|
|
|
Hankekoodi: S20463
Hankkeen nimi: OsKu - Osallisuutta Kuntoutuksesta
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1983230-9
Jakeluosoite: PL 31
Puhelinnumero: 06-21211000
Postinumero: 63301
Postitoimipaikka: Alavus
WWW-osoite: http://www.alavus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Järvelä Mira
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektityöntekijä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5374978
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyisyyttä ja yhteiskunnallista osallisuutta kehittämällä kohderyhmää tukevia kuntouttavia palveluita ja niiden sisältöjä. Palvelujen kehittämistä toteutetaan vahvistamalla ja lisäämällä työelämävalmiuksia ja osallistumista edistävää toimintaa kunnissa ja paikallisissa yhdistyksissä, luomalla ja vakiinnuttamalla uusia työtoiminnan muotoja ja kehittämällä sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjä.Hanke toimii Alajärven, Alavuden, Lapuan, Soinin ja Vimpelin alueella ja hanketta hallinnoi Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä.
Työtoiminnan sisällöllisessä kehittämisessä hankkeeseen osallistuville varmistetaan terveydenhuollon riittävät palvelut, työvalmennus, yksilö- ja ryhmävalmennus, osaamisen kehittäminen, sekä yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen saattaminen. Tavoitteena on lisätä osallistujien työelämävalmiuksia ja saattaa heitä työllistymispoluilla eteenpäin kohti avoimia työmarkkinoita. Hankkeeseen osallistuvien kuntien paikallisen kehittämisen kautta luodaan myös pohjaa maakunnalliselle työllistämisyksiköiden ja kuntien työllistämistoiminnan verkostoitumiselle silmällä pitäen myös sote- tuotantoalueiden muodostamista ja te-toimiston ja TYP-mallin kattavuutta.
Hankkeessa valmistellaan asiakkaiden ohjausmalli hankkeeseen ohjautumiseksi, Asiakkaiden työ- ja toimintakyky mitataan hankkeeseen tullessa ja toimari-mallin käytännön mukaisesti uusintamittaus 6kk:n välein. Mittausta käytettäessä saadaan selville asiakkaiden toimintakyvyn kehittyminen ja mahdollinen siirtymävalmius, sekä tarjottujen palveluiden vaikuttavuus. Hanketyöntekijät kartoittavat asiakkaidensa työ- ja toimintakykyä, ohjaavat asiakkaitaan yksilöllisesti ja/tai ryhmässä työ-ja yksilövalmennuksen, palveluohjauksen ja neuvonnan keinoin. Hankkeessa luodaan yhteistyössä alueen järjestöjen kanssa uusia työtoimintapaikkoja. Uusia työtoimintapaikkoja voi syntyä myös mm. ryhmämuotoisena ja uusien tai uudennettavien työllistämisyksiköiden toiminnassa. Työtoimintaan luodaan laatukriteerit ja mallinnetaan sosiaalisen kuntoutuksen toimintatapoja. Lisäksi luodaan maakunnallinen sosiaalisen työllistämisen ja kuntoutuksen verkosto (Innokylä).
Hankkeeseen palkataan 3 työntekijää.
1. Hankkeen tuloksena syntyy uusia työtoimintapaikkoja kuntiin ja järjestöihin (uudet työtoimintapaikat/lukumäärä).
2. Hankkeen tuloksena syntyy hyvän toiminnan kriteerit sekä työelämävalmiuksia, että osallisuutta edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen/työtoimintaa (2 yhteistä kriteeristöä).
3. Hankkeen tuloksena syntyy erilaisia sosiaalisen kuntoutuksen ja työtoiminnan malleja, esim. ylläpitävä työtoiminta, kartoittava työtoiminta, intensiivisesti kuntouttava työtoiminta ja osallistava työtoiminta (mallien lukumäärä)
4. Hankkeen tuloksena syntyy palveluihin ohjauksen mallit (2 osallisuutta edistävä ja työelämävalmiuksia edistävä-mallia)
5. Hankkeen tuloksena syntyy Kunnan työllisyyden hoidon suunnitelma (1-3 suunnitelmaa)
6. Hankkeen tuloksena syntyy maakunnallinen verkosto (1)
7. Hankkeen tuloksena osallistujien työ- ja toimintakyky paranee (mittaus soveltuvalla mittarilla, esim. Kuntaliiton kehittämä Toimari, joka Alavudela pilottikäytössä)
8. Hankkeen tuloksena osallistujille rakentuu yksiöllinen ja tavoitteellinen jatkopolku (lukumäärä)
Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, kaukana avoimista työmarkkinoista olevat pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat saaneet vähintään 500 päivää työttömyysetuutta, sekä osatyökykyiset, vammaiset ja ikääntyneet.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat alueen järjestöt, osallistuvien kuntien eri hallintokunnat, sosiaali- ja terveystoimen työntekijät, te-toimi, maakunnan työllisyyden hoidon toimijatahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 222 857
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 332 046
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 295 995
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Alajärvi, Lapua, Soini, Vimpeli, Alavus
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hankkeen kumppaneina ovat järjestötoimijoita, jotka tuottavat työtoimintaa kierrätyskeskuksessa ja kirpputorilla ja siksi luonnonvarojen uusiokäyttö on hankkeessa pienimuotoisesti mukana. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hankkeen kumppaneina ovat järjestötoimijoita, jotka tuottavat työtoimintaa kierrätyskeskuksessa ja kirpputorilla ja siksi luonnonvarojen uusiokäyttö on hankkeessa pienimuotoisesti mukana. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hankkeen kumppaneina ovat järjestötoimijoita, jotka tuottavat työtoimintaa kierrätyskeskuksessa ja kirpputorilla ja siksi luonnonvarojen uusiokäyttö on hankkeessa pienimuotoisesti mukana. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 0 |
| Hankkeeseen osallistuvien toimintakyvyn paranemisen myötä paikallisen väestön osaaminen kehittyy ja tätä kautta saattaa syntyä uutta paikallista elinkeinotoimintaa. Myös työtoimintapaikkojen luominen saattaa synnyttää pysyvämpiäkin työpaikkoja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Hankkeella kehitetään paikallisia sosiaalisen kuntoutuksen palveluita, joilla saattaa olla valtakunnallista ja jopa Euroopan laajuista merkitystä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 0 |
| Tietotekniikan ja esim. videoneuvotteluvälineistön käyttäminen henkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa vähentää hankkeessa liikkumistarvetta. Kuntien palveluliikenteen (julkinen) hyödyntämistä matkoissa edesautetaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Hanke keskittyy no. heikossa työmarkkina asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeessa laadittavilla toimintamalleilla voidaan pitkäjänteisesti vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen paikalisesti, mutta myös laajemmalla alueella. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 1 |
| Koska hanke on suunnattu heikossa työmarkkina-asemassa oleville ja useissa tutkimuksissa on työttömyyden heikentävän erityisesti miesten hyvinvointia ja terveyttä, voidaan hankkeella olettaa olevan erityisesti miesten hyvinvointia edistäviä elementtejä. Kuntoutuksen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten erilaisuus. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 2 |
| Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus on hankkeen lähtökohta ja hankkeessa ehkäistään heikoimmassa asemassa olevien yhteiskunnallista syrjäytymistä. Kohderyhmäksi ei erikseen tavoitella eri kulttuureista olevia henkilöitä vaan he ohjautuvat hankkeeseen samoin periaatteina kuin valtaväestö. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ympäristötietoisuus pyritään ottamaan elämänhallinnan, osallisuuden ja työelämävalmiuksien yhdeksi teema-alueeksi. | ||
OsKu-hanke (ESR) toteutettiin 1.9.2015-31.12.2017. Hanke toimi Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän sekä Lapuan kaupungin alueella. Hanketta hallinnoi Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä. Hankkeessa työskenteli kolme projektityöntekijää, jokaisen työntekijän vastatessaan oman hankealueensa projektityöstä.
Osku-hankkeen tavoitteena oli kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyisyyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen. Tavoite saavutettiin kehittämällä kohderyhmiä tukevia kuntouttavia palveluita ja niiden sisältöjä. Hankkeessa kehitettiin ja lisättiin työelämävalmiuksia ja osallisuutta edistävää työtoimintaa kunnissa sekä paikallisissa yhdistyksissä. Uusia pysyviä työtoimintapaikkoja syntyi 35kpl. Lisäksi vakiinnutettiin ja luotiin uusia työtoiminnan muotoja ja kehitettiin sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjä. Kehittämistyössä olivat tiiviisti mukana hankekuntien aikuissosiaalityö sekä työllistymistä edistävien palvelujen parissa toimivat työntekijät.
Työtoiminnan kehittämisessä tavoitteena oli tuottaa laadukasta työtoimintaa. Laadukkaan työtoiminnan kehittämisellä ja jäsentämisellä pystyttiin tarjoamaan asiakas- ja tarvelähtöisempää palvelua, joka parhaimmillaan tuottaa työ- ja toimintakyvyn- sekä osallisuuden vahvistumista ja sitä myöten positiivisia siirtymiä. Kehittämistyössä syntyi 3-portainen työtoiminnan mallinnus joka sisältää osiot työtoiminnan sisällöt, 4 erilaista työtoiminnan mallia sekä työtoiminnan laatukriteerit. Kuntiin syntyi käytettäväksi ”Työtoiminnan käsikirjat” sekä "Työllisyydenhoidon suunnitelma". Työ- ja toimintakyvyn arviointiin kuntiin jää käyttöön Kykyviisari-mittari. Lisäksi OsKu-hankkeen toimesta luotiin maakunnallinen työelämäosallisuuden parissa toimivien verkosto (TYSO-verkosto) osaamisen vahvistamiseksi.
Kaikissa kunnissa kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia ryhmätoiminnan muotoja. Ryhmät toteutuivat 3 kk:n teemaryhminä, rytmitettynä ajallisesti eri tavoin tarpeen mukaisesti. Osasta ryhmätoiminnoista jäi kuntiin pysyvät toiminnan käytännöt.