|
|
|
Hankekoodi: S20397
Hankkeen nimi: Etelä-Pirkanmaan sosiaalisen kuntoutuksen hanke - SOKU
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.11.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Valkeakosken kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0157568-2
Jakeluosoite: Valkeakosken kaupunki, Sääksmäentie 2, PL20
Puhelinnumero: 03 5691 100
Postinumero: 37601
Postitoimipaikka: Valkeakoski
WWW-osoite: http://www.valkeakoski.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Forstén Piritta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rahoitusneuvoja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 335 6081
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sosiaalista osallisuutta ja työelämäosallisuutta vahvistavien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen kehittäminen on välttämätöntä. Tulevan hankkeen avulla luodaan rakenteita ja malleja sekä yhteistyölle että ennen kaikkea toiminalle, josta pitkään työttöminä olleet ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt hyötyvät.
TAVOITTEET
Henkilöiden osallisuutta vahvistavien toimintatapojen ja palveluiden kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti monimuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen (sisältää mm. yksilö- ja ryhmävalmennuksen, vertaistoiminnan sekä terveyspalvelut) ja yhteisösosiaalityön sekä monikanavaisten palvelujen avulla.
Hankeen tavoitteet ovat seuraavat:
• Rakennetaan toimiva yhteispalvelukeskuksien kautta tapahtuva palveluohjaus.
• Käytetään hyväksi havaittuja arviointityökaluja.
• Suunnitellaan ja toteutetaan monimuotoinen sosiaalisen kuntoutuksen palvelu.
• Rakennetaan yksilö- ja ryhmäpalvelut omatyöntekijämallin mukaan.
• Hyödynnetään kuntoutuksessa suunnitelmallista vertaistoimintaa.
• Toteutetaan alueellinen yhteisösosiaalityön toimintatapa, jolla edistetään asiakkaiden sosiaalista ja työeämäosallisuutta.
• Luodaan monikanavaiset palvelut, joita hyödynnetään myös palvelukioskien avulla.
• Kehitetään palveluja asiakasraatien ja kokemusasiantuntijoiden avulla.
TOIMENPITEET
Monimuotoinen sosiaalinen kuntoutus
Kuntien sosiaalityön monimuotoisella sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan pitkään työttöminä olleiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen ja työelämäosallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. Sosiaalisessa kuntoutuksessa yksilöllinen tuki yhdistyy toiminnallisuuteen, jonka nähdään edistävän ihmisen toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa.
Hankkeen sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa on keskeisintä yksilöllinen, ryhmämuotoinen ja yhteisöllinen tuki ja valmennus, jonka avulla edistetään työttömän henkilön osallisuutta, elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, tulevaisuuden suunnitelmia ja arjessa selviytymistä. Toiminnassa hyödynnetään ammattilaisten panosta, vertaisten ja yhteisöjen tukea ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Kokonaisuuteen yhdistetään vahvasti myös terveydenhuollon palvelut. Palveluiden koordinointivastuu säilyy asiakkaan omatyöntekijällä koko sosiaalisen kuntoutuksen ajan.
Yhteisösosiaalityö
Hanke suunnittelee ja toteuttaa yhteisösosiaalityön mukaista toimintaa. Yhteisösosiaalityössä lähdetään siitä, että perinteiset yhteisöt kytkeytyvät uudentyyppisiin yhteisöllisiin muotoihin. Yhteisöt ovat monimuotoisia ja henkilöiden osallisuutta tuetaan arjen verkostoissa. Sosiaalityön ja asiakastyön tavoitteisiin pyritään rakentamalla, tukemalla ja kehittämällä näitä yhteisöjä.
Yhteisöllisyys on yhteenkuuluvuutta. Yhteisösosiaalityössä sosiaalityöntekijän tulee ymmärtää yhteisön ja yhteisöllisyyden historiaa, ryhmäprosesseja ja -dynamiikkaa. Hänen tulee kyetä arvioimaan ja soveltamaan erilaisia yhteisöjen kanssa toimivia työmenetelmiä.
Yhteisösosiaalityön keskeisiä toimintaperiaatteita ovat seuraavat:
• sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy
• lähipalvelujen kehittäminen
• kansalaisten oma-aloitteisuuden tukeminen
• sosiaalisten verkostojen merkityksen tunnustaminen
Monikanavapalvelut
Hankkeen kehitystehtävänä on palvelujen muutos asiakaslähtöisiksi tietotekniikalla tuetuiksi monikanavapalveluiksi. Tämä tarkoittaa, että eri hallintojen ja hankkeen palvelut ovat käytettävissä verkossa, puhelimella, henkilökohtaisena palveluna toimipisteessä ja videoyhteyksin kotoa tai kuntien palvelukioskeista. Hankkeen tulee tarjota osallistujille mahdollisuus monikanavapalvelujen kehittämiseen. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi hyödyntämällä internetissä syntyviä yhteisöllisiä vaikuttamismahdollisuuksia. Hankkeessa selvitetään, miten nykyisten verkkopalveluiden rinnalle saadaan mobiilipalveluita sekä asiakkaiden että liikkuvaa työtä tekevien projektityöntekijöiden käyttöön.
Monikanavapalveluja toteutettaessa tulee huolehtia digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemisestä. Se tarkoittaa, että kaikilla hankkeen asiakkailla tulee olla mahdollisuus käyttää verkkopalveluja. Digitaalista syrjäytymistä ehkäistään ainakin antamalla koulutusta tietotekniikan käytössä.
Monikanavapalvelujen kehittäminen perustuu hankkeessa seuraaviin uudistuksiin:
• Kuntoutuksen ja työllisyyden hoidon palveluja kehitetään huomioiden monikanavamalli.
• Asiakas saa palvelut valitsemansa kanavan kautta.
• Verkkopalveluilla lisätään palvelujen vaikuttavuutta ja tuetaan kuntoutujan omatoimisuutta.
• Verkkopalvelut liittyvät saumattomasti perinteisiin palveluihin.
• Kunnat ja hanke huolehtii osaltaan digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemisestä.
• Tietotekniikkaa hyödynnetään kuntalaisten osallisuuden, vuorovaikutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.
• Kuntien toimipisteisiin ja valittuihin palvelukioskeihin rakennetaan kuntien/hankkeen ylläpitämiä langattomia WLAN-verkkoja.
• Kuntien omat valmiudet, kuten muutosten johtamiskyky ja henkilöstön osaaminen, pidetään kehityksen edellyttämällä tasolla.
KOHDERYHMÄT
Kohderyhmät ovat seuraavat:
• Työttömät (työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt), jotka tarvitsevat sosiaalista kuntoutusta palatakseen työmarkkinoille.
• Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat henkilöt (kehitystehtävien toteuttajina).
• Kelan palveluista vastaavat henkilöt (kehitystehtävien toteuttajina).
• Kolmannen sektorin toimijat ja tukihenkilöt.
TULOKSET
Asiakkaat
• Asiakasmäärä on noin 540 henkilöä (kolmen vuoden aikana).
• Kaikille laaditaan palvelusuunnitelma (100 %), joka on toteutettavissa.
• Vähintään 80 % saa sitä palvelua, joka edistää kuntoutumista ja sosiaalista sekä työelämäosallisuutta.
• Naisia noin 40 % ja miehiä noin 60 %.
• Asiakaskunnassa on noin 5 % romaneja ja maahanmuuttajia.
Pitkän aikavälin tulokset
• Syntyy käyttökelpoinen monimuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen työmuoto ja yhteisösosiaalityön toimintatapa.
• Saadaan selkeä asiakasohjausprosessi (arviot, selvitykset, suunnitelmat, yksilö- ja ryhmävalmennukset, vertaistoiminta ja yhteisöllisyys).
• Toteutetaan alueellinen yhteisösosiaalityön toimintatapa, jolla edistetään asiakkaiden sosiaalista ja työeämäosallisuutta.
• Rakennetaan toimivat monikanavaiset palvelut ja palvelukioskit.
• Palvelut toteutuvat huomioiden asiakkaiden/kokemusasiantuntijoiden näkemykset.
• Hankeen luomat toimintatavat ovat käytettävissä muissa kunnissa.
• Taloudellista säästöä sekä kunnille että valtiolle, kun asiakkaat ovat oikean palvelun piirissä.
• Työttömät (työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt), jotka tarvitsevat sosiaalista kuntoutusta selviytyäkseen arjessa sekä palatakseen yhteiskunnaalliseen osallisuuteen ja työmarkkinoille.
• Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista sekä nuorten palveluista ja työllisyyden hoidon yksiköistä vastaavat henkilöt kehitystehtävien toteuttajina.
• Kelan palveluista vastaavat henkilöt kehitystehtävien toteuttajina.
• Kolmannen sektorin toimijat ja asiakkaiden tukihenkilöt.
• Asiakkaiden perheet
• Asiakkaiden tukihenkilöt ja ystävät
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 789 752
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 723 571
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 053 002
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 014 547
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan
Kunnat: Valkeakoski, Urjala, Akaa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 380
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköisiä palveluja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköisiä palveluja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 3 |
| Huolehditaan siitä, että työhankija-asiakkaiden määrä kasvaa kuntoutuneiden asiakkaiden myötä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 3 |
| Hanke rakentaa monikanavapalveluja, jotka ovat aineettomia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 0 |
| Henkilökohtainen valmennus ja osallisuuden lisääminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 0 |
| Tarjotaan kaikille osallistujille yksilölliset palvelut. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 6 |
| Tarjotaan heikommassa asemassa oleville henkilöille yksilöllisiä ja laadukkaita palveluja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 6 |
| Hanke vaikuttaa kuntien palvelurakenteeseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Etelä-Pirkanmaan sosiaalisen kuntoutuksen hankkeen (SoKu) tehtävänä oli sosiaalihuoltolain (SHL 17§) mukaisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen ja toteuttaminen. Se tarkoitti, että vahvistettiin työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien henkilöiden arjen hallintaa ja sosiaalista toimintakykyä sekä parannettiin työkykyä, ehkäistiin syrjäytymistä ja edistettiin osallisuutta.
Tavoitteena oli kehittää monimuotoista sosiaalisen kuntoutuksen palvelua, jossa yksilöllinen tuki yhdistetään ryhmämuotoiseen (ryhmävalmennukseen) toimintaan. Ryhmävalmennuksen ja yhteisöllisyyden nähtiin edistävän myös ihmisten osallisuutta ja parantavan työelämävalmiuksia.
Hankehakemuksessa asetettiin seuraavia tavoitteita:
- Sosiaalisen kuntoutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen.
- Asiakkaiden elinolosuhteiden ja toimintaympäristön parempi huomioiminen kuntoutustyössä.
- Monimuotoisen ja monikanavaisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen.
- Sellaisen yhteisösosiaalityön mallin rakentaminen, millä tuetaan osallistujan sosiaalista hyvinvointia ja
arjen hallintaa.
SoKu-hankkeen toimintojen toteutus
Hanke suunnitteli ja toteutti sosiaalista kuntoutusta yhteisösosiaalityön näkökulmasta. Yhteisötyöhön kuului asiakkaiden osallisuuden tukeminen arjen verkostoissa. Sosiaalisen kuntoutuksen ja asiakastyön tavoitteisiin pyrittiin tukemalla, kehittämällä ja rakentamalla näitä verkostoja. Toiminnan perusajatus oli sosiaalisten ongelmien ehkäisy, lähipalveluiden kehittäminen, osallistujien oma-aloitteellisuuden tukeminen ja luotujen sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen.
Hankkeen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa oli keskeistä yksilöllinen, ryhmämuotoinen sekä yhteisöllinen tuki ja valmennus. Niiden avulla edistettiin asiakkaiden arjenhallintaa, osallisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Toiminnassa hyödynnettiin monien ammattilaisten panosta sekä vertaisten ja yhteisöjen tukea. Kokonaisuuteen liittyi vahvasti myös terveydenhuollon ja Kelan palvelut. Asiakastyössä koordinaatiovastuu oli hankkeen omatyöntekijällä.
Ryhmävalmennus - Ryhmät
Hankkeen yhtenä työtapana oli suunnitelmallinen ryhmävalmennus, joka oli kuntoutumista edistävää palvelua. Se toteutettiin teema- ja vertaisryhmissä erilaisin menetelmin. Ryhmävalmennuksessa paneuduttiin arki-, työelämä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Valmennuksen tarkoitus oli luoda kuntouttava prosessi, jossa ryhmän ohjaaja opastaa ja rohkaisee osallistujia erilaisten taitojensa käyttämiseen. Kaikille ryhmille ja ryhmäläisille oli yhteisenä tavoitteena tukea toisiaan arjessa sekä edistää osallisuutta ja vertaisuutta. Lisäksi tarjottiin foorumi sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Ryhmiä (valmennusta) oli sekä määräaikaisia että toistaiseksi kokoontuvia. Niiden sisällön suunnittelu ja toteutus tehtiin asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Lisäksi huomioitiin, että toiminta tuki yksilöllisiä tavoitteita. Osalle asiakkaista ryhmään osallistuminen rakennettiin osaksi suunnitelmallista kuntoutusta.
Kohtaamispaikat - Narikat
Hanke perusti Etelä-Pirkanmaan kuntiin osallisuuden tilat, jotka saivat nimekseen Kohtaamispaikka Narikka. Niistä rakennettiin yhteisöjä, joissa kävijä sai kokea osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Kohtaamispaikoissa yhdistyi sopivalla tavalla yksilötyö ja yhteisöllinen toiminta. Narikassa asiakasta voitiin tavata useita kertoja viikossa. Tapaaminen tapahtui yhteisessä ympäristössä, jossa roolit hämärtyivät hyvässä mielessä ja asiakas sekä työntekijä pystyivät tutustumaan toisiinsa paremmin.
Kohtaamispaikassa läsnä oleva ja jalkautuvalla työtavalla toimiva työntekijä sai asiakkaan arjesta hyvän kuvan. Tähän liittyi myös se, että asiakkaan ja työntekijän kohtaamiset olivat ajoittain myös suunnittelemattomia. Näin nähtiin paremmin asiakkaan todellinen fyysinen ja psyykkinen vointi ja asiakkaan näkökulman ymmärtäminen helpottui toimistotapaamisiin verrattuna. Tuloksellisesta ja toimivasta ryhmä- ja kohtaamispaikkatoiminnasta voi tulevaisuudessa rakentaa aikuisten ohjaamoja.
Asiakkaan, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Kelan yhteistyö – Nelikanta-yhteistyö
Hankkeen asiakkailla oli erilaisia kuntoutuspalvelujen tarpeita ja niiden toteuttamiseen tarvittiin useiden ammattilaisten osaamista. Tämän vuoksi hankkeen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tekivät tiivistä ja monialaista yhteistyötä. Terveydenhuollon valmisteltujen vastaanottojen lisäksi ryhdyttiin rakentamaan toimivaa Nelikanta-yhteistyötä. Siinä asiakas, sosiaali- ja terveysalan ammattilainen sekä Kelan asiantuntija yhdessä arvioivat palveluiden tarpeen ja tekivät jatkosuunnitelmat.
Asiakkaan, sosiaalityöntekijän, sairaanhoitajan ja nimetyn Kelan työntekijän välinen yhteistyö oli varsin toimivaa. Asiakkailla saattoi olla terveydenhuollon palveluihin jumiutuneita tilanteita, jolloin asiat eivät edistyneet. Yhteistyön myötä kokonaistilanne selvitettiin tehokkaasti. Asiakkaalle laadittiin palvelusuunnitelma, jonka perusteella edettiin eteenpäin. Kaiken kaikkiaan toiminta vähensi asiakkaan huolia ja mahdollisia lääkärikäyntejä. Nelikantatapaamiset voitiin toteuttaa nopealla rytmillä kahdesti viikossa. Asiakkaiden kannalta ammattilaisten yhteistyö nopeutti asioiden etenemistä ja edisti kuntoutumista.
Monikanavapalvelu, nettineuvonta, tiedottaminen ja viestintä
Hankeessa tehtiin asiakastyötä hyödyntäen erilaisa yhteydenpitokanavia. Asiakkaiden yksilöllisiä toiveita pyrittiin huomioimaan kanavaa valittaessa. Työtä tehtiin kasvokkain (myös videoyhteys) ja mobiililaitteella (puhelut, tekstiviestit, sähköposti, whatshapp, facebook ja messenger). Sähköisten palvelujen käytössä asiakkaita neuvottiin työntekijöiden ja nettineuvojien toimesta. Hankkeen tiedottamista toteutettiin mm. kirjeitse, facebookin, kuntien nettisivujen ja lehtien ilmoitussivujen kautta.
Asiakasmäärä ja hankkeen taiteellinen ulostulo
Hankkeessa oli 246 asiakasta (Akaa 91, Urjala 62 ja Valkeakoski 93 /ESR/EURA), kahdeksan työntekijää ja joukko yhteistyökumppaneita, joiden kanssa kehitettiin Etelä-Pirkanmaan monimuotoista sosiaalista kuntoutusta. Aktivointiaste oli 40% (ESR henkilötietojärjestelmässä 26%).
SoKu-hanke nosti esille asiakkaiden palvelukokemuksia. Kokemuksista kertomisen oletettiin vaikuttavan myös palvelurakenteisiin ja avaavan tietä yhteiskehittämiseen. Ajatuksena oli se, että tuomalla esille asiakkaiden elämän todellisuus ja palvelutarpeet voidaan myös vaikuttaa sosiaalipalvelujen kehittämiseen, toteuttamiseen ja kunnalliseen päätöksentekoon.
Hankeen lopussa toteutettiin asiakkaiden taiteellinen ulostulo. Taidetyöpajoihin syksyn aikana osallisuneet asiakkaat pääsivät kertomaan estradille, millaista on olla sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas. Alan ammattilaisille ja päättäjille suunnattu esitys kiersi Akaassa, Urjalssa, Valkeakoskella ja Tampereella. Esityksessä oli yhdeksän asiakasnäyttelijää, jotka keroivat teatterin keinoin kokemuksia palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Esityksen nimi oli - Vähän raitaa siihen arkeen.