RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20464, Business-Akatemia

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Business-Akatemia on nuorten alle 30-vuotiaiden yrittäjyyden kehittämisympäristö, jota kehitetään Kymenlaaksossa yhdessä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston, Kouvolan seudun ammattiopiston sekä Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Toiminta-aika 1.10.2015-30.9.2018.

Hankkeeen päätavoitteet:

1. Kehitetään uusi Business-Akatemia toimintaympäristö Kymenlaaksoon.
2. Kehitetään aloittaville yrittäjille monialaista palvelu-ja muotoilujohtamisen mallia.
3. Uuden yritystoiminnan kehittäminen.
4. Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa.

Tavoitteen 1 saavuttamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet:
1.1 Monialaisen Business-Akatemia toimintamallin kehittäminen Kymenlaaksoon.
1.2 Business-Akatemian toimintaa ohjaavat Team-Leaderit.

Tavoitteen 2 saavuttamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet:
2.1 Nuoret yrittäjäkokelaat muodostavat monialaisia yrittäjätiimejä, joissa yhdistyvät valmistus-, markkinointi- ja muotoiluosaaminen.
2.2 Osuuskuntatoimintaa ja henkilökohtaista yrittäjyyttä täydentävä tiimivalmennus.
2.3 Palvelu- ja muotoilujohtamisen suunnitelma.

Tavoitteen 3 saavuttamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet:
3.1 Ideasta Innovaatioon -prosessi: Tiimit tuottavat uusia innovaatioita, joita sparrataan, arvioidaan ja esitellään ideoita markkinoille.
3.2 Liiketoiminnan suunnittelu: Mentorointi ja sparraus alueen yritysten kanssa.
3.3 Tutustuminen kotimaisille messuille, markkinointiin liittyvä valmennus.

Tavoitteen 4 saavuttamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet
4.1 Yhteistyö elinkeino-ja kehitysyhtiöiden kanssa.
4.2 Yhteistyö muiden kehittämishankkeiden kanssa.
4.3 Yhteistyö Kaakkois-Suomen TE-toimiston kanssa.
4.4 Yhteistyö muiden alueen yrittäjyyden toimijoiden kanssa.
4.5 Edistetään sukupuolisen tasa-arvon, sosiaalisen ja kulttuurillisen kestävyyden ja yhdenvertaisuuden sekä ekologisen kestävyyden periaatteita hankkeen aikana.

Hankkeen tulokset ja vaikutukset:

- Syntynyt pysyvä monialainen Business-Akatemia, yrittäjyydenkehittämisympäristö Kymenlaaksoon oppilaitosten yhteyteen.
- Valmennettu nuoria työttömiä sijoittumaan Kymenlaaksoon yrittäjinä tai yrityksen työntekijöinä.
- Hankkeessa syntyy oppilaitoksille ja niiden henkilöstölle yhtenäinen toimintamuoto yrittäjyyden kehittämiseen.
- Syntynyt 40 uutta yritystä, työllistynyt 5-10 työntekijää alueen yrityksiin.
- Syntynyt Ideasta Innovaatioon -prosessi alkavien yrittäjien käyttöön.
- Syntynyt palvelu- ja muotoilujohtamisen -malli syntyneiden alkavien yrittäjien tarpeisiin.
- Edistetty maahanmuuttajien sijoittumista työelämään.
- Edistetty sukupuolisen tasa-arvon, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ja yhdenvertaisuuden sekä ekologisen kestävyyden periaatteita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen aikana ensisijainen kohderyhmä:
- Kymenlaaksossa olevat työttömät alle 30-vuotiaat nuoret, mutta osin myös työttömyysuhan alla koulutuksessa ja
työssä olevat nuoret.
- Erityisryhmänä maahanmuuttajat, jotka voivat tukea omalla osaamisellaan esim. tiimien
kansainvälistä kasvua ja markkinointia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät:

- Kymenlaakson alueen oppilaitokset ja niiden henkilökunta
- Yrittäjäjärjestöt
- Kunnalliset elinkeinoyhtiöt
- Kymenlaakson alueen yritykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 600 997

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 587 188

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 797 267

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 753 903

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Miehikkälä, Pyhtää, Kouvola, Hamina, Kotka, Virolahti, Iitti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on tehty tasa-arvosuunnitelma ja tasa-arvon valtavirtaistamisen koulutuksen on käynyt Anne Jääsmaa, joka toimii Business-Akatemia -hankkeen suunnittelussa, projektin seurannassa ja arvioinnissa. Toimintaympäristön analyysia ei voida tehdä ennenkuin toimintaryhmät ja yritykset on valittu hankkeeseen. Hankkeen alussa tuotetaan toimintaympäristön analyysi, kun Team Leaderit on valittu yhteistyöoppilaitoksiin.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen ja sukupuolinäkökulma toteutetaan analyysissa kerättyjen havaintojen ja tietojen perusteella. Hankkeen tuote-kehitysprojekteihin osallistuu nuoria alle 30-vuotiaita, oppilaitoksista valmistuneita, työttömiä tai työttömyysuhan alla olevia naisia ja miehiä. Heistä muodostetaan ammatillisesti monialaisia tiimejä, joissa pääasiana on kunkin osallistujan ammatin ja osaamisen kehittäminen ja eteenpäin vieminen. Tällöin eri sukupuolien näkökulmat asioihin ovat arvokkaita ja sukupuolien välistä tasa-arvoa ja sen valtavirtamista tuetaan kaikessa toiminnassa. Maahanmuuttajilta toivotaan erityisesti näkökulmaa kansainväliseen markkinointiin ja tasa-arvon lisäämiseen liike-elämässä. Hankkeen tarkoitus on lisätä yrittäjyyttä ja näin auttaa nuoria työllistymään omalla alallaan. Sukupuoli vaikuttaa valintoihin ja motivaatioon, eri sukupuolia motivoivat usein erilaiset asiat (lähde: Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa, s. 23). Tämä on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa henkilökoh-taisia opintosuunnitelmia osallistujille: perinteisten ammatillisten sukupuolijakojen ei pitäisi antaa vaikuttaa siihen, ketä koulutukseen valitaan. Myös lähtökohdat lisäkouluttautumiseen ovat jokaisella osallistujalla erilaiset. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu eri aloille suuntautuneita oppilaitoksia. Tämä tukee sukupuolinäkökulman huomioimista, sillä usein tietyille aloille hakeutuu enemmän toisen sukupuolen edustajia kuin toisen. Usean oppilaitoksen osallistuminen tasoittaa hakijoiden sukupuolijakaumaa. Hankkeen vetäjien koulutuksessa huomioidaan valtavirtaistamisen näkökulma ja sitä sovelletaan opiskelijoiden ohjauksessa. Kaakkois-Suomessa ELY-keskuksen tilaston mukaan joulukuussa 2014 (laskentapäivänä) oli alle 30-vuotiaita (15-29 v.) työttömiä Kymenlaaksossa yhteensä 3541, joista naisia 1295 ja miehiä 2243. Tämän tiedon valossa erityisesti miehet tarvitsevat motivointia työelämään siirtymisessä. Yrittäjyyden tukeminen sukupuoli-näkökulmasta: vuoden 2012 tietojen mukaan (ELY-keskus) Kaakkois-Suomessa työllisissä oli 13106 yrittäjää, joista 34,9 % (4579) oli naisia. Yrittäjistä siis noin 2/3 on miehiä. Naiset kohtaavat yrittäjinä erilaisia haasteita esim perhe-elämän ja yrittäjyyden yhteensovittamisessa kuin miehet (lähde: Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa, s.43). Sukupuolinäkökulma on tarpeen laadittaessa henkilökohtaisia opiskelu- ja etenemissuunnitelmia osallistujille. Hanke tähtää oppilaitoksista valmistuneisiin nuoriin, jolloin vältettäisiin syrjäytyminen heti työelämän alkuvuosina. Hankkeeseen osallistuvien naisten ja miesten määrällistä jakautumista ei etukäteen pysty arvioimaan, koska rekrytointi voi alkaa vasta myönteisen hankepäätöksen jälkeen. Voi olla, että miehiä aloittaa määrällisesti enemmän, vaikka naisyrittäjyyttä pyritään erityisesti tukemaan. Koska hankkeesta on tarkoitus jäädä pysyvää toimintaa oppilaitoksiin, pystytään vaikuttamaan nuorten valmistuvien työllistymiseen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen käytännön tasolla.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Hankkeeseen pyritään sitouttamaan kummankin sukupuolen edustajia tuottamaan projekteille monipuolisen katsantokannan. Hankkeessa pyritään tuomaan esille nuorille monipuolisia uramahdollisuuksia. Oman yrityksen kehittämisessä ja valmennuksessa pyritään huomioiomaan opiskelijan lähtötilanne, suunntautuneisuus, osaaminen ja pyritään kannustamaan erityisesti naisia perutamaan yrityksiä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	9	7
Hankkeessa tuotetaan 200 uutta ideaa Ideasta Innovaatioon prosesseissa, joista uusia innovaatioita 20-40 kpl. Ideoiden lähtökohtana on luonnonvarojen käytön minimoiminen,materiaalien mahdollisimman vähäinen käyttö, kierrätettävyys ja modulaarisuus. Rikkonaiset osat voidaan vaihtaa, ettei koko tuotetta tarvitse uusia, uudet käytön ja markkinoinnin tavat, (esimerkiksi vuokraaminen,yhteiskäyttö, palvelun suunnittelu) käytön ja tuotteen ostamisen sijaan jne.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	8	4
Konseptoiduissa ideoissa ja yritysten suunnittelussa huomioidaan materiaalien ja valmistusmenetelmien valinnassa mahdollisimman vähän kasvihuonekaasuja tuottavia ja energiaa säästäviä materiaaleja tai toimintatapoja. Materi-aalien valinnassa ja valmistuksessa huomioi- daan välimatkojen vaikutukset ja minimoidaan logististen kuljetus-ketjujen määrä koko tuotteen elinkaarella, materiaalin valmis-tuksesta/kasvatuksesta aina käyttöön ja hävittämiseen/uudelleen kierrätykseen saakka.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	6	3
Konseptoiduissa ideoissa ja yritysten suunnittelussa otetaan huomioon menetelmät tai tuotteen tai palvelun käyttötavat, joissa syntyy mahdollisimman vähän kasvihuonekaasuja tai päästöjä vesistöön koko tuotteen elinkaaren ajan aina materiaalien valmistuksesta/kasvatuksesta käyttöön, edelleen uudelleen käyttöön ja lopuksiloppuhävittämiseen.Esimerkiksi suljetut vesijärjestelmät, tuotan-toprosessien lämminvesipäästöt, lannoitustavat, ekologinen kasvatus, maan eroosion välttäminen mahdollisissa materiaalin poiminta- ja kasvatusprosesseissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	5	3
Konseptoiduissa ideoissa ja yritysten suunnittelussa otetaan huomioon menetelmät tai tuotteen tai palvelun käyttötavat, joissa syntyy mahdollisimman vähän kasvihuonekaasuja tai päästöjä vesistöön koko tuotteen elinkaaren ajan aina materiaalien valmistuksesta/ kasvatuksesta käyttöön, edelleen uudelleen käyttöön ja lopuksi loppuhävittämiseen. Esimerkiksi suljetut vesijärjestelmät, tuotantoprosessien lämminvesipäästöt, lannoitustavat, ekologinen kasvatus, maan eroosion välttäminen mahdollisissa materiaalin poiminta- ja kasvatusprosesseissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	3	2
Konseptoitujen ideoiden suunnittelussa huomioidaan ettei luonto-direktiiveissä määriteltyjen SCI-alueiden luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä hyödyn- netä näiden tuotteiden tai niiden materiaalien käytössä (tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa määritelty noin 200 ja lajeja noin 700 / EU:n jäsenmaiden ehdotus Natura 2000-ver-kostoon). Toisaalta voidaan myös kehittää ideoita (esim. pelillistäminen), jonka avulla voidaan edistää tietoisuutta Natura-alueista, luonto-tyypeistä ja lajien elinympäristöistä erilaisten kohderyhmien keskuudessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	9	8
Konseptoitujen ideoiden ja yritysten tuotteiden ja palvelun suunnittelussa huomioidaan taloudellisuus; mahdollisimman vähäinen materiaalien käyttö, hyödynnetään minimateriaalisuutta, suositaan modulaarisuutta ja huomioidaan tuotteen materiaalien lajiteltavuus (esimerkiksi helppo purkautuvuus) siinä vaiheessa, kun tuote viimein on elinkaarensa päässä. Toisaalta suunnitellaan myös palveluja; aina ei tarvitse suunnitella tuotteita, vaan muun muassa yhteiskäyttöä, lainaamista jne. Tuotettetta suunniteltaessa suunnitellaan käyttö- ja hävittämisohjeet sekä huolto-ohjeet. Hyvä huoltomahdollisuus ja sellaisten aineiden käyttö tuotteen käytön huoltovaiheissa, jotka säästävät luontoa, vähentää jätteitä sekä luonnon kuormitusta. Pitkiä ja siksakkaavia logistisia ketjuja vältetään tuotteen valmistus- ja myyntivaiheissa ja tämä huomioidaan ja ideointivaiheessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	8	4
Uusien innovaatioden ja yritysten tuotteiden suunnittelussa huomioidaan uusiutuvat energialähteet koko elinkaaren ajalta suun- nittelusta, valmistuksesta, käytöstä aina hävittämiseen saakka. Esimerkiksi valmistus-prosessit, joissa voi- daan hyödyntää tuulivoi- maa tai lähienergiaa. Palvelut tai tuoteideat, joissa hyödynnetään aurinkoenergiaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	9	7
Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa 100 uutta ideasta -innovaatioon prosessia ja 40 uutta nuorta yritystä Kymenlaaksoon. Työttömien oppilaitoksesta valmistuneiden sparrauksella ja yrittäjyyden tukemisella luodaan uusia työpaikkoja ja tuetaan paikallisen elinkeinorakenteen kehitystä. Hankkeessa tuetaan myös Kun yritys menestyy, voi se palkata lisää henkilökuntaa ja vastata paremmin veroista ja velvoitteistaan. Yritysten menestys tuottaa alueelle myös verotuloja ja sitä kautta vahvistaa aluetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	4
Konseptoiduista ideoista 30% on sellaisia, joissa tuotteen sijaan kehite- tään esimerkiksi palveluliiketoimintaa. Hankkeen yritysprojek- teissa kehitetään uusia tuotekonsepteja ja edistetään niiden tuotteistamista ja kaupallistamista sekä mahdollisesti viemistä kansainvälisille markkinoille.
Liikkuminen ja logistiikka	6	4
Hankkeessa pyritään tuotteiden kuljetusprosessi huomioimaan materiaalien hankinnasta lopputuotteen kuljetukseen. Taloudellisuutta katsotaan itse koulu-tuksen mutta myös konseptoitujen ideoiden kautta. Koulutus järjestetään lähellä, paikallisesti, joka vähentää kulkemiseen tarvittavaa logistiikkaa. Opiskelijoille suositellaan julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn käyttöä liikkumisessa. Ideoiden kehittämisessä (20 uutta innovaatiota) huomioidaan materiaalien, valmistuksen, myynnin välisten logististen ketjujen minimoiminen (kasvatetaan, valmistetaan, myydään lähellä).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	4
Hankkeen tarkoitus on edistää osallistujien hyvinvointia ehkäisemällä syrjäytymistä ja lisäämällä työllisyyttä. Kaikki uudet innovaatiot (20) edistävät yrittäjyyttä. Koulutuksen avulla opiskelijat ja yritysten edustajat lisäävät osaamistaan ja yrityksen osaamista. Koulutuksessa olevat verkostoituvat keskenään, tiedon ja osaamisen jakaminen taas lisää sekä yritysten että koulutukseen osallistuneiden osaamista, yritystoiminnan kehittymistä ja sitä kautta hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	6	3
Hankkeessa pyritään edistämään jokaisen opiskelijan henkilökohtasia mieltymyksiä ammatin kehittämiseen. Hankkeeseen osallistujia kohdellaan tasa-arvoisesti uskonnosta, sukupuolesta, etnisestä taustasta tai kielestä riippumatta. Hankkeessa perustetaan moniammatillisia tiimejä, jolloin eri ammatillisista lähtökohdista tulevat tiimien jäsenet tukevat toisiaan ammatillisessa osaamisessa ja tasa-arvon lisäämisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	5
Kulttuurisesti eri taustoista tulevien ihmisten (maahanmuuttajien) tietotaitoa hyödynnetään tiimeissä, jolloin kansainvälinen kulttuuriosaaminen lisääntyy. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy, kun työttömät tai työttömyysuhan alla olevat pääsevät hankkeessa eri tavoin sparrattuina lisäämään osaamistaan ja näin parantamaan omaa asemaansa työmarkkinoilla. Työttömänä ihmisen sosiaalinen verkosto kaventuu ja syrjäytyminen on todellinen uhka. Hankkeessa luodaan verkostoa sekä kanssaopiskelijoihin, että alueen yrityksiin, jolloin yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus paranee.
Kulttuuriympäristö	1	2
Business-Akatemia -hankkeessa ideoiduista ja konseptoiduista ideoista suunnatataan 5-10% erityisesti syntyneiden yritysten palvelujen käytön edistämiseen tai sääs- tävään käyttöön. Tällaisia voivat olla esimerkiksi innovatiiviset pelit ja innovatiiviset luonto-opasteet tai navigointiin tai matkailuun liittyvät, kulttuuriympäristöistä kertovat sovellukset (esim. kesämatkalla oleva autoilija voi ohi mennessään havaita laitteen ilmoittamana/kertomana sisältö). Ihailla perinnemaisemaa, kulttuurihistoriallisia rakennuksia tai johonkin tiettyyn kulttuurimaisemaan liittyviä elementtejä. Tällaiset sovellut edistävät myös yritystoimintaa.
Ympäristöosaaminen	9	8
Ympäristöosaaminen tulee tässä henkkeessa kahta kautta. Ensinnäkin ympäristöosaaminen ja sen neljä näkökulmaa sisältyvät koulutukseen. Nämä neljä näkökulmaa ovat: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen kestävä kehitys. Yrityksen näkökulmasta myös vastuullisuus yritystoiminnassa sisältyy koulutukseen. Tämän lisäksi koulutuksessa tuotetaan innovaatioita, joko uusia tai sitten parannetaan vanhoja ideoita. Tavoitteena on saada 20 konseptoitua ideaa. Näiden ideoiden suunnittelussa peruslähtökohtana on, että niissä huomioidaan edellä mainitut neljä kestävän kehityksen näkökulmaa – tuotetaan palvelu- ja tuoteideoita, jotka edistävät tasa-arvoa, hyvinvointia, naisyrittäjyyttä ja alueellista kehitystä mutta ovat myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti suunniteltuja koko tuotteen elinkaaren ajan aina materiaalin kasvattamisesta, valmis-tamisesta, tuotannosta, kulutukseen ja edelleen kierrätykseen ja loppuhävittämiseen saakka.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Toiminnan tiivistelmä:
Hankkeessa kehitettiin matalan kynnyksen Business-Akatemia -yrittäjyysvalmennusmalli Kymenlaaksoon. Malli perustuu nuorten kohderyhmän ikäluokkaa olevaan valmennustiimiin, jossa monialaisen osaamisen ja hyvän verkostoitumisen ansiosta valmennettavat saavat tarvitsemansa tuen, kannustuksen ja rohkaisun yritysideoidensa kehittämiseksi ja oman yrittäjäidentiteetin vahvistamiseksi. Mallissa hyödynnetään myös valmennettavien vertaistukea. Malli on dokumentoitu kahteen julkaisuun: Opas yrittäjyyden valmentajuuteen ja Uudistajan opas – Yrittäjyydestä Kymenlaakson vetovoimatekijä.
Business-Akatemian nuoret yrittäjäkokelaat toimivat pääasiassa yksilöllisesti omien yritysideoidensa parissa. Hankkeeseen hakeutuminen muutettiin hankkeen puolivälissä ryhmämuotoisesta yksilölliseksi jatkuvaksi hauksi. Hankkeessa syntyi kehitystiimejä ja sillä tuettiin osatoteuttajien yrittäjyysosuuskuntien syntymistä ja opiskelijoiden omia osuuskuntia tai löyhempiä yhteenliittymiä ja kollektiiveja.
Valmennettaville järjestettiin vuosittain yrittäjyyden intensiiviviikot ja teoriavalmennusta palvelu- ja muotoilujohtamisesta, innovointiprosessista, liiketoiminnan suunnittelusta, markkinoinnista ja myynnistä sekä yrityksen perustamisesta ja taloushallinnosta. Hankkeen kuluessa toiminnassa korostui yksilöllinen valmennus. Lisäksi ohjelmaan kuului valmennettavien itsenäistä yritysidean ja yrityksen kehittämisaikaa.
Hanketoimijat tekivät myös kansainvälisen Benchlearning-matkan Belgiaan ja Hollantiin kuuteen erityyppiseen yrittäjyysvalmennus- ja startupympäristöön. Hankkeessa järjestettiin Yrittäjyys on uusi musta –seminaari valmennettaville, yrittäjille, opettajille, yrittäjyyden kehittäjille. Siihen osallistui noin 70 henkilöä. Valmennettavat ja valmentajat osallistuivat yrittäjyystapahtumiin ja osa valmennettavista esitteli omia tuotteitaan messuilla.
Business-Akatemian valmennettavien rekrytoinnissa tehtiin yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Valmentajat neuvoivat valmennettavia yhteistyössä Kinnon ja Cursorin yritysneuvojien kanssa. Kehitysyhtiöiden henkilökuntaa toimi myös asiantuntijoina yrittäjyysvalmennuksen intensiiviviikoilla vuosittain. Oppilaitosten välinen yhteistyö sai myös konkreettisia muotoja yhteisen yhteistöllisen työtilakokeilun kautta Kouvolassa. Yhteistyö alueen yritysten ja yrittäjäjärjestöjen ja kaupunkien kanssa oli jatkuvaa. Business-Akatemiaa markkinoitiin yrittäjäpäivien tilaisuuksissa ja kaupunkien erilaisissa työttömille ja alanvaihtajille suunnatuissa tapahtumissa, mm. rekrymessuilla Kouvolassa ja Kotkassa. Hanke teki yhteistyötä muiden nuoriin suunnattujen hankkeiden kanssa.

Hankkeet tulosten tiivistelmä:
Business Akatemia –yrittäjyysvalmennuksen toimintamalli Kymenlaaksoon, joka on dokumentoitu julkaisuissa Opas yrittäjyyden valmentajuuteen ja Uudistajan opas.
Kehitetty monialainen palvelu- ja muotoilujohtamisen malli aloittaville yrittäjille, jonka pääpiirteet on dokumentoitu Opas yrittäjyyden valmentajuuteen –julkaisussa.
Uuden yritystoiminnan kehittäminen ja valmennettavien tilanne hankkeen päätyttyä: hankkeessa oli valmennettavana 161 henkilöä joista 151 oli alle 30-vuotiaita. Y-tunnuksen omaavia yrityksiä syntyi 20, freelancereiksi/kevytyrittäjiksi ryhtyi 11 hlöä, 4 hlöä oli perustamassa yritystä hankkeen lopussa, 25 oli työssä, 63 jatkoi opiskeluja, työttömänä oli 6 hlöä ja 32 henkilön osalta tietoa ei ole. Työttömänä tai työelämän ulkopuolella oli hankkeeseen liityttäessä 45 henkilöä. Hankkeesta pois lähdettäessä työttömänä tai työelämän ulkopuolella oli 10 henkilöä.
Yhteistyö Kymenlaaksolaisten oppilaitosten kanssa on syventynyt yrittäjyyskasvatuksessa ja hanke on parantanut valmiuksia toimia yhdessä alueellisten kehitysyhtiöiden siten että nuorten yrittäjäkokelaiden, opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden, matalan kynnyksen valmennus kytkeytyy saumattomasti yritysneuvontaan sekä pien- ja startup-yritysten kehittämiseen.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat