|
|
|
Hankekoodi: S20492
Hankkeen nimi: Hyvä alku Pohjois-Pohjanmaalla
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0187690-1
Jakeluosoite: PL 54, 90015 OULUN KAUPUNKI
Puhelinnumero: +358 (0)44 703 1114
Postinumero: 90015
Postitoimipaikka: OULUN KAUPUNKI
WWW-osoite: http://www.ouka.fi/oulu/villavictor
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laukka Pasi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yhteisötoiminnan päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 (0)44 703 1638
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maahanmuuton profiili on muuttunut, eivätkä palvelut tavoita yhdenvertaisesti maahanmuuttajia, koska kunnan tarjoamat palvelut kohdistuvat vain sosiaalipalvelun asiakkaisiin kotoutumisajan puitteissa. Suuri osa maahanmuuttajista jää jo alkuvaiheessa palveluverkon ulkopuolelle kuten ikäihmiset, vammaispalvelun asiakkaat, opiskelijat, kotiäidit ja työssäkävijät. Kehittämisen kohteena on kunnan, TE-toimiston palveluiden ja kolmannen sektorin kesken toimiva yhteistyön pilottimalli, jota voi valtakunnallisesti hyödyntää. Kustannustehokkuus on yksi tärkeä kriteeri yhteistyölle ja hankkeen avulla pystytään tulevaisuudessa alueellisesti toimimaan kustannustehokkaasti maahanmuuttajien kotouttamisessa.
Oulussa hankkeen tarve on lähtenyt siitä, että kunnan palvelut eivät tavoita kaikkia maahanmuuttajia; esimerkiksi kotiäitejä. Hankkeen kautta tarjotaan räätälöityjä kotouttamispalveluja myös niille ryhmille, joita palvelut eivät ole aikaisemmin tavoittaneet. Hankkeessa kehitetään esimerkiksi suomen kielen kursseja ilta-aikaan ja siten, että myös työssä käyvät tai kotona lapsia hoitavat naiset pystyvät osallistumaan.
Pudasjärven maahanmuuttajista noin puolet on humanitaarisen vastaanoton kautta kuntaan tulleita. Heistä iso osa on yksinhuoltajaäitejä perheineen, jotka tarvitsevat erityistä ohjausta ja neuvontaa alkuvaiheen palveluissa. Heistä osa on myös luku- ja kirjoitustaidottomia. Heille puheeseen perustuvat palvelut sopivat erityisen hyvin. Noin puolet maahanmuuttajataustaisista kuntalaisista on puolestaan muista syistä maahan muuttaneita, erityisesti perhesyistä. Heistä suurin osa on naisia.
Lähtökohtaisesti hankkeen toimintaympäristö on sellainen, että se edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla osallisuutta tukevia toimintoja tasapuolisesti.Hankeeseen osallistujat voivat olla tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Hanke myös tukee sukupuolinäkökulmaan valtavirtaistamalla alueellisesti palveluiden tasalaatuisuutta riippumatta asuinpaikasta käyttäen apuna tietotekniikkaa.
Hankkeessa syntyy:
1.Valtakunnalliseen käyttöön kehitelty alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden pilottimalli
2. Sähköinen ohjaus- ja neuvontapalvelujen toimintamalli. (Pudasjärven kaupunki vastaa tästä toimenpidepaketista.) Luodaan sähköisten alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelujen verkosto, minkä kautta maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspalveluja tuotetaan yli kuntarajojen yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja niin, että jo kotoutuneet maahanmuuttajat itse sekä maahanmuuttotyötä tekevät järjestöt tuottavat näitä palveluja oman kokemusosaamisensa sekä koulutusten kautta.
Omakielinen ohjaus ja neuvonta huomioi erityisesti myös luku- ja kirjoitustaidottomat henkilöt, koska ohjaus ja neuvonta perustuu kirjoitetun tekstin lisäksi puheeseen. Sähköisissä palveluissa kehitetään esimerkiksi erilaisia puhelin- ja videovälitteisiä ohjaus- ja neuvontapalveluja. Nämä palvelut vastaavat erityisesti kiintiöpakolaisperheiden ja luku- ja kirjoitustaidottomien yksinhuoltajaäitien palvelutarpeeseen.
3. Toimijoiden osaamisen ja asiantuntijoiden kasvattamisen verkostoyhteistyön kautta Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnallisen ja monialaisen toimijaverkoston luominen ja sen toiminnan kehittämisen malli, joka on myös hyödynnettävissä valtakunnallisesti.
Kaikki maahanmuuttajat Pohjois-Pohjanmaalla
Kunnat ja kuntien henkilöstöt
Valtion virastot
Kuntien luottamushenkilöt
Kolmas sektori, järjestöt
Oppilaitokset
Yritykset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 706 498
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 672 948
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 090 474
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 897 264
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun
Kunnat: Oulu, Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 530
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Kestävä kehitys ei ole hankkeen päätavoite. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kestävä kehitys ei ole hankkeen päätavoite. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Kestävä kehitys ei ole hankkeen päätavoite. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Kestävä kehitys ei ole hankkeen päätavoite. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Kestävä kehitys ei ole hankkeen päätavoite. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 5 |
| Materiaalien ja jätteiden oikea käsittely kutenkierrätys, uusiutuvat luonnonvarat tulevat hanketoiminnassa ja koulutuksessa esille. Näin lisäämme osallistujien tietoisuutta kierrätyksestä. Lähtökohtaisesti osallistujien ymmärrys kierrätyksestä on hyvin erilainen kuin Suomessa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käytön kehittäminen ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 3 |
| Maahanmuuttajat työllistyvät tai pääsevät opiskelemaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 8 |
| Kehittämishankkeen aikana tuotetaan materiaalia yleiseen käyttöön niin lähiopetuksen tueksi kuin itsenäiseen opiskeluun ja myös käytettäväksi hankkeen jälkeen koulutuksessa kun koulutetaan uusia ohjaajia työhönsä ja näin he saavat työvälineitä käyttöönsä käytännössä. Hankkeessa kehitetään sähköisiä omakielisiä ohjauksen ja neuvonnan palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 6 |
| Hankkeessa kehitetään erityisesti sähköisiä palveluja, jotka vähentävät liikkumista ja matkustustarvetta. Toisaalta hankkeessa kehitetään alueellisia palveluja nykyistä yhdenvertaisemmiksi koulutuksen ja ohjauksen kautta ja tämä puolestaan vaatii myös matkustamista Pohjois-Pohjanmaan alueella. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen yksi päätavoitteista on maahanmuuttajien hyvinvoinnin parantaminen tarjoamalla kaikille avointa alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Tasa-arvon edistäminen on hankeen erittäin tärkeä tavoite. Hanketoiminnassa pyritään huomioimaan sukupuolisen syrjinnän aiheuttamat riskit ja torjumaan ne. Hanke tarjoaa kaikille naisille (esim. kotiäidit, puolisot) alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa,suomen kielen opetusta sekä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 9 |
| Kuntien kyky huomioida maahanmuuttajat asiakkainaan ja palvelujen käyttäjinä vaihtelee suuresti ja tästä syystä uudet kuntalaiset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa riippuen asuinkunnastaan. Hankkeen kautta kehitetään palveluja niin, että ne saavuttavat kaikki maahanmuuttajat ja ovat tasalaatuisia ja yhdenmukaisia eri kunnissa. Erityisesti kielen ja kulttuurin opetuksella edistetään yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edellytyksiä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 5 |
| Lisätään paikallisen monikulttuurisuuden näkyvyyttä esimerkiksi julkisissa tiloissa ja kouluissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen ei ole hankkeen keskeinen tavoite. | ||
Hyvä alku Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa kehitettiin valtakunnallisesti hyödynnettävissä olevia maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluja. Toiminnan aikana luotiin omakielinen orientaatiokurssi uusille kuntalaisille, valtakunnallinen ja monikielinen etäneuvontapalvelu Info-Lango sekä lisättiin kuntien osaamista maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Kehitettyjen palveluiden avulla edistettiin maahanmuuttajien kotoutumista ja valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Hankkeessa tavoitettiin ja luotiin palveluja myös niille kuntalaisille, jotka eivät olleet aiemmin kotouttamispalvelujen piirissä.
Oulun kaupungilla kehitettiin Tervetuloa Ouluun -kurssikokonaisuus, jonka kautta uudet oululaiset ymmärtävät nopeammin suomalaista yhteiskuntaa ja palvelujärjestelmää, tutustuvat uuteen kotikaupunkiinsa sekä pääsevät kielenoppimisessa alkuun. Kurssi sisälsi yhteiskuntaopetusta eri kielillä, suomen kielen alkeita, ryhmä- ja yksilöohjausta sekä vierailuja ja vierailijoita. Hankkeen aikana Oulussa järjestettiin 28 Tervetuloa Ouluun -kurssia, joissa yhteiskuntatietous oli joko arabiaksi (12 kertaa), englanniksi (11), tigrinjaksi (4) tai somaliksi (1). Kurssin kävi 311 henkilöä ja kurssin keskikoko oli 11 osallistujaa.
Kotoutumisen alkuvaiheeseen suunnattua orientaatiokurssia räätälöitiin myös eri kohderyhmille. Hankkeen aikana toteutettiin kolme kurssiräätälöintiä kansainvälisille opiskelijoille ja työntekijöille (yhteensä noin 40 osallistujaa), kolme omakielistä etäorientaatiota muihin kuntiin (yhteensä noin 30 osallistujaa) sekä kokeiltiin eri tapoja järjestää kurssia myös kotivanhemmille. Hankkeen aikana luotiin malli, jolla omakielisiä orientaatiojaksoja voidaan toteuttaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen käyttämät materiaalit orientaatiokursseilla löytyvät osoitteesta https://www.ouka.fi/oulu/villavictor/hankkeen-materiaalit.
Pudasjärvellä hankkeessa kehitettiin valtakunnallinen, monikielinen etäneuvontapalvelu Info-Lango. Palvelun avulla tuetaan maahanmuuttajien arkea ja suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämistä ja nopeutetaan kotoutumista. Neuvonta on maksutonta ja avointa kaikille. Palvelu on taloudellista, tasalaatuista ja yhdenmukaista eri kunnissa. Neu¬von¬taa an¬ne¬taan hankkeen lopussa koko Suomen alueella 15 eri kie¬lel¬lä. Palvelu hyödyntää maahanmuuttajien kokemusosaamista, palvelee myös luku- ja kirjoitustaidottomia ja heitä jotka jäävät usein kotouttamispalveluiden ulkopuolelle. Maahanmuuttajat saivat neuvontaa omalla tai tutulla kielellä, oman kulttuurin näkökulmasta. Palvelulle rakennettiin nettisivut (www.info-lango.fi) ja Facebook-sivut (https://www.facebook.com/InfoLango.fi/). Sieltä löytyy lisätietoa palvelusta. Toiminnalle on kysyntää ja se on löytänyt asiakaskuntansa maahanmuuttajista. Palvelu on saanut paljon positiivista palautetta asiakkailta ja viranomaisilta. Neuvontapalvelun toiminta jatkuu hankepohjalta Työ- ja elinkeinoministeriön siltarahoituksella helmikuun loppuun 2019. Tämän hankkeen aikana etsitään uutta toimintamahdollisuutta jatkaa palvelua.
Hanke pilotoi toimintoja, joita voidaan jatkaa projektin jälkeen myös muualla Suomessa. Hanke toimi osana valtakunnallista Kotona Suomessa -koordinaatiohanketta. Lisäksi hanke järjesti itsenäisesti tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa tilaisuuksia, joissa toimijat verkostoituivat, jakoivat tietoa sekä kouluttautuivat ajankohtaisten aiheiden äärellä. Hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin osallistui noin 450 ihmistä, joista enemmistö oli kuntien työntekijöitä.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi