrittäjille aktiivisesti. Osa naisyrittäjistä oli mukana toimeksiantajina opintojaksoilla ja opinnäytetöissä.
Digitaalisuuden harjoittelua varten perustettiin blogi. Blogi löytyy osoitteesta http://smartladiesindigitalworld.blogspot.fi. Blogiin kaikki saivat käyttöoikeudet ja sinne sai tuottaa tekstejä. Blogi toimi tiedonvälityskanavana ja sinne on kerätty kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit. Tehtävien tekemisen yhteydessä opeteltiin käyttämään mm. Googlen työkaluja.
Naisyrittäjät haastateltiin ja heistä kirjoitettiin digitaaliset yritystarinat, jotka löytyvät blogista. Lisäksi osasta toteutettiin videot, joita voidaan hyödyntää jatkossa opetuskäytössä. Videot on julkaistu avoimesti Youtubessa ja linkit videoihin löytyvät blogista. Hankkeen tuloksista tuotettiin myös kolme muuta videota: ensimmäinen video hankkeen tavoitteista ja digitaalisuuden tuomista muutoksista, toinen hankkeen tuloksista ja kolmanteen koottiin yrittäjien esiin nostamat hyödyt toimintamallista. Lisäksi osallistuttiin rahoittajan omaan ”Asiakastarinoita” -videoon. Myös opiskelijoiden yritystarinoista tuotettiin digitaaliset kertomukset. Niistä julkaistiin blogissa vain ne, joihin opiskelijat antoivat luvan.
Hankkeen aikana seurattiin aktiivisesti kyselyjen ja haastattelujen avulla opiskelijoiden yrittäjyysaikomusten, pystyvyyden toimia yrittäjänä ja yrittäjämäisten valmiuksien kehittymistä. Näistä tuloksista kirjoitettiin useita artikkeleja ja kolumneja. Lopputuloksena voi sanoa, että erityisesti opiskelijoiden pystyvyysuskomus kehittyi hankkeen aikana. Myös naisyrittäjien strategisen johtamisen ja johtajuuden sekä yritystoiminnan kehittymistä seurattiin hankkeen aikana. Myös näistä tuloksista kirjoitettiin useita artikkeleja ja kolumneja. Naisyrittäjät muodostivat hankkeen aikana uusia tavoitteita erityisesti kasvuun liittyen. Lisäksi hankkeessa toteutettiin aktiivista benchmarkkausta osallistumalla sekä kansallisiin että kansainvälisiin konferensseihin, joissa sekä esitettiin tuloksia hankkeesta että etsittiin hyviä toimintamalleja muista esimerkeistä.
Hankkeen lopuksi toimintamallista tuotettiin käsikirja: lyhyempi versio painettuna ja digitaalisena sekä pidempi versio digitaalisena. Pidempi versio julkaistiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. Kaikki hankkeen tulokset on luettavissa julkaisusta. Käsikirjan lyhyempi versio julkaistiin avoimesti Jumpu-järjestelmässä painetun version lisäksi. Painettua versiota jaettiin loppuseminaarissa.
Hankkeen tuloksista tiedotettiin aktiivisesti. Hankkeen aikana syntyi yhteensä 18 julkaisua, hanketta esiteltiin kaksilla hankemessuilla, kolmessa kansallisessa konferenssissa ja kolmessa kansainvälisessä konferenssissa. Blogi toimi aktiivisena tiedotuskanavana. Hankkeen sisäisesti käytettiin myös Facebookia. Kaikki hankkeessa tuotetut videot löytyvät avoimesti Youtubesta. Videoita tehtiin yhteensä yhdeksän kappaletta.
Hankkeen tuloksena syntyi uusi toimintamalli naisyrittäjyyden tukemiseen. Lyhyellä aikavälillä naisyrittäjien osaaminen kehittyi suhteessa yrittäjyyskykyihin ja strategiseen johtajuuteen: digitalisaatioon, tulevaisuuden ennakointiin ja kasvuyrittäjyyteen. Hankkeessa kehitetty toimintamalli jää pysyvästi ammattikorkeakoulun käyttöön. Hankkeen aikana yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat perustivat oman yrittäjyysyhteisön (SeiES ry), joka jatkaa hankkeen toimintamallin toteuttamista. SeiES:n jäsenet osallistuivat hankkeen työpajoihin ja sitä kautta tulivat tutuksi toimintamallin kanssa. Myös hankkeessa tuotetut digitaaliset yrittäjätarinat ovat kaikkien koulutusorganisaatioiden käytössä. Käsikirjan pohjalta muiden koulutusorganisaatioiden on helppo kokeilla samaa toimintamallia omassa organisaatiossaan.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi