|
|
|
Hankekoodi: S20441
Hankkeen nimi: Elämän teatteria ja Sporttia - Työkykyinen nuori,uusia toimenpiteitä liikunnan ja kulttuurin avulla
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.12.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Liikunta ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1510340-8
Jakeluosoite: Paukkulantie 22
Puhelinnumero: 0440651615
Postinumero: 50170
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.esliikunta.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Parta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443410077
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Elämän teatteria ja sporttia. Työkykyinen nuori - uusia toimenpiteitä liikunnan ja kulttuurin avulla
Hankkeen tavoitteena oli harjoittaa ja tukea Esedun opiskelijoiden työelämän valmiuksia kuten vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja, rohkeutta toimia ryhmissä sekä tukea työkykyä ja työssäjaksamista myös riittävän fyysinen kunnon näkökulmasta. Tavoitteena on ollut ehkäistä ja vaikuttaa työpaikoilta tulleisiin viesteihin, joissa ollaan oltu huolissaan opiskelijoiden heikosta terveydentilasta, jaksamattomuudesta ja yleisestä elämän hallitsemattomuudesta. Nämä samat asiat heijastuvat opiskelijoiden päivittäisessä opiskelussa, ja näillä asioilla on negatiivinen vaikutus myös koulutuksen läpäisyyn ja opintojen keskeyttämiseen.
Toisena näkökulmana on ollut vahvistaa henkilöstön valmiuksia ja keinovalikoimaa nuorten kohtaamiseen ja ryhmäyttämiseen teatterin ja liikunnan keinoin.
Toimenpiteet:
Toteutettiin 10x 1,5 tunnin mittaisia toimintapajoja yhteensä 7:lle eri pilottiryhmälle opettajineen.
1. Autonkuljettajat (22 opisk.)
2. Hotelli-, ravintola-, ja catering alan opiskelijat (ryhmä 1) (15)
3. Rakennusalan opiskelijat (22)
4. Pintakäsittelijät (15)
5. Hotelli-, ravintola-, ja catering alan opiskelijat (ryhmä 2) (15)
6. Matkailupalveluiden tuottajat (15)
7. Lähihoitaja opiskelijat (26)
Hankkeeseen osallistui yhteensä 115 opiskelijaa ja 10 opettajaa
Toimintapajojen sisältöinä toteutettiin mm. vuorovaikutus-, kohtaamis- ja esiintymisharjoitteita ja nuorten toiveiden mukaisia tutustumisia liikuntamuotoihin esim. Kamppailu, golf, ratsastus ja nyrkkeily. Toimintapajojen tavoitteita ideoitiin yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa.
Vaikuttavuus
Hankkeen aikana kerättiin ja saatiin paljon pääosin hyvää palautetta sekä ryhmien opiskelijoilta että opettajilta. Hankkeen tuloksiksi nuoret itse arvioivat heidän oman rohkeuden lisääntymisen, esiintymistaitojen parantumisen ja sen että he tutustuivat toisiinsa paremmin. Nuorten avoimuus, rohkeus, uskallus, valmius heittäytyä myös epämukavuus alueelle kehittyi ja he kokivat tämän vahvistavan itsetuntoa esim. asiakaspalvelutilanteissa.
Muita tuloksia
--> henkilöstön kouluttamista jatkettiin hankeajan jälkeen
--> luotiin uudenlainen toimintatapa kokeiluun HotRaCa-koulutukseen (yritysten ja opiskelijoiden yhteistyö)
--> nuorille saatiin uusia harrastuksia
--> verkostoituminen jatkui edelleen esim. Lihappro (liikunta- ja harrastemessut) toteuttaminen yhdessä. Verkostomainen työskentelytapa vakiintui
Lisäksi kokeiltiin mm.
- personal trainer -ohjausta
- järjestämällä koulutusta henkilöstölle (taukoliikunta, Aktiivisempi arki -työpajat)
- järjestettiin syksyllä Young Power päivät, jossa nuoret viettävät erilaista koulupäivää (impro, musaimpro, , näyttämötaistelu, monikulttturinen tanssi, kädentaidot, kuvataide=graffiti ja eri liikuntaharrasteet)
Likesin arvio hankkeesta:
Elämän teatteria ja sporttia -hanke on tähdännyt ESEDUn vision ja perustehtävän tukemiseen liikunnan ja teatterin keinoin. Molemmat on tässä ymmärrettävä laajasti: teatteri on tarkoittanut kaikkea itseilmaisua, vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemuksen kehittämistä ja liikunta kaikkea aktiivisuutta, jolla on pyritty rakentamaan aktiivista, työkykyistä ja itsestään huolehtivaa minuutta. Itsetuntemukseen, -ilmaisuun ja elämänhallintaan ja hyväksytyksi tulemiseen liittyvät seikat ovat monen opiskelijan elämässä ensimmäiseksi ratkaistavia. Näiden jälkeen tulee vaatimus fyysisen toimintakyvyn saattamisesta sille tasolle, että pitkä työura on mahdollinen. Ongelma on koko yhteiskunnan ja modernin elämäntavan laajuinen, vaikka keskustelu aiheesta keskittyy usein yksilön motivaatioon. Myös ratkaisujen täytyy olla yhteisötasoisia. Etenkin silloin, kun työ ei ole sinänsä fyysisesti kovin kuormittavaa mutta jaksaminen edellyttää toimintakykyä, on itsestä huolehtimisen malli rakennettava muuten. Arjen aktiivisuus, liikunnallinen elämäntapa tai jopa harrastaminen eivät kuitenkaan ole mahdollisia, jos nukkuminen ja ravinto eivät ole hallussa. Aihepiiriin on käytännössä välttämätöntä tarttua kaikin keinoin.
Johtopäätökset:
Piloteissa testatut harjoitteet ja menetelmät ovat yksittäisiä työkaluja, joita useissa ryhmissä voidaan käyttää sellaisinaan pedagogiikan syventämiseksi. Tämä on opettajien oma asia. Omistajuuden ja aloitteen hankkeen ja kumppanuuden jatkosta tulee olla koulutuksen järjestäjällä itsellään, koska opettamisen kehittäminen on ydintoiminto, joita ei voi ulkoistaa. Kysymys siitä, missä määrin koulutuksen järjestäjä haluaa tähän tukea ulkopuolelta, on johdon strateginen valinta ja vastaus on alisteinen sille, miten reformin asettamaan muutokseen vastataan.
Alueen ja opiskelijoidensa menestykseen tähtäävän koulutuksenjärjestäjän kannattaa jatkaa ja syventää toimintakulttuuria, jossa ympäristöstä otetaan tarjolla olevat hyödylliset välineet, jotka hankkeen kautta testattiin ja joilla opiskelijoiden työelämävalmiuksia voi tukea. Menetelmien tulee olla sellaisia, että ne eivät kuormita henkilökuntaa nykyistä enempää vaan niistä täytyy saada positiivisia tuloksia ns. pikavoittoja heti. Tällaisia ovat koulun arjen sujuvuuden parantaminen, kokemus siitä, että työpäivä on kiva aloittaa niin, että on hauskaa ja että opiskelijoihin ja heidän maailmaansa saa yhteyden. Siinä hanke onnistui hyvin.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opiskelijat ja opettajat. Opiskelijoista valitaan aluksi mukaan 5-7 pilottiryhmää ja ao. ryhmien ryhmänohjaajat. Tavoitteena on, että pilottiryhmät ovat sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoita. Hankkeen edetessä pilottiryhmien kanssa testattua toimintaa laajennetaan myös muihin opiskelijaryhmiin.
Young Power 2015 on nuorisokulttuurin kehittämistapahtuma, jossa nuoret viettävät hieman erilaista koulupäivää. Kymmenessä työpajassa tutustutaan mm. improon, musaimproon, monikulttuurisiin tansseihin ja eri liikuntaharrasteisiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 69 366
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 366
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 95 366
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 95 366
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoite on edistää nuoren tärkeintä pääomaa - työkykyä tulevaisuutta ajatellen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Elämän teatteria ja sporttia. Työkykyinen nuori - uusia toimenpiteitä liikunnan ja kulttuurin avulla
Hankkeen tavoitteena oli harjoittaa ja tukea Esedun opiskelijoiden työelämän valmiuksia kuten vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja, rohkeutta toimia ryhmissä sekä tukea työkykyä ja työssäjaksamista myös riittävän fyysinen kunnon näkökulmasta. Tavoitteena on ollut ehkäistä ja vaikuttaa työpaikoilta tulleisiin viesteihin, joissa ollaan oltu huolissaan opiskelijoiden heikosta terveydentilasta, jaksamattomuudesta ja yleisestä elämän hallitsemattomuudesta. Nämä samat asiat heijastuvat opiskelijoiden päivittäisessä opiskelussa, ja näillä asioilla on negatiivinen vaikutus myös koulutuksen läpäisyyn ja opintojen keskeyttämiseen.
Toisena näkökulmana on ollut vahvistaa henkilöstön valmiuksia ja keinovalikoimaa nuorten kohtaamiseen ja ryhmäyttämiseen teatterin ja liikunnan keinoin.
Toimenpiteet:
Toteutettiin 10x 1,5 tunnin mittaisia toimintapajoja yhteensä 7:lle eri pilottiryhmälle opettajineen.
1. Autonkuljettajat (22 opisk.)
2. Hotelli-, ravintola-, ja catering alan opiskelijat (ryhmä 1) (15)
3. Rakennusalan opiskelijat (22)
4. Pintakäsittelijät (15)
5. Hotelli-, ravintola-, ja catering alan opiskelijat (ryhmä 2) (15)
6. Matkailupalveluiden tuottajat (15)
7. Lähihoitaja opiskelijat (26)
Hankkeeseen osallistui yhteensä 115 opiskelijaa ja 10 opettajaa
Toimintapajojen sisältöinä toteutettiin mm. vuorovaikutus-, kohtaamis- ja esiintymisharjoitteita ja nuorten toiveiden mukaisia tutustumisia liikuntamuotoihin esim. Kamppailu, golf, ratsastus ja nyrkkeily. Toimintapajojen tavoitteita ideoitiin yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa.
Vaikuttavuus
Hankkeen aikana kerättiin ja saatiin paljon pääosin hyvää palautetta sekä ryhmien opiskelijoilta että opettajilta. Hankkeen tuloksiksi nuoret itse arvioivat heidän oman rohkeuden lisääntymisen, esiintymistaitojen parantumisen ja sen että he tutustuivat toisiinsa paremmin. Nuorten avoimuus, rohkeus, uskallus, valmius heittäytyä myös epämukavuus alueelle kehittyi ja he kokivat tämän vahvistavan itsetuntoa esim. asiakaspalvelutilanteissa.
Muita tuloksia
--> henkilöstön kouluttamista jatkettiin hankeajan jälkeen
--> luotiin uudenlainen toimintatapa kokeiluun HotRaCa-koulutukseen (yritysten ja opiskelijoiden yhteistyö)
--> nuorille saatiin uusia harrastuksia
--> verkostoituminen jatkui edelleen esim. Lihappro (liikunta- ja harrastemessut) toteuttaminen yhdessä. Verkostomainen työskentelytapa vakiintui
Lisäksi kokeiltiin mm.
- personal trainer -ohjausta
- järjestämällä koulutusta henkilöstölle (taukoliikunta, Aktiivisempi arki -työpajat)
- järjestettiin syksyllä Young Power päivät, jossa nuoret viettävät erilaista koulupäivää (impro, musaimpro, , näyttämötaistelu, monikulttturinen tanssi, kädentaidot, kuvataide=graffiti ja eri liikuntaharrasteet)
Likesin arvio hankkeesta:
Elämän teatteria ja sporttia -hanke on tähdännyt ESEDUn vision ja perustehtävän tukemiseen liikunnan ja teatterin keinoin. Molemmat on tässä ymmärrettävä laajasti: teatteri on tarkoittanut kaikkea itseilmaisua, vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemuksen kehittämistä ja liikunta kaikkea aktiivisuutta, jolla on pyritty rakentamaan aktiivista, työkykyistä ja itsestään huolehtivaa minuutta. Itsetuntemukseen, -ilmaisuun ja elämänhallintaan ja hyväksytyksi tulemiseen liittyvät seikat ovat monen opiskelijan elämässä ensimmäiseksi ratkaistavia. Näiden jälkeen tulee vaatimus fyysisen toimintakyvyn saattamisesta sille tasolle, että pitkä työura on mahdollinen. Ongelma on koko yhteiskunnan ja modernin elämäntavan laajuinen, vaikka keskustelu aiheesta keskittyy usein yksilön motivaatioon. Myös ratkaisujen täytyy olla yhteisötasoisia. Etenkin silloin, kun työ ei ole sinänsä fyysisesti kovin kuormittavaa mutta jaksaminen edellyttää toimintakykyä, on itsestä huolehtimisen malli rakennettava muuten. Arjen aktiivisuus, liikunnallinen elämäntapa tai jopa harrastaminen eivät kuitenkaan ole mahdollisia, jos nukkuminen ja ravinto eivät ole hallussa. Aihepiiriin on käytännössä välttämätöntä tarttua kaikin keinoin.
Johtopäätökset:
Piloteissa testatut harjoitteet ja menetelmät ovat yksittäisiä työkaluja, joita useissa ryhmissä voidaan käyttää sellaisinaan pedagogiikan syventämiseksi. Tämä on opettajien oma asia. Omistajuuden ja aloitteen hankkeen ja kumppanuuden jatkosta tulee olla koulutuksen järjestäjällä itsellään, koska opettamisen kehittäminen on ydintoiminto, joita ei voi ulkoistaa. Kysymys siitä, missä määrin koulutuksen järjestäjä haluaa tähän tukea ulkopuolelta, on johdon strateginen valinta ja vastaus on alisteinen sille, miten reformin asettamaan muutokseen vastataan.
Alueen ja opiskelijoidensa menestykseen tähtäävän koulutuksenjärjestäjän kannattaa jatkaa ja syventää toimintakulttuuria, jossa ympäristöstä otetaan tarjolla olevat hyödylliset välineet, jotka hankkeen kautta testattiin ja joilla opiskelijoiden työelämävalmiuksia voi tukea. Menetelmien tulee olla sellaisia, että ne eivät kuormita henkilökuntaa nykyistä enempää vaan niistä täytyy saada positiivisia tuloksia ns. pikavoittoja heti. Tällaisia ovat koulun arjen sujuvuuden parantaminen, kokemus siitä, että työpäivä on kiva aloittaa niin, että on hauskaa ja että opiskelijoihin ja heidän maailmaansa saa yhteyden. Siinä hanke onnistui hyvin.