|
|
|
Hankekoodi: S20529
Hankkeen nimi: Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0165116-3
Jakeluosoite: Raatihuoneenkatu 8-10
Puhelinnumero: 015-1941
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: MIKKELI
WWW-osoite: http://www.mikkeli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannu Korhonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 036 7977
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke on kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä Mikkelin kaupungin strategian mukaisesti. Päätavoite on kaupunkilaisten osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Hanke perustuu verkostotyöhön ja kokeilukulttuuriin. Hanke valmistelussa pohdittiin osallisuuden ja liikkumattomuuden haasteita ihmisen koko elinkaarella. Verkostotyöpajoissa nousivat esiin yksinäisyyden ja syrjäytymisen haasteet, yksin toimimisen kulttuuri, perheisiin kohdistuvat haasteet, työn autonomiaan ja yhteistyön puute.
Hankkeessa kaupunkilaiset osallistetaan tuottamaan ideoita ja etsimään uusia ratkaisuja palvelujen tuottamiseen, tapahtumien järjestämiseen ja toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Keskeisin haasteisiin etsitään ratkaisuja syntyneissä verkostoissa (tällä hetkellä mukana n. 300 henkilöä). Mukana ovat jo seuraavat poikkihallinnolliset eri ikäryhmin tai teemoihin muodostuneet ryhmät: varhaiskasvatus, peruskoululaiset, nuoret, työikäiset, työpaikat, ikäihmiset, maahanmuuttajat, perheet, erityisryhmät, digiryhmä, työttömät ja urheiluseurat.
Hankkeen tavoitteena on lisätä:
1. Osallisuutta ja sen avulla jokaiselle mahdollisuus toteuttaa oma unelmansa
2. Liikettä ja sen avulla iloa ja hyvinvointia
3. Yhteistyötä ja sen avulla yhteisöllisyyttä
4. Kokeilukulttuuria ja sen avulla löytää uusia ratkaisuja
Hankkeen kohderyhmänä on kolmannen sektorin toimijat ja välillisesti kaikki Mikkelin kaupungin asukkaat. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kantakaupungin alueelle. Kohderyhmään kuuluvat erityisesti syrjäytyneet, syrjäytymisuhan alla olevat, nuoret, työttömät, erityísryhmät, maahanmuuttajat ja vähän liikkuvat.
Hankkeen toimenpiteet koostuvat tuensiirtohankkeissa toteutettavista kehittämistoimista, kokeiluista ja tapahtumista. Hankkeen tuloksena yhteistyö tiivistyy ja syntyneet verkostot jatkavat toimintaansa hankkeen päätyttyä. Yhdistysten toiminta vireytyy yhteisyön ja hankkeen tuen myötä. Kokeilukulttuurit vahvistuvat yhdistysten ja kaupungin toimintatapana. Kohderyhmän työkykyisyys ja mahdollisuus työllistyä paranee osallisuuden, yhteisyön ja uusien toimintamallien ja tapojen myötä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat:
- kansalaistoimijat
- järjestöt
- yhdistykset
- 3. sektorin toimijatahot
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kantakaupungin alueelle.
Kohderyhmään kuuluvat eritysesti syrjäytyneet, syrjäytymisuhan alla olevat, nuoret, työttömät, erityisryhmät, maahanmuuttajat ja vähän liikkuvat.
Hankkeen kohderyhmänä on välillisesti kaikki Mikkelin kaupungin asukkaat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 864 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 835 505
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 025 504
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 002 665
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite: Mikkelin kantakaupunkialue
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15
Suunniteltu: 500
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 1 |
| Hanke pyrkii tuottamaan mahdollisimman vähän jätteitä ja kierrättämään mahdollisen syntyvän jätteen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 1 |
| Hanke pyrkii toiminnassaan vähähiilisyyteen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 4 |
| Hanke pyrkii käyttämään aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan paikallisia toimittajia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 9 |
| Hankkeesa luodaan edellytyksiä mm. uusien liikuntapalveluiden ja digitaalisten pelien syntymiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 8 |
| Hanke pyrkii lisäämään kohderyhmiensä liikettä arjessa. Hyötyliikunta lisääntyy, mm. työpaikkamatkat, koulumatkat, lyhyet siirtymiset. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 6 |
| Hankkeessa keskeinen tavoite on hyvinvoinnin edistäminen osallisuuden kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Hanke edistää tasa-arvon toteutumista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Hankkeessa kohderyhmä ja välillinen kohderyhmä ovat kaikki kaupungin asukkaat ja kolmannen sektorin toimijat. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 4 | 2 |
| Hankkeessa pyritään edistämään luontoa säästäviä toimintatapoja, mm. liikkuminen jalan ja polkupyörällä. | ||
Kansalaistoimijalähtöisessä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä -hankkeessa osallistettiin asukkaat ja yhdistykset hyvinvoinnin tuottamiseen. Tavoitteena oli lisätä osallisuutta, liikettä, yhteistyötä, kokeilukulttuuria, tiedottamista ja yhdessä tekemistä. Hankkeessa keskityttiin osallisuuden edistämisessä erityisesti syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien aktivointitoimiin mielekkään tekemisen ja arjen ratkaisuihin avulla. Hanke teki tiivistä yhteistyötä alueen muiden osallisuus-, koulutus- ja työllisyyshankkeiden kanssa.
Hanketta toteutettiin verkostomaisesti kokeillen kehittämällä. Hankkeen sisällöllisen kehittämiseen, kuten tutkimusaineiston hyödyntämiseen, osallisuuden määrittelyyn, tuensiirtohankkeiden käytännön toimien suunnitteluun ja kohderyhmän tavoittamiseen saatiin apua Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeelta (Sokra). Yhdessä Sokran ja Etelä-Savon ELY –keskuksen kanssa vaikutettiin osallisuuden ymmärtämiseen koko kaupungin tasolla. Käytännön apua ja tuki hankkeen suunnittelusta arviointiin saakka on ollut erityisen merkittävä hankkeen onnistumisen kannalta. Laaja-alaisen ohjausryhmän jäsenet ovat tuoneet paikallis-, toimija- ja kohderyhmätuntemuksen lisäksi laajan osaamisverkoston hankkeen tueksi.
Hanke jakautui kahteen osaan: päähankkeen Liikkumisen unelmavuosi -kokeiluun ja yhdistysten toteuttamiin tuensiirtohankkeisiin. Sateenvarjo –toimintamalli mahdollisti uusien ja pienten yhdistysten mukaantulon hanketoimintaan. Kaikkiaan hankkeissa oli mukana 96 yhdistystä.
LIIKKUMISEN UNELMAVUOSI
Liikkumisen unelmavuosi -kokeilu (1.10.2015-30.9.2016) toteutettiin Valon (nyk. Olympiakomitea), Etelä-Savon liikunta ry:n (ESLI), Mikkelin kaupungin kanssa yhteistyössä kaikkien keskeisten valtakunnallisten liikunta- ja urheilualan toimijoiden kanssa. Kokeiluvuoden tuloksena syntyi kokeilukulttuuriin ja verkostotyöhön perustuva Unelmat liikkeelle –toimintamalli, joka innostaa, osallistaa, verkottaa ja rohkaisee kokeilemaan eri tapoja liikkeen lisäämiseen. Valo lanseerasi Liikkumisen unelmavuoden ja Unelmat liikkeelle toimintamallin valtakunnallisesti osana Suomi 100v-juhlavuoden ohjelmaa. Unelmat liikkeelle tavoitti vuosien 2016 ja 2017 aikana noin 220 kuntaa, joista 150 kuntaan syntyi uusia verkostoja liikkeen lisäämiseksi. (https://www.unelmatliikkeelle.fi/mika-on)
Kokeiluvuosi käynnistettiin verkostotyöpajoilla, joissa koottiin eri ikäryhmien liikkumisen haasteet ja käynnistettiin verkostojen rakentaminen. Hankkeen aikana Mikkelissä verkostoihin osallistui n. 340 henkilöä kahdessakymmenessä eri ryhmässä. Hankkeen aikana Mikkeliin lanseerattiin valtakunnallisia liikuntaohjelmia, joiden verkostojen fasilitoinnista hanke vastasi. Verkostot ovat vakiintuneet hankkeen jälkeen osaksi kaupungin perustoimintaa.
Liikkumisen unelmavuoden verkostolle suunnatussa kyselyssä (n = 54) tavoitteita pidettiin laajasti hyvinä tai erinomaisina. Kokeiluvuoden onnistuminen arvioitiin Mikkelissä hyväksi tai erinomaiseksi. Samalla liikkumattomuuden haaste nostettiin voimakkaasti esille. Liikkumisen unelmavuosi toi vireyttä Mikkeliin, kaupunkiin syntyi uusia liikunnallisia tapahtumia, ihmiset liikkuivat enemmän ja osallistuvat aktiivisemmin mukaan toimintaan ja useat ilmoittivat löytäneensä uusia kumppaneita ja yhteistyötahoja. Haasteina koettiin kiire, jaksaminen, toimijoiden vähyys ja vähäiset resurssit. Liikkumisen unelmavuosi –kokeilun suurimmaksi ratkaisemattomaksi haasteeksi jäi liikkumisen määrän ja laadun mittaaminen.
Liikkumisen unelmavuoden vaikuttavuus syntyy uudesta rohkeasti kokeilevasta ja osallistavasta tavasta toimia yhdessä. Verkostoissa on mukana valtakunnallisia toimijoita, kaupungin, seurakunnan, kolmannen sektorin edustajia ja yksittäisiä kaupungin asukkaita. Hanke on toiminut kokeilualustana erillään kaupunkiorganisaatiosta lähellä asukkaita, jolloin Mikkelin kaupungin palvelualueet ovat voineet valita roolinsa kumppanina tai veturina kehittämistoimissa ja tapahtumissa. Hankkeen myötä Mikkeliin syntyi uusia liikuntatapahtumia mm. Vesisankarit, Angry birds go snow, Ainot ja Reinot ja #Beactive Euroopan koulujen urheiluviikko- tapahtumat. Hanke vaikutti myös valtakunnallisen liikkuva koulu seminaarin teeman valintaan (Helsinki 2017 / Osallisuus). Unelmat liikkeelle toimintamallia on hyödynnetty Etelä-Savon liikunnan onnistuneesti toteuttamassa Liikkuva maaseutu Leader -hankkeessa Veej'jakaja -alueella.
TUENSIIRTOHANKKEET ASUKKAIDEN JA YHDISTYSTEN IDEOISTA
Hankkeessa toteutettiin 14 eri toimijan hallinnoimaa 17 tuensiirtohanketta, joissa osallisuustoimintaa laajennettiin hyvinvointia edistäviin teemoihin: maahanmuuttajien kotouttaminen, syrjäytyneet nuorten osallistaminen toiminnan avulla, vapaaehtoistyö, kulttuuri-, luonto-, ja liikuntaharrastukset, lähiöiden toiminnan kehittäminen sekä digitaaliset ratkaisut. Osallistujia tuensiirtohankkeissa oli yhteensä 680 henkilöä, joista 433 oli naisia. Osallistujista 55 % oli työttömiä, koulutuksessa tai työelämän ulkopuolella olevia.
Hanke vahvisti osallisuuden, kokeilukulttuurin ja verkostotyön ymmärtämistä ja mahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä. Tulokset osallisuuden toteutumisesta perustuvat osallistujien antamiin palautteisiin. Hankkeessa ei ole käytetty mittareita osallisuuden tai työkykyisyyden määrittämisessä (esim. kykyviisari) vaan on painotettu mielekkään tekemisen ja osallisuuden merkitystä ja luotettu ihmisen omiin kokemuksiin ja havaintoihin. Pääosin keskityttiin yksilötason osallisuuden lisäämiseen, ja joissakin hankkeissa osallisuutta oli toteutettu yhteisö- ja kaupunkitasolla. Yksilötasolla osallistujat kokivat tärkeänä mahdollisuuden osallistua, olla toteuttamassa tapahtumia, onnistua ja tulla nähdyksi. Yhteisötasolla onnistumista kuvattiin toimijoiden verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen ja oppimisen kautta. Kaupunkitasolla onnistumisia kuvattiin uusien toimintojen ja tapahtumien tuottamisella ja mahdollisuuksien luomisella.
Mikkelin kaupungin sivistystoimi on huolehtinut hankkeen toimintaedellytysten luomisesta kaupunkiorganisaatiossa. Pienet ja vähävaraiset yhdistykset ovat voineet hakea lainaa kaupungilta hankkeen toteuttamista varten.
PAREMPAA VIESTINTÄÄ
Hankkeessa kehitettiin yhdistysten tiedotusta ja viestintää. Yhdistyksien kanssa tehdyissä viestintäkoulutuksissa keskityttiin kunkin yhdistyksen omiin tarpeisiin. Jokaisessa koulutuksessa käytiin läpi yhdistyksen omaa viestintää, mutta muuten aiheet vaihtelivat yhdistysten tarpeista riippuen. Koulutuksien aiheina olivat ulkoinen ja sisäinen viestintä, viestintäsuunnitelman tekeminen sekä yhdistys sosiaalisessa mediassa. Koulutuksissa käytiin läpi sosiaalisen median kanavia ja niiden käyttöä. Toimijoiden välinen viestintä kehittyi verkostoitumisen ja koulutuksien myötä. Hankkeen kokemuksia hyödynnettiin valtakunnallisen Unelmat liikkeelle –sivuston kehittämisessä.
Hankkeen viestinnällä lisättiin asukkaiden osallisuutta, tuotiin yhdistysten toimintaa näkyväksi sekä lisättiin tiedonkulkua kaupungin eri toimijoiden välillä. Tietoa tapahtumia ja toimijoista koottiin www.liikkuvamikkeli.fi sivustolle ja sen sosiaalisen median kanaviin. Näiden kautta saatiin esille aikaisempaa enemmän matalan kynnyksen liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia sekä vapaaehtoisia toiminnan taustalla. Yhteistyö paikallisen median kanssa oli tiivistä ja hanke sai hyvin näkyvyyttä.
TUENSIIRTOHANKEMALLI
Hanke toteutettiin tuensiirto –mallia hyväksi käyttäen. Tähän päädyttiin, koska kansalaistoimijoiden suunnittelemien ja toteuttamien sosiaalista osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja työllisyyttä edistävien kehittämistoimenpiteiden mahdollistamiseksi tarvittiin toimijoiden näkökulmasta yksinkertainen rahoitusmalli. Tuensiirto-mallin käyttöön ottoa voidaan pitää onnistuneena. Tuensiirto-malli mahdollisti uusien toimijoiden mukaan tulon hankemaailmaan ja monen tuensiirron saajan mielestä ilman tätä mallia, he eivät olisi lähteneet toimintaansa kehittämään.
Hankehallinnoinnin näkökulmasta opittiin hallinnoimaan kansalaistoimijalähtöistä kehittämishanketta, jossa toteutettiin tuensiirtomenettelyä käyttäen mikkeliläisten yhdistysten minihankkeita. Mikkelin kaupunki hankkeen päähakijana ideoi minihankkeita yhdessä yhdistysten kanssa, valvoi minihankkeiden etenemistä, tuki minihankkeita talous- ja hankehallinnointiin liittyen ja toimi tiedonvälittäjänä hanketta rahoittavan Etelä-Savon ELY-keskuksen ja minihankkeiden välillä. Tuensiirtomenettelyllä toteutettu hanke oli uutta, niin Mikkelin kaupungille, kuin hankehenkilöstöllekin.
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä –hankkeessa kehitettyä kokeilukulttuuriin ja verkostotyöhön perustavaa toimintamallia jatketaan kansalaistoimijalähtöisessä osallisuushankkeessa (1.7.2018-31.12.2020), joka kokoaa tulevat tuensiirtohankkeet Meijän Mikkeli -verkostoksi.