RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20506, Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke (SOSKU-hanke)

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU-hanke) tavoitteena on työelämän ulkopuolella ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja asiakkaiden sosiaalisen osallisuuden tukeminen. Hankkeessa kehitetään valtakunnallisia toimintamalleja, joita tuetaan tutkimuksella ja koulutuksella. Hankkeen tuloksia voidaan käyttää valtakunnallisesti ja kehittämistyö tukee valtakunnallista uuden lainsäädännön toimeenpanoa. Hanke tukee myös sote-uudistuksen toimeenpanoa.

Hankkeen tavoitteena on luoda uusia vaikuttavia, asiakaslähtöisiä, osallistumista edistäviä toimintamalleja. Hanke kehittää sosiaalisen kuntoutuksen asiakaslähtöisiä, osallistumista edistäviä toimintamalleja ja pilotoi niitä. Uudet sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallit rakentuvat kuntien tarpeista käsin. Toimivat mallit juurrutetaan osaksi kuntien tai muiden toimijoiden perustoimintaa. Hanke levittää niitä muiden toimijoiden käyttöön luoden näin toimintamallien yhtenäisyyttä ja parantaen niiden laatua.

Hankkeessa pyritään lisäämään asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia palveluihin. Kehittämistyötä tehdään yhteiskehittämisen periaatteella ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaita osallistetaan kehittämiseen esimerkiksi kokemusasiantuntija-/vertaistoiminnan, asiakas-vertaistyöparitoiminnan ja asiakasraatien avulla.

Hanke kehittää sosiaalisen kuntoutuksen työtapoja osana kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakastyötä. Tuloksena sosiaalisen kuntoutuksen työtapa, kohderyhmät ja laatukriteerit ovat selkiytyneet.
Hanke kehittää kuntouttavan työtoiminnan yksiköiden, työllisyysyksiköiden, asumispalveluiden, päihde- ja mielenterveyspalveluiden sisältöä, jotta ne vastaisivat paremmin työelämästä syrjään jääneiden tarpeita.
Tuloksena uusia sosiaalisen kuntoutuksen yksilöllisiä ja yhteistuotantoon perustuvia palvelumalleja on syntynyt.

Hanke kehittää palveluiden asiakasohjausta, palvelupolkuja ja verkostoyhteistyötä. Kuntoutumista edistäviä palveluita sovitetaan yhteen. Tuloksena asiakasohjaus ja palvelupolut ovat asiakaslähtöisiä ja verkostoyhteistyö on tiivistä.
Hankkeen tuloksena uusia sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä on kehitetty ja ne vakiintuvat osaksi kuntien palveluverkkoa. Sosiaalisen kuntoutuksen käytäntöjen, palveluprosessien ja ydintoimintojen laatu paranee. Uudet mallit ehkäisevät syrjäytymistä ja pitkittyviä sosiaalityön asiakkuuksia, tukevat palveluihin kiinnittymistä ja palvelusuunnitelmiin sitoutumista.

Hankkeessa juurrutetaan verkostomaista toimintatapaa. Kehittämistyössä korostuu moniammatillinen yhteistyö ja kumppanuus, jonka toteuttamiseen luodaan uusia malleja ja rakenteita.

Hankkeen tavoitteena on myös sosiaalisen kuntoutuksen osaamisen paraneminen paikallisesti ja valtakunnallisesti. Sosiaalisen kuntoutuksen osaamisen kehittämiseksi luotava koulutus rakentuu kuntien tarpeista käsin; sen osat luodaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Tuloksena on luotu ja pilotoitu koulutuspaketti sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Hanke tavoittelee sosiaalisen kuntoutuksen laadun ja mittarien yhtenäistämistä, jotta toimenpiteiden vaikuttavuus voitaisiin todentaa entistä paremmin.
Hankkeessa kootaan, jäsennetään ja kuvataan kuntien osahankkeissa tapahtuvan sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön konkreettista etenemistä ja tuloksia siten, että tämän pohjalta on mahdollista tukea sekä osahankkeita että lainsäädäntötyötä ja päätöksentekoa.

Hanke levittää uusia toimintamalleja muiden toimijoiden käyttöön luoden näin toimintamallien yhtenäisyyttä ja parantaen niiden laatua. Hanke järjestää valtakunnallisia ja alueellisia tiedotustilaisuuksia.
Tuloksena kunnat kykenevät vastaamaan paremmin uuden sosiaalihuoltolain määrittelemään velvoitteeseen sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömiä varsinaisia kohderyhmiä ovat:
• Aikuissosiaalityön asiakkaat
• Pitkäaikaistyöttömät ja ikääntyneet työttömät
• Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat
• Vapautuvat vangit
• Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ja osatyökykyiset henkilöt
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolelle jäävät ryhmät/väliinputoajat, joita ei ole pystytty tavoittamaan tai jotka eivät kiinnity palveluihin
• Nuoret työttömät ja sosiaalityön asiakkaat (erityisryhmänä 13-17–vuotiaat nuoret, jotka ovat syrjäytymisvaarassa (Rovaniemen kaupunki))

Hankkeen kehittämän valtakunnallisen monimuotokoulutuksen välittömiä varsinaisia kohderyhmiä ovat myös sosiaalisen kuntoutuksen parissa toimivat työntekijät, kuten kuntien viranomaiset, työ- ja elinkeinohallinnon viranomaiset, Kelan virkailijat (erityisesti työvoiman palvelukeskuksissa), järjestötoimijat, kolmas sektori ja palveluntuottajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
• kuntien viranomaiset
• työ- ja elinkeinohallinnon viranomaiset
• Kelan virkailijat (erityisesti työvoiman palvelukeskuksissa)
• Sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet
• järjestötoimijat, kolmas sektori, palveluntuottajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 3 888 428

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 3 828 240

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 4 695 706

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 4 652 436

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 550

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Työttömyysaste oli syyskuussa 8,2 prosenttia eli 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 8,6 ja naisten 7,7 prosenttia. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan miesten suurempi osuus työttömista. (Tilastokeskus. Työvoimatutkimus). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui vuonna 2013 arviolta 24 200 henkilöä, missä oli lisäystä vuoden 2010 tilastoihin noin 8 500 henkilöä. Lisäystä tapahtui tasaisesti sekä alle 25- vuotiaiden että 25 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten osalta. Miehiä oli kuntouttavassa työtoiminnassa vuonna 2013 noin 11400 ja naisia 8135. Naisia osallistujista oli 42 prosenttia. (Kuntouttava työtoiminta 2013. Kuntakyselyn osaraportti.) Sosiaalihuoltolain d- ja e-pykälien mukaisesta toiminnasta ei ole saatavilla sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja (Sotkanet). 25-vuotiaiden työttömien miesten odotettavissa oleva elinaika on 5,6 vuotta ja naisten 1,7 vuotta lyhyempi kuin työllisten (THL:n Hyvinvointi ja terveyserot -aihesivu).

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

THL:n käynnissä olevan organisaatiouudistuksen myötä hanketta koordinoivasta OSET-yksiköstä tulee osa Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisen yksikköä, johon siirtyy myös Tasa-arvotiedon keskus Minna. Organisaatiouudistuksen myötä OSET-yksikössä voidaan entistä kokonaisvaltaisemmin huomioida sukupuolinäkökulma hankkeen toiminnassa. Tasa-arvotiedon keskus Minnan sivusto uudistetaan ja liitetään osaksi THL:n aihesivuja. SOSKU-hankkeen viestinnässä voidaan hyödyntää kaikkia THL:n aihesivuja. THL:llä ja Diakilla on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmät. THL:ssä on myös sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista edistävä VAVI-työryhmä. Menneellä ESR-ohjelmakaudella tunnistettuja haasteita ovat olleet muun muassa sukupuolten väliset palkkaerot, perhevastuiden jakamiseen liittyvät asiat, sukupuolen mukaan jakautuneet koulutus ja työmarkkinat sekä pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi erityisesti syrjäytyneiden miesten työllistäminen. Hankkeen suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa arvioidaan myös sukupuolivaikutuksia. Aineistoja kerätään eriteltynä myös sukupuolen mukaan. Hankkeessa hyödynnetään kunnista saatavilla olevia sukupuolen mukaan eriteltyjä aineistoja mahdollisuuksien mukaan. Arvioidaan sukupuolinäkökulman merkitystä projektin eri vaiheissa: lähtötilanteessa, tavoitteissa, kohderyhmissä, toimenpiteissä, seurannassa ja arvioinnissa, tiedottamisessa, hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa. Hankkeessa voidaan tarkastella esim.: - minkä verran kohderyhmässä ja toiminnassa on miehiä ja naisia - mitkä seikat aiheuttavat työttömyyden pitkittymistä miehillä, mitkä naisilla - ovatko naisten ja miesten mahdollisuudet samat, mitä eroja työllistymisen edellytyksissä on - onko havaittavissa alueellisia eroja - mitkä asiat miehet kokevat merkityksellisiksi hyvinvoinnin kannalta, mitkä naiset - mitkä tekijät tuottavat sosiaalisen toimintakyvyn/hyvinvoinnin/motivaation paranemista miehillä, mitkä naisilla - nuoret erityisryhmänä - osallistuvatko miehet ja naiset yhtä paljon ja samalla tavalla kehittämistoimintaan, kuullaanko heitä tasapuolisesti - alueelliset erot sukupuolten asemassa; väestön väheneminen ja ikääntyminen, korkea työttömyys, pitkät välimatkat ym. - millaisia haasteita palvelujärjestelmän muutokset aiheuttavat miehille ja naisille - terveydellisiä eroja sukupuolittain - mitä stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolirooleista ilmenee - näkyykö sukupuoli toimintaa ohjaavissa asenteissa, arvoissa ja toimintaohjeissa - mitä sukupuolen mukaan eriteltyä määrällistä ja laadullista tietoa on käytettävissä - siirtymiä sukupuolinäkökulmasta - huomioida pilotoinneissa

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole suoraan sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolten tasa-arvoa edistetään hankkeessa osana tavoitteita.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	1
Luonnon monimuotoisuuden vaikutuksia hyvinvointiin voidaan ottaa huomioon hankkeessa.Julkisia kulkuvälineitä suositaan matkustettaessa. Kokouksia järjestetään mahdollisimman paljon myös etäyhteyksillä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeen kehittämistyö kohdistuu lähinnä palveluihin, hanke ei suoraan lisää ilmaston muutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen toiminta ei merkittävästi vaikuta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toiminta ei suoraan vaikuta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan (kasvihuonekaasujen vähenemiseen). Kiinteistöpäästöjä seurataan THL:ssä. Noudatetaan linjauksia energiatehokkuudesta. Senaatti-kiinteistöjen päästöt ovat pienet, ja kiinteistöissä edistetään myös tilatehokkuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	1
Hankkeessa toimitaan Natura-suojelutavoitteiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	1
Hankkeessa pyritään vähentämään esim. paperitulosteiden määrää ja toimittamaan hankkeen materiaalit sähköisesti. Paperimateriaalit kierrätetään paperinkeräyksen kautta. THL:llä ja osatoteuttajilla on omien taustaorganisaatioidensa materiaali- ja jäteohjeistukset, joita noudatetaan. Kokouksissa ja seminaareissa ei suosita kertakäyttöisiä tarjoilumateriaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeessa kannustetaan mahdollisuuksien mukaan vähähiilisyyteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. THL:n tilat ovat osa Hanselin sähkön hankinta ja avoin toimitus –puitejärjestelyä, jossa on huomioitu ympäristöseikat kilpailutuksen useassa eri vaiheessa. Hankittavasta sähköstä tulee olla tuotettu vähintään 30 prosenttia uusiutuvilla energialähteillä. Sähkönkulutusta voi seurata organisaatiotasolla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	3
Hankkeessa osatoteuttajien kunnissa hyödynnetään paikallisia resursseja, palveluita ja raaka-aineita kilpailulainsäädännön puitteissa. Paikallista elinkeinorakennetta pyritään monipuolistamaan,esim. uusien palveluiden kehittämisellä voi olla vaikutuksia paikalliseen elinkeinorakenteeseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	3
Hankkeessa kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita (koulutus, uudet toimintamallit). Kehitettävät palvelut voivat vahvistaa paikallistaloutta ja työllisyyttä. Kehitystyö on luonnonvarojen suhteen kestävää tuotantoa ja tukee paikallisten voimavarojen hyödyntämistä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	1
Hankkeessa pyritään hyödyntämään etäyhteyksiä kokouksissa ja välttämään turhaa liikkumista. Hankkeessa suositaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Hankekohtainen neuvonta ja tuki hoidetaan mahdollisimman paljon sähköisesti. THL seuraa työmatkaliikennettä vuosittaisilla kyselyillä. Työmatka-autoilua pyritään vähentämään esimerkiksi neuvottelemalla työntekijöille joukkoliikenteen työsuhde-etuja sekä järjestämällä liikkumista edistäviä tapahtumia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	5
Hankkeella on vaikutusta osallistujien terveyteen ja hyvinvointiin sekä osallisuuteen palveluiden kehittämisessä. Hankkeessa tavoitteena ovat esteettömät palvelut. Hankkeella on pitkällä aikavälillä myös työllisyysvaikutuksia. Hanke parantaa sosiaalisen kuntoutuksen osaamista ja parantaa sitä koskevan tiedon saatavuutta. Vaikutukset kohdistuvat sekä kuntien ja verkostotoimijoiden henkilöstöön että asiakaskuntaan. Viestinnässä huomioidaan esteettömyys. THL:n verkkosivut ovat esteettömyyssuositusten mukaista tasoa AA. Verkkosivuilla on esimerkiksi riittävät kontrastit, ja etusivun elementit toimivat ruudunlukuohjelmilla. Uudessa THL:n rakennuksessa huomioidaan esteettömyys. Esteettömyys on mukana myös Diak:n kampuksen suunnittelussa. Diak on hallinnoinut kansallisia oppilaitosten esteettömyyteen tähtääviä hankkeita. Hankkeen kokouksissa ja tilaisuuksissa otetaan huomioon esteettömyys.
Tasa-arvon edistäminen	4	4
Hankkeella on vaikutusta syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kautta sosiaaliseen tasa-arvoon, erityisesti pitkäaikaistyöttömien miesten ja yksinhuoltajanaisten aseman paranemiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Hanke vähentää eriarvoisuutta ja tukee esim. maahanmuuttajien kulttuuri-identiteettiä ja monikulttuurisuutta. Hankkeen toiminta tukee yhdenvertaisuuden toteutumista kuntien palveluissa: kehitettävät palvelut huomioivat eri ryhmien erityistarpeet. THL järjestää säännöllisesti koulutuksia yhdenvertaisuudesta. THL:n OSET-yksiköstä tulee vuoden 2015 alussa osa uutta THL:n Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikköä. Näin ollen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus voidaan kokonaisvaltaisesti ottaa huomioon hankkeen toiminnassa. THL:n verkkosivuilla on Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus -aiheosio, jonka tarkoituksena on edistää monikulttuuristen väestöryhmien, esimerkiksi maahanmuuttajien ja kieli- ja kulttuurivähemmistöjen terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja hyviä näyttöön perustuvia käytäntöjä.
Kulttuuriympäristö	2	2
Hankkeessa kehitettävä taide- ja kulttuurilähtöinen sosiaalisen kuntoutuksen menetelmä tukee ja vahvistaa paikallista kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen	0	0
Hankkeessa edistetään hankehenkilökunnan ympäristöosaamista mahdollisuuksien mukaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) ylätavoitteena oli selkeyttää ja yhtenäistää sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvää ymmärrystä sekä valtakunnallista toimeenpanoa.

Kehittämishanke tuki uuden lainsäädännön toimeenpanoa sekä käynnissä olevaa lainsäädäntötyötä. Hankkeen koulutus- ja tutkimustyön kautta tuotettiin kuntien käyttöön tietoa sosiaalisen kuntoutuksen toteutumisesta sekä siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista. Hanketyön tuloksena kehitettyjä uusia sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä on vakiinnutettu osaksi osahankekuntien palveluverkkoa, jolloin kunnat/kuntayhtymät ovat kyenneet paremmin vastaamaan sosiaalihuoltolain määrittelemään velvoitteeseen sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä.

SOSKU-hankkeessa kehitettiin uusia, asiakaslähtöisiä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja sosiaalisten-, arki- sekä yhteisötaitojen vahvistamiseksi yhteiskehittämisen periaatteella.

Uusia sosiaalisen kuntoutuksen työtapoja kehitettiin osana kuntien/kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakastyötä. Yhteiskehittäminen oli hankkeen toimintoja läpileikkaavana periaatteena. Kehittämistyössä korostuivat moniammatillinen, asiakaslähtöinen yhteistyö sekä kumppanuus.

SOSKU-hankkeessa yksilötyöskentelyä toteutettiin useimmiten rinnan ryhmätoiminnan, kuntouttavan työtoiminnan tai muun konkreettisen toiminnan kanssa. Hankkeessa sovellettuja menetelmiä, kuten luontolähtöiset ja luovat menetelmät tai terveyttä ja hyvinvointia lisäävät menetelmät, käytettiin niin yksilö- kuin ryhmämuotoisessakin toiminnassa, ja saadun asiakaspalautteen mukaan molemmat työskentelytavat koettiin tärkeiksi. Ryhmien toteutustapa ja teemalliset sisällöt räätälöitiin monipuolisesti asiakkaiden tarpeiden, tavoitteiden ja toiveiden pohjalta. SOSKU-hankkeessa tiivistettiin yhteistyötä sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyöhön kytkeytyvien yhteistyötahojen kanssa niin kunta- kuin seututasollakin.

Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta tarjoaa ennen kaikkea mahdollisuuden osallistujien vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen sekä vertaistuelliseen kokemusten vaihtoon samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kesken.

SOSKU-hankkeen tuloksia ovat mm. suositus työikäisten sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisen laatukriteereiksi ja sosiaalisen kuntoutuksen opas, jotka ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä sosiaalisen kuntoutuksen parissa toimiville. Lisäksi tuotettiin useita muita julkaisuja sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen edellyttävät eri toimijoiden välistä saumatonta ja joustavaa yhteistyötä. SOSKU-hankkeen tulokset tukevat sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kehittymistä valtakunnallisesti ja sosiaalisen kuntoutuksen toimijaverkoston yhteistyö on tiivistynyt, jonka myötä ymmärrys sosiaalisen kuntoutuksen asemasta ja tehtävästä palvelujärjestelmässä on selkeytynyt.

Kuntaosahankkeiden konkreettista kehittämistyötä ja sosiaalisen kuntoutuksen osaamisen, laadun ja arvioinnin kehittämistä tuettiin tutkimus- ja koulutustoimin. THL koordinoi hanketta. Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) osahankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin sosiaalisen kuntoutuksen koulutuskokonaisuus sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisille. Kuntoutussäätiön osahanke tuki kunnissa tehtävää sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun osahankkeessa luotiin luovan ryhmätoiminnan toimintamalli ja hankittiin tietoa siitä, miten luovan ryhmätoiminnan avulla voidaan edistää osallisuutta.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat