|
|
|
Hankekoodi: S20494
Hankkeen nimi: Töitä! Osaaminen käyttöön.
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 30.4.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: Brahea-keskus, Joukahaisenkatu 3 B
Puhelinnumero: 050 502 7028
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: TURUN YLIOPISTO
WWW-osoite: http://www.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Haihu Kirsti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoissuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 515 7865
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
HAASTEET
Akavan tilastojen mukaan korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut kuluneen vuoden aikana nopeammin kuin muiden ryhmien. Muutosjaksolla helmikuusta 2014 helmikuuhun 2015, työttömyys on kasvanut keskimäärin 9,9 %, mutta korkeakoulutettujen työttömyys on samaan aikaan kasvanut 15,9 %.
TE-toimistoissa keskeisenä ongelmana on havaittu, että korkeakoulutettujen näkemys omasta osaamisesta ja sen hyödyntämisestä työmarkkinoilla on usein rajoittunut eivätkä he näe osaamisensa potentiaalia ja moninaisia hyödyntämismahdollisuuksia. Myös konkreettiset keinot oman osaamisen markkinointiin puuttuvat, kun suurin osa työpaikoista täytetään hiljaisina hakuina verkostoiden kautta.
Työttömyyden aikainen osaamisen ylläpitäminen on myös haasteellista. Pelko työttömyystuen menettämisestä hidastaa omaehtoista aktiivisuutta. Toisaalta työttömyystuen turvin opiskelevien opiskelutaidot ovat puutteelliset, eikä tukea työllistymistä edistävien opintojen suunnitteluun välttämättä löydetä. Työnhaun pitkittyessä itsetunto alkaa huveta ja luottamus omaan osaamiseen heikkenee.
HANKKEEN TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena on lisätä asiakaslähtöistä monituottajamallin mukaista palvelua korkeakoulutetuille työttömille työnhakijoille. Hankkeen osatavoitteet ovat:
1. Lisätä palvelutuottajien yhteiskehittämistä. Työllistymisen tukipalveluiden tarjoajien yhteiskehittämisen tavoitteena on luoda monituottajamallin mukainen palveluprosessi, jossa palveluunohjaus eri toimijoiden välillä on sujuvaa ja jossa tuottajien palvelut muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden.
2. Osallistaa työnhakija palvelun kehittämiseen. Osallistavan palvelunkehittämisen tavoitteena on lisätä palveluiden osuvuutta ja segmentointimahdollisuuksia. Samalla osallistamisen tavoitteena on asiakkaan osallisuuden, ja sitä kautta sitoutumisen, motivaation ja voimavarojen, kasvattaminen.
3. Tuottaa osallistavia ja monikanavaisia palveluita, jotka edistävät työllistymistä ja yrittäjyyttä konkreettisella tavalla. Hankkeen kehittämien palveluiden ja tuotteiden tavoitteena on tukea konkreettisin, ketterin toimenpitein korkeasti koulutettuja työttömiä parantamaan työmarkkina-asemaansa ja työllistymään joko organisaatioihin tai työllistämään itsensä niin, että syntyy mm. uusia palveluinnovaatioita ja -järjestelmiä. Tavoitteena on luoda osallistavia palveluita, jotka lisäävät asiakkaan sitoutumista, motivaatiota ja voimavaroja. Tavoitteena on, että palvelut ovat saatavana monikanavaisesti asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Palveluiden tavoitteena on laajentaa työnhakijoiden kykyä tunnistaa ja luoda itselleen työllistymismahdollisuuksia työnantajaorganisaatioissa tai yrittäjänä, tukea työnhakijoiden osaamisen kehittämistä, ja varmistaa riittävät voimavarat oman työllistymisen edistämiseksi.
4. Varmistaa palveluiden ja palveluprosessin pysyvyys. Hankkeen tavoitteena on kehittää palveluita ja työkaluja, joita voidaan hyödyntää laajemman työnhakijajoukoun työllistymisen tukena, myös hankkeen päättymisen jälkeen.
KOHDERYHMÄT
Hankkeen varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat heikossa työmarkkina-asemassa olevat: työttömät korkeakoulutetut työnhakijat ja työttömät työnhakijat jotka suorittavat keskeytynyttä korkeakoulututkintoa työttömyyspäivärahalla. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat myös korkeakoulutetuille työllistymistä tukevia palveluita tarjoavat tahot, mm. TE-toimistot, ammattiliitot, kaupungit, koulutusorganisaatiot, uravalmennusyritykset ja monenlaiset kehittämishankkeet. Lisäksi hankkeen kohderyhmiin kuuluvat alueiden työnantajat ja elinkeinoelämä, sekä mahdollisten työnantajaorganisaatioiden henkilöstö.
Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat hankkeen toimenpiteisiin osallistumattomat korkeakoulutetut työttömät työnhakijat, korkeakoulutetut työttömyysuhan alla olevat, työttömät työnhakijat jotka suorittavat keskeytynyttä korkeakoulututkintoa työttömyyspäivärahalla, ja korkeakoulutetuille työllistymistä tukevia palveluita tarjoavat tahot. Lisäksi hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat alueiden työnantajat ja elinkeinoelämä, sekä mahdollisten työnantajaorganisaatioiden henkilöstö.
TOIMENPITEET
Yhteinen ja osallistava kehittäminen
Hankkeen kehittämistyössä hyödynnetään kumppaniorganisaatioiden asiantuntemusta ja osaamista. Yhteisen työpajatyöskentelyn ja avoimen viestinnän kautta rakennetaan yhteistä näkemystä palveluiden tilanteesta ja kehittämistarpeesta, sekä etsitään keinoja palveluprosessin kehittämiseen. Toimijat tuottavat monituottajamallin mukaisen palveluprosessin.
Palveluprosessien kehittämiseksi hanke kartoittaa korkeakoulutettujen saatavilla olevat työllistymistä tukevat palvelut, joita tarjoavat mm. ammattiliitot, rekrytointi- ja valmennusyritykset, hankkeet ja kaupungit. Hanke myös arvioi palvelujen saavutettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta korkeakoulutettujen kannalta yhdessä työttömien ja rekrytoivien yritysten sekä kaupungin ja TE-toimistojen edustajien kanssa, ja etsii olennaisia palvelun aukkopaikkoja.
Palveluiden kehittämistyöhön osallistetaan myös asiakkaat. Osallistaminen tapahtuu sekä palveluiden käyttämisen kautta että joukkoistetun palveluiden kehittämisen ja arvioinnin kautta. Palveluiden arvioinnissa huomioidaan palveluiden tuloksellisuus ja resurssitehokkuus. Arvioinnilla saadaan myös tietoa palveluiden kohderyhmistä. Kohderyhmien kautta voidaan segmentoida asiakaskuntaa, mikä mahdollistaa palveluiden markkinoimisen niille kohderyhmille, jotka palvelusta eniten hyötyvät. Samalla luodaan mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntymiselle.
Osallistavat palvelut
Hankkeessa kehitetään konkreettisia työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevia palveluita, jotka osallistavat asiakkaat omaan palveluprosessiinsa. Lopputuotteena on palveluita ja palveluprosessi, joka on uudella tavalla asiakaslähtöinen: tuote ja prosessi huomioivat jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet ja osallistavat asiakkaan oman palvelunsa koostamiseen ja tuottamiseen. Osallistava palvelutuote ja -prosessi lisäävät asiakkaan motivaatiota ja sitoutumista, sekä tukevat asiakkaan omaa aktiivisuutta ja omaehtoista työllistymisen tukemista.
Hankkeen palvelutuotteet luodaan valmennusmallin ja palvelukokonaisuuden kautta. Valmennusmalli sisältöineen suunnitellaan yhdessä työttömien, yritysten, nykyisin palveluja tarjoavien tahojen sekä kaupungin ja TE-toimiston edustajien kanssa. Valmennuksen osia voidaan myös hyödyntää itsenäisinä palasina olemassaolevan palvelukokonaisuuden puitteissa
Mahdollisuuksien löytämiseen tähtäävät palvelut
Osaamisen ymmärtäminen ja mahdollisuuksien tunnistaminen: kehitetään osallistujien avulla ja olemassaolevia osaamisen tunnistamisen työkaluja hyödyntäen työkaluja oman osaamisen ymmärtämiseen. Osaamisen syvällinen ymmärtäminen avaa näkökulmia työllistymiseen ja työmahdollisuuksiin. Oman osaamisen ymmärtämisen ja mahdollisuuksien tunnistamisen kautta avautuu sekä mahdollisuuksia kohdennettuun työnhakuun että yrittäjyyteen.
Työnhaku: Oman osaamisen markkinointi sosiaalisessa mediassa ja teknologisten ratkaisuiden kautta on tärkeä osa työnhakua. Sosiaalisen median osalta on huomioitava työnhakukanavien lisäksi myös verkostojen rakentaminen. Osallistujat saavat myös konkreettista tukea ja neuvoja CV:n ja työhakemuksen laatimiseen ja räätälöimiseen kutakin työmahdollisuutta varten.
Koska yrittäjyysvaihtoehto on noussut yhä merkittävämmäksi työllistymisvaihtoehdoksi myös korkeakoulutetuille, valmennettavien yrittäjyysvalmiuksia tuetaan ja heille tarjotaan tilaisuuksia jalostaa omia yritysideoitaan ohjatusti sekä saada palautetta kokeneilta yrittäjiltä. Hankeessa kehitetään pieniriskinen malli yrittäjyyden kokeilemiseen työttömyysaikana. Mallissa hyödynnetään olemassaolevia osuuskunta- ja starttirahamahdollisuuksia. Pehmeä startti perustuu oman osaamisen ymmärtämiseen ja mahdollisuuksien tunnistamiseen. Lisäksi tarjotaan mentoroinnin kautta mahdollisuus oman yritysidean kehittelyyn ja konkreettiseen edistämiseen.
Hankkeessa kehitetään myös korkeakoulutetuille työnhakijoille suunnattua tietoa erilaisista omaa työllistymistä tukevista mahdollisuuksista, jotka eivät vaaranna työttömyysturvaa. Tuottamalla tietoa mahdollisuuksista suhteessa työttömyysturvan ehtoihin, aktivoidaan työnhakijoita omaehtoiseen työllistymisen edistämiseen.
Osaamisen kehittämisen palvelut
Hankkeessa tuotetaan palveluita osaamisen kehittämiseen työmarkkinoiden vaatimuksien mukaisesti. Palveluihin kuuluu mm. projektinhallintaosaamisen kehittäminen kurssimuotoisesti ja käytännön projektityönä yritykselle tehtävän kehittämistyön kautta. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus innovaatio- ja kehittämisosaamisen kehittämiseen LEAN-INNO -prosessin kautta. Hankkeessa tuotetaan myös palveluita kielitaidon kehittämiseen ja kommunikaatiotaitojen parantamiseen.
Hankkeen puitteissa tarjotaan niille tutkintonsa keskeyttäneille työnhakijoille, joilla on mahdollisuus saattaa opintonsa valmiiksi työttömyystuella, tukea tutkinnon valmiiksisaattamiseen. Työtä tehdään yhdessä TE-toimistojen ja kaupunkien työllisyyspalvelukeskusten kanssa.
Työnhakijoiden voimavaroja lisäävät palvelut
Voimaannuttavassa valmennuksessa luodaan yhteisöllisyyttä niin valmennettavien keskuuteen kuin työelämän suuntaan: kasvokkain, yhteistä toimintaa suunnitellen ja verkkoyhteisön avulla. Hankkeessa toteutetaan voimavara- ja ratkaisukeskeisiä vertaisryhmiä sekä Turussa että Tampereella. Ryhmille muodostetaan myös virtuaaliryhmiä.
TULOKSET
Hankkeen tuloksena korkeakoulutetuille työttömille työnhakijoille on tarjolla uudenlaista asiakaslähtöistä ja monituottajamallin mukaista palvelua. Hanke on saanut aikaan uutta yhteiskehittämistä, jossa työllistymisen tukipalveluita tarjotaan monituottajamallin mukaisessa palveluprosessissa. Samalla on luotu mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, joka vastaa kohderyhmän palvelutarpeeseen. Palveluunohjaus eri toimijoiden välillä on parantunut ja tuottajien palvelut täydentävät toisiaan.
Hanke on tuottanut osallistavia ja monikanavaisia palveluita, jotka edistävät työllistymistä ja yrittäjyyttä konkreettisella tavalla. Hankkeen kehittämien palveluiden ja tuotteiden avulla voidaan tukea konkreettisin ja ketterin toimenpitein korkeasti koulutettujen työttömien työllistymistä ja yrittäjyyttä. Uudenlaiset osallistavat palvelut lisäävät asiakkaan sitoutumista, motivaatiota ja voimavaroja. Palvelut ovat saatavana monikanavaisesti.
Hankkeeseen osallistuvat työttömät työnhakijat ovat kehittäneet oman osaamisensa ymmärtämistä, kykyä tunnistaa ja luoda työllistymismahdollisuuksia ja osaamista oman osaamisen myymiseen ja markkinointiin. Hankkeen osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin osallistuneet työnhakijat ovat kehittäneet omaa osaamistaan työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi, ja siten lisänneet työllistymismahdollisuuksiaan. He ovat saaneet voimavaroja työllistymisensä tukemiseksi. He ovat lisänneet työllistymismahdollisuuksiaan, ja heistä 30 % on työllistynyt hankkeen välittömänä tuloksena.
Hankkeen toimenpiteisiin osallistumattomat työttömät työnhakijat hyötyvät palveluntuottajaorganisaatioiden parantuneesta palveluunohjauksesta ja palveluprosessista. He hyödyntävät uusia palveluita ja tuotteita, sekä motivoituvat ja sitoutuvat uusien asiakaslähtöisten palvelutuotannon kautta. Pitkäaikaistyöttömille on tarjolla juuri heidän tarpeisiinsa suunniteltua voimaannuttavaa valmennusta.
Pitkällä aikavälillä osallistavat ja monituottajamallin mukaiset toimintatavat kehittävät palveluprosesseja ja palveluita kohderyhmien eduksi. Työllisyyden hoito muuttuu entistä enemmän yhteistyöksi kohderyhmän hyväksi. Työllisyyden hoidolle asettuja tavoitteita eli kokonaisuusajattelua, tavoitteellisuutta, asiakaslähtöisyyttä, kestäviä ratkaisuja, työelämälähtöisyyttä ja kumppanuusajattelua kehitetään edelleen hankkeen kokemusten pohjalta.
Hankkeen tuotoksista palveluntuottamismalli, osallistava palveluprosessi ja palveluprosessiin integroidut palvelut on integroitu palveluntuottajien normaalitoimintaan. Toisinnettavat valmennussisällöt ja mallit ohjaukseen ja valmennukseen voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa, myös hankekonsortion ulkopuolella. Toimivat ja kehitetyt mallit ovat käytännön toiminnassa ja kehittyvät edelleen ajan tarpeiden mukana.
Hankkeen varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat heikossa työmarkkina-asemassa olevat: työttömät korkeakoulutetut työnhakijat ja työttömät työnhakijat jotka suorittavat keskeytynyttä korkeakoulututkintoa työttömyyspäivärahalla.
Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat myös korkeakoulutetuille työllistymistä tukevia palveluita tarjoavat tahot, mm. TE-toimistot, ammattiliitot, kaupungit, koulutusorganisaatiot, uravalmennusyritykset ja monenlaiset kehittämishankkeet. Lisäksi hankkeen kohderyhmiin kuuluvat alueiden työnantajat ja elinkeinoelämä, sekä mahdollisten työnantajaorganisaatioiden henkilöstö.
Kohderyhmien alueelliset painopisteet:
Turku: Työttömät korkeakoulutetut, erityisesti nuoret vastavalmistuneet tai vähäisen työkokemuksen omaavat, pidempään työttömänä olleet, sekä tutkintonsa keskeyttäneet.
Tampere: Työttömät tai työttömyysuhanlaiset korkeasti koulutetut; nuoret, vastavalmistuneet tai pidempään työttömänä olleet sekä ikääntyvät työnhakijat ja tutkintonsa keskeyttäneet.
Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat hankkeen toimenpiteisiin osallistumattomat korkeakoulutetut työttömät työnhakijat, korkeakoulutetut työttömyysuhan alla olevat, työttömät työnhakijat jotka suorittavat keskeytynyttä korkeakoulututkintoa työttömyyspäivärahalla, ja korkeakoulutetuille työllistymistä tukevia palveluita tarjoavat tahot.
Lisäksi hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat alueiden työnantajat ja elinkeinoelämä, sekä mahdollisten työnantajaorganisaatioiden henkilöstö.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 491 641
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 456 826
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 680 344
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 639 608
Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Tampereen, Turun
Kunnat: Tampere, Turku
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 58
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32
Suunniteltu: 268
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Vähähiiliset toimistotyön käytännöt, mm. tulosteiden vähentäminen ja verkkoneuvottelut hanketyössä. Viestintä pääasiallisesti digitaalista, painotuotteita vain tarpeeseen ja tarvittava määrä (huolimatta suurten painosten edullisemmasta kappalehinnoittelusta) | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Vähähiiliset toimistotyön käytännöt, mm. tulosteiden vähentäminen ja verkkoneuvottelut hanketyössä. Viestintä pääasiallisesti digitaalista, painotuotteita vain tarpeeseen ja tarvittava määrä (huolimatta suurten painosten edullisemmasta kappalehinnoittelusta) | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 3 |
| Osaava työvoima tukee elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä. Työnnhakijoiden oman osaamisen tunnistaminen ja kyky viestiä osaamisestaan työelämän kielellä, voi johtaa osaamisen innovatiiviseen hyödyntämiseen ja elinkeinorakenteen monipuolistumiseen. Hankkeessa toteutettavat yritysprojektit tukevat alueen elinkeinoelämän ja yritysten elinvoimaisuutta. Hankkeessa tuotettu palvelutarpeen määrittely ja asiakaskunnan segmentointi tukee uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä ja uuden elinkeinotoiminnan synnyttämistä. Hankkeen toimenpiteissä kannustetaan yrittäjyyteen mm. pehmeän startin kautta. Hankkeessa haetaan osaavan työvoimaresurssin hyödyntämistä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 2 |
| Osaava työvoima tukee elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä. Työnnhakijoiden oman osaamisen tunnistaminen ja mahdollisuuksien havaitsemisen kautta voidaan päätyä kehittämään uusia palveluita ja yritystoimintaa. Hankkeessa tuotettu palvelutarpeen määrittely ja asiakaskunnan segmentointi tukee uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä ja uuden elinkeinotoiminnan synnyttämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 6 |
| Työnhakijan osallistuminen hankkeen toimenpiteisiin tukee välittömästi hänen työllistymistavoitteitaan ja edistää hyvinvointia. Osallisuus palveluiden kehittämisessä lisää sitoutumista ja motivaatiota, sekä lisää hyvinvointia niin välittömästi kuin välillisestikin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 2 |
| Hanke edistää tasa-arvoa tukemalla työnhakijoiden osaamisen tunnistamista ja mahdollisuuksien havaitsemista. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa miesten koulutukseen hakeutumiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Hanke toteutettiin kahden kaupungin yhteishankkeena 6Aika strategian mukaisesti. Toimintastrategiat kaupunkien välillä olivat erilaiset. Tampereella toteutettiin kaksi tiivistä 24:n osallistujan uravalmennusryhmää ja Turussa toteutettiin usean erilaisen palvelun yhteistoteutusta kolmen palveluntarjoajan kesken. Hankkeen aluksi Tampere teki selvityksen korkeasti koulutettujen työttömien palvelujen saatavuudesta Tampereella ja Turussa. Yhteiskehittelyssä hyödynsimme selvityksen tuloksia, toimijoiden omaa kokemusta ja osaamista. Selvityksen pohjalta kehitimme hankkeen palvelut, joilla edistimme osallistujien työllistymistä. Työnhakijat osallistuivat palvelujen kehittämiseen antamalla palautetta ja osallistumalla ohjausryhmätyöskentelyyn. Työllistämistä edistävät osallistavat ja monikanavaisten palveluja tuotettiin hankkeessa erilaisina koulutuskokonaisuuksina, henkilökohtaisina ohjauksina, infotilaisuuksina, rekrytointitapahtumina ja webinaareina. Palveluprosessien pysyvyyttä hankkeessa vahvistettiin yhteistyön tiivistämisenä TEK:n kanssa. VOTTY ry jatkaa Vinssiryhmien toteutusta vielä hankkeen päätyttyä. Webinaarit ja verkko-opintoina tehdyt koulutuskokonaisuudet ovat edelleen verkossa saatavilla. Lisäksi hankekonsortio hyödyntää yhteiskehittelyosaamistaan jatkossakin hanke ja palvelujen suunnittelussa. Hankkeen tavoitteena oli saada 30% osallistujista työmarkkinoille. Hankkeen päättökyselyyn vastanneista yli 50%:a oli työllistynyt.