RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20443, Tesoman miähet - Työelämän ulkopuolella olevien miesten työ- ja toimintakyvyn parantamisen yhteishanke Pirkanmaalla

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

”Tesoman miähet on työelämän ulkopuolella olevien miesten työ- ja toimintakyvyn parantamisen yhteishanke, joka toteutetaan vuosina 2015 – 2018 Tesoman alueella, Tampereella. Hanketta hallinnoi Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK). Hankkeessa suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään uudenlaisia pitkäaikaistyöttömien miesten tarpeista ja aktiivisuudesta lähteviä työ- ja toimintakykyä, sosiaalista osallisuutta ja työllistymistä edistäviä matalan kynnyksen palvelumalleja ja toimintamuotoja.
Hanke toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin, kolmannen sektorin toimijoiden kuten Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n, Harjun seurakunnan, sosiaali-, terveys- ja työllisyysalan asiantuntijoiden, työnantajien sekä kohderyhmän henkilöiden kesken.

Hankkeen tehtävänä on täydentää ja vahvistaa monialaista yhteistyötä erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien miesten työllistymisen edistämiseksi. Hankkeessa toteutetaan toimintaa, palveluja ja yhteistyötä tavoilla, jotka edistävät erityisesti pitkäaikaistyöttömien omaehtoista osallistumista ja työelämäosallisuutta.

Hankkeessa käytetään kohderyhmän tilanteen ja toimintakyvyn arvioinnissa ICF-luokitusta, International Classification of Functioning Disability and Health. ICF-luokitus on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden, Maailman terveysjärjestö WHOn laatima, kansainvälinen luokitus, joka on suomennettu vuonna 2004. Hankkeen kohderyhmän tilanteen ja taustan selvittäminen ja arviointi tullaan toteuttamaan ICF-luokitusten avulla noudattaen ICF-luokituksen eettisiä ohjeita. Luokitus on kehitetty moniammattilliseen käyttöön. Luokituksen käytön kokemukset ovat hyödynnettävissä hankkeen toteuttajien monialaisessa yhteistyössä.
Hankkeen toimenpiteiden tarkoituksena on luoda monentasoisia tukitoimia, joilla voidaan saattaa Tesomalla asuvia, työelämän ulkopuolella olevia miehiä osallistumaan yhteisölliseen toimintaan, joka tukee heidän omaehtoista selviytymistään työttömyyden aiheuttamista haasteista ja vahvistaa heidän valmiuksia työllisyyspolulle siirtymisessä. Tesoman alueen asukkaita, yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita haastetaan mukaan vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuullisuutta sekä kehittämään alueen palveluita osana Tampereen kaupungin Oma Tesoma -kehityshankkeen tavoitteita. Hankkeessa luodaan uudenlainen moniammatillinen oppimisverkostoon pohjautuva yhteistyömalli, joka on hyödynnettävissä koko Pirkanmaalla ja muualla Suomessa vastaavassa toimintaympäristössä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä eli lopullisina hyödynsaajina ovat Tampereen kaupungin Tesoman asuinalueella asuvat yli 30-vuotiaat yksinasuvat toimeentulotukea saavat pitkäaikaistyöttömät, yli 2 vuotta työttömänä olleet, miehet. Hankkeessa on tarkoitus etsivän työn ja moniammatillisessa yhteistyöverkostossa olevien toimijoiden avulla tavoittaa 76 kohderyhmään kuuluvaa yli 30-vuotiasta erilaisista taustoista ja lähtökohdista olevaa miestä, jotka ovat halukkaita osallistumaan kyselyyn ja toimimaan aktiivisesti uudenlaisten pitkäaikaistyöttömille kohdistuvien matalan kynnyksen palveluiden suunnittelussa ja kokeilussa. Kohderyhmään on tarkoitus lisäksi tavoittaa 30 (14 % kohderyhmään kuuluvista miehistä) maahanmuuttajataustaista miestä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös hyödynsaajina Tampereen ammattikorkeakoulun terveys- ja sosiaalipalveluiden koulutusohjelmien suunnittelijat, asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat sekä Setlementti Naapuri ry: n ja Harjun seurakunnan diakonian työttömille miehille suunnattua toimintaa suunnittelevat ja toteuttavat työntekijät.
Lisäksi hankkeesta hyötyvät suoraan työvoimapalveluita suunnittelevat ja tarjoavat toimijat ja heidän työntekijänsä Pirkanmaalla mukaan lukien Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, Pirkanmaan työ- ja elinkeinohallinto ja Kela. Hankkeesta hyötyvät välillisesti Tampereen kaupungin alueella ja muualla Pirkanmaalla asuvat työttömät miehet sekä työvoimapalveluita suunnittelevat ja tarjoavat toimijat, kun Tesomalla toteutetun hankkeen kokemuksia hyödynnetään laajemmin työvoimapalveluiden kehittämisessä.
Hankkeesta hyötyvät välillisesti sosiaali- ja terveysministeriön työvoimapoliittisia valtakunnallisia kehittämisohjelmia, toimenpiteitä ja palveluita suunnittelevat yksiköt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 353 475

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 334 417

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 436 721

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 413 683

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 76

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Tesoman miähet -hankkeessa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa siten, että sukupuolinäkökulma on otettu huomioon niin hankkeen valmistelussa, tavoitteenasettelussa kuin myös sen toteutuksen eri vaiheissa. Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty tutkimuksia, selvityksiä ja aiemmin hyväksyttyjen hankkeiden tuloksia erityisesti liittyen pitkään työttöminä olleiden työkyvyn, elämänhallinnan, osallisuuden ja työllistymisten edistämiseen. Useimmissa tutkimuksissa ja hankkeiden tuloksissa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Hankkeen kohderyhmänä olevia Tesoman asuinalueella asuvia pitkäaikaistyöttömiä koskevaa tietoa, työllisyystilastoja ja Tesoman asuinaluetta ja sen palveluita koskevaa tietoa on analysoitu hankkeen valmisteluvaiheessa toimintaympäristön, kohderyhmän yleistilanteen ja lähtökohtien selvittämiseksi. Hankkeessa hyödynnetyt Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tiedot työllisyystilanteesta Pirkanmaalla on eritelty sukupuolen mukaan. Kohderyhmän asuinalueen Tesoman väestöä koskevat tilastokeskuksen työttömyystiedot on eritelty myös sukupuolen ja iän mukaan. Näin on saatu selville erot miesten ja naisten välillä pitkäaikaistyöttömyyden yleisyydessä ja Tesoman alueella asuvan väestön keskuudessa. Tutkimustieto tuo esiin eroja pitkäaikaistyöttömyyden ja yksinasumisen vaikutuksesta naisten ja miesten taloudellisen tilanteen välillä. Pitkäaikaistyöttömien miesten näkökulmaa työllistymisen haasteisiin ja työllistämistoimien heikkoon vaikuttavuuteen ei ole tutkimuksissa juurikaan selvitetty. Hankkeen tavoitteena on lisätä ja syventää tietoa juuri pitkäaikaistyöttömien miesten kokonaistilanteesta ja palvelutarpeista ja siten varmistaa heidän näkökulmansa huomioiminen palveluiden kehittämisessä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toteutuksen eri vaiheissa. Hankkeessa tehdään alkuselvitys ja tarvekartoitus Tesoman alueella asuvien pitkäaikaistyöttömien miesten kokonaistilanteesta ja palvelutarpeesta sekä mahdollisesta palveluvajeesta. Hankkeessa käytettävää lähdeaineistoa ja tutkimusmateriaalia arvioidaan kunkin aihepiirin osalta sukupuolinäkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää erityisesti pitkäaikaistyöttömien miesten tilanne, joka kartoitetaan etsivällä työllä Tesoman alueella. Etsivän työn menetelmät, haastatteluiden kysymykset, käytettävät mittarit suunnitellaan ja määritellään hankkeen moniammatillisessa yhteistyöryhmässä, jossa huomioidaan suokupuolinäkökulma sekä hanketoteuttajien miestyössä saadut kokemukset. Tarvittaessa hanketyöryhmään kutsutaan tasa-arvon valtavirtaistamisen asiantuntija, jotta varmistetaan selvitystyön laadullinen sisältö ja sukupuolinäkökulman huomioiminen. Kohderyhmänä oleville miehille luodaan mahdollisuus osallistua hankkeen yhteistyöryhmän työskentelyyn uudenlaisten pitkäaikaistyöttömille miehille kohdistettujen palvelumallien ja toimintatapojen suunnittelemiseksi ja kokeilemiseksi. Näin varmistetaan, että kohderyhmän miesten näkökulmat ja tarpeet huomioidaan yhteistyöryhmän työskentelyssä ja heidän asiakasnäkökulmansa uudenlaisten palvelumallien ja yhteistyömallien luomisessa. Kokeiluvaiheiden järjestäminen, tulosten seuranta ja testattavien palvelujen toimivuuden, hyväksyttävyyden, tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden mittaustavat ja indikaattorit suunnitellaan yhteistyöryhmässä. Palveluiden vaikuttavuutta varten kehitetään määrälliset ja laadulliset indikaattorit, joissa vaikuttavuutta arvioidaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Hankkeessa tehdään alkuselvitys- ja tarvekartoitus- sekä palveluiden kokeiluvaiheiden pohjalta kootun aineiston, kokemusten ja tulosten pohjalta selvitys, yhteenveto, raportti ja julkaisuja siten, että sukupuolinäkökulma on huomioitu. Hanketyöryhmä valmistelee ja toteuttaa hankkeen viestintäsuunnitelman ja määrittelee, miten tiedotuksen sisällössä ja levittämisessä otetaan huomioon sukupuolinäkökulma. Hankkeen ohjausryhmään kutsutaan tarvittaessa tasa-arvon valtavirtaistamisen asiantuntija, jotta varmistetaan hankkeen toteuttamisen laadullinen sisältö ja sukupuolinäkökulman huomioiminen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Tässä hankkeessa sukupuolinäkökulma on otettu huomioon tavoitteenasettelussa siten, että hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat Tesoman alueella asuvat pitkäaikaistyöttömät miehet ja hankkeen tavoitteena on edistää erityisesti pitkäaikaistyöttömien miesten työllistymistä, osallisuutta, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista huomioimalla heidän näkökulmansa, tarpeensa ja luomalla mahdollisuus osallistua uudenlaisten palvelumallien ja yhteistyömallien kehittämiseen. Tilanneanalyysi, hankkeella ratkaistavan ongelman, toimintaympäristön ja kohderyhmän lähtökohdat on valmisteluvaiheessa analysoitu sukupuolinäkökulmasta. Tavoitteiden määrittelyssä on hyödynnetty sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastoja, tutkimustuloksia ja selvityksiä. Niiden mukaan pitkään jatkuva työttömyys koskettaa erityisesti miehiä, mikä lisää miesten syrjäytymisen riskiä, toimintakyvyn heikkenemistä ja usein myös ammattitaidon rapautumista ja osaamisen puutetta. Hankkeen kohderyhmänä ovat Tesoman alueella yksinasuvat toimeentulotukea saavat pitkäaikaistyöttömät miehet, joiden tilanteesta, tarpeista ja näkemyksistä sekä osallistumisesta käytännön kehittämistyöhön ja toimintojen kokeilemiseen työelämävalmiuksien parantamiseksi kerätään hankkeessa uutta tietoa.Tamk:n henkilökunnan osaaminen, kokemus ja valmiudet kohdata miesasiakkaita hoito- ja ohjaustilanteessa paranevat.Tätä hyödynnetään opetusmateriaalin ja- käytäntöjen kehittämisessä sukupuolinäkökulmat paremmin huomioiviksi.Tämän tiedon pohjalta lisätään hanketoimijoiden valmiuksia ja osaamista toimia yhdessä pitkäaikaistyöttömien miesten kanssa ja suunnitella ja toteuttaa yhdessä pitkäaikaistyöttömien miesten tarpeista lähteviä matalan kynnyksen palvelumalleja ja toimintamuotoja vahvistuvat. Sukupuolinäkökulman huomioonottaminen kerättävässä uudessa tiedossa ja hankkeessa testattavien palveluiden kokeiluvaiheiden vaikuttavuuden mittaamisessa ja seurannassa syventää tietoa, sekä julkisen ja kolmannen sektorin, koulutuksen ja yksityisen sektorin toimijoiden osaamista ja valmiuksia kehittää, täydentää ja vahvistaa lakisääteisiä työ- ja elinkeinohallinnon ja Tampereen kaupungin työllisyyspalveluita ja kehittämishankkeita siten, että työllisyydenhoidon palveluista tulee yhtenäinen, hallittu ja toimenpiteiltään vaikuttava sukupuolinäkökulman huomioiva palveluiden kokonaisuus. Hankkeessa tavoitellaan universaalien kohderyhmien ja toimenpiteiden sijaan asiakaslähtöisiä yksilöllisiä, sukupuolinäkökulman huomioonottavia ja erityisesti pitkäaikaistyöttömille miehille räätälöityjä ja sisällöltään laadukkaita ratkaisumalleja, toimenpiteitä ja toimenpideyhdistelmiä, jotka ovat myös riittävän pitkäaikaisia.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta kasvillisuuden, elöiden ja monimuotoisuuden edistämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeessa on keskeisenä tavoitteena vahvistaa ja täydentää Tampereen kaupungin työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden, Pirkanmaan työ- ja elinkeinohallinnon, kolmannen sektorin ja muiden työelämäosallisuutta edistävien toimijoiden palvelurakenteen uudistamisprosessia kehittämällä uudenlaista pysyvää moniammatillista yhteistyömallia ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	7
Hankkeessa on tavoitteena edistää työelämän ulkopuolella olevien yli 30-vuotiaiden pirkanmaalaisten miesten sosiaalista osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä työllistymisen parantamiseksi ja näin vahvistaa heidän hyvinvointiaan ja terveyttään.
Tasa-arvon edistäminen	8	8
Tässä hankkeessa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa siten, että sukupuolinäkökulma on otettu huomioon niin hankkeen tavoitteenasettelussa, valmistelussa kuin myös sen toteutuksen eri vaiheissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien yli 30-vuotiaiden pirkanmaalaisten syrjäytymisvaarassa olevien miesten sosiaalista osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä työ- ja toimintakykyä työllistymisen parantamiseksi ja vahvistaa näin heidän yhteiskunnalista yhdenvartaisuuttaan. Kohderyhmään kuuluu Tesomalla asuvia pitkäaikaistyöttömiä miehiä, joista osa on maahanmuuttajataustaisia.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	0	0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tesoman miähet oli työelämän ulkopuolella olevien yli 30-vuotiaiden miesten työ- ja toimintakyvyn parantamisen yhteishanke, joka toteutettiin vuosina 2015 – 2018 Tesoman alueella, Tampereella.
Hanketta hallinnoi Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja hanke toteutettiin yhteistyössä kohderyhmään kuuluvien miesten, Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen kaupungin sekä Setlementti Tampere ry:n kanssa.
Muina yhteistyötahoina toimi mm. Harjun seurakunnan diakoniatyö, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry, Tampereen A-kilta, Palvelutalo Kotipirtti, Kotipirtin toteuttama Etsivä vanhustyön hanke 2017-2019, Pispan palvelukeskus, OmaTesoma-hanke sekä vuokratalosäätiöt (TVA ja VTS).
Hankkeeseen osallistui 93 miestä. Kohderyhmästä työttömänä oli 44 miestä, työelämän ulkopuolella 45, työssä kolme (kuntouttava työtoiminta, osa-aikatyö) ja opiskelemassa yksi.
Hankkeen keskeiset tavoitteet olivat lisätä tietoa Tesoman alueen työelämän ulkopuolella olevien miesten työ- ja toimintakyvystä, terveydestä, taloudellisesta tilanteesta, palvelutarpeesta, sosiaalisesta osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä, työelämän ulkopuolella olevien tilanteesta tiedon lisääminen kohderyhmään kuuluvien miesten sosiaalisen osallisuuden lisääntyminen, työ- ja toimintakyvyn edistäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi, sosiaali- ja terveysalan sekä kolmannen sektorin edustajien asiakaslähtöisen toimintavan lisääntyminen sekä matalankynnyksen toimintamuotojen rakentaminen yhdessä alueen toimijoiden kanssa.
Hankkeen aloitusvaiheessa kohderyhmän tavoittamisessa oli suuri vaikeuksia. Epäluuloa herätti erityisesti esimerkiksi liittymiskaavakkeiden täyttäminen ja aikaisemmat kokemukset alueen toimijoista. Parhaiten jäseniä saatiin erilaisten tapahtumien kautta.
Miehiltä kyseltiin, minkälaisista toiminnasta he olisivat kiinnostuneet. Koetun terveyden, työ- ja toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden kartoituksessa käytettiin osittain apuna Solmu-hankkeessa kehitettyä Kykyviisari-kaavaketta. Lisäksi hankkeen loppupuolella tietoja kerättiin erilaisilla haastatteluilla.
Kaikki toiminnot lähtivät miesten toiveista. Työ-ja toimintakykyä edistävinä toimintoina keskeisiä olivat liikuntamahdollisuuksien järjestäminen (mm. kuntosali, kuntonyrkkeily, uiminen). Edistämistä tapahtui myös henkilökohtaisten keskusteluiden kautta. Haastatelluista työttömistä miehistä kaksi kolmasosaa totesi terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat haittaavan työelämään siirtymistä. Hankkeen loppupuolella miehet ilmoittivat olemassa olevan fyysisen terveyden pääosin puutteelliseksi, mutta he kokivat, että hanke oli kohentanut tai ainakin pitänyt ennallaan fyysistä terveyttä. Alkoholin käyttöön on tullut pidempiä pausseja vaihtoehtoisen toiminnan myötä. Kuntoilumahdollisuudet olivat myös lisänneet mielenvireyttä. Mukanaolo on koettu mukavaksi, huolia on voinut käsitellä ja päivärytmiin on tullut parannusta. Mielenterveyden ylläpidossa miehet kokivat hankkeen piristäneen ja kohottaneen mielialaa vahvistamalla kykyä nähdä omat kyvyt ja ottaa osaa yhteisön toimintaan.
Luottamuksen lisäännyttyä henkilökohtaiset keskustelut nousivat merkittävään rooliin. Palveluihin ohjaaminen sekä kannustaminen työllistymistä sekä terveyttä edistävissä ratkaisuissa oli merkittävää. Sosiaalista osallistumista ja osallisuutta tuettiin yhteisissä tapaamisissa mm. pyöränkorjausprojekti, kokkikerho, yhteinen aamupala, retket, saunominen, valokuvauskerho sekä kulttuuri. Työ- ja toimintakyky sekä sosiaalinen osallisuus nähtiin edellytyksenä myös työllistymiselle.
Hankkeen aikana noin puolet työttömistä on työllistynyt tai ryhtynyt työnhakuun. Vaikeinta edelleen on pitkään (yli 12 kk) työttömänä olleiden työllistyminen. Työllistymistä ei voida välttämättä sanoa hankkeesta johtuvaksi, koska hankkeen loppupuolella yleinen työllisyystilanne parani noususuhdanteen myötä. Hankkeen merkitys on ollut lähinnä ohjaaminen ja kannustaminen työllisyyspolulle.
Hankkeessa pyrittiin luomaan uudenlainen moniammatillinen oppimisverkostoon pohjautuva yhteistyömalli, joka on hyödynnettävissä koko Pirkanmaalla ja muualla Suomessa vastaavassa toimintaympäristössä. Verkoston käynnistyminen oli hidasta. "Mieslähtöisyyttä monialaisesti" verkostotapaamisia järjestettiin kuusi kertaa. Tapaamisiin osallistui aina myös hankkeen miehiä. Tapaamisia oli vaikea saada mukaan julkisen sektorin edustajia. Hankkeen loppupuolella kuitenkin kaikkien kohderyhmän kanssa työskentelevien edustus saatiin tapaamisiin. Kohderyhmän edustajat sekä pääsivät näin tuomaan ajatuksiaan esille ja kokivat, että heidät otettiin vakavasti. Hankkeen loppujulkaisussa nostetaan esille hanketyön kautta selville tulleita palvelujärjestelmässä olevia palveluvajeita vaikeassa asemassa olevien ihmisten palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Hankkeen loppujulkaisu on saatavilla: http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/102-Tyoelaman-ulkopuolella-Tesoman-miahet.pdf. Hankkeen toiminnot loppuivat joulukuussa 2017. Toiminta kuitenkin jatkuu Harjun seurakunnan diakoniatyön ja miesten toimesta matalan kynnyksen periaatteella. Miehet perustivat yhdistyksen, jonka puitteissa jatkavat toimintaa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat