|
|
|
Hankekoodi: S20395
Hankkeen nimi: Osallisuutta osuuskunnista
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.4.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Kiipulasäätiö
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0147520-0
Jakeluosoite: Kiipulantie 507
Puhelinnumero: +358368521
Postinumero: 14200
Postitoimipaikka: Turenki
WWW-osoite: http://www.kiipula.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ora Petteri
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503003764
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen kohderyhmänä ovat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat: vammaiset, mielenterveyskuntoutujat, osatyökykyiset sekä pitkäaikaistyöttömät. Hankkeen toimenpiteet avataan myös työvoiman ulkopuolella oleville ryhmille (työkyvyttömyyseläke ym.). Näiden ryhmien osallisuuden ja työllistymisen lisäämiseen tarvitaan uudenlaisia keinoja.
Hankkeen tavoite on kehittää toimintapaikkakunnilla innovatiivinen osuuskuntatoiminnan malli, joka tarjoaa projektin kohderyhmille matalan kynnyksen ohjaus- ja valmennuspalvelua ja mahdollisuuden työtehtävien kautta työllistymispolulla etenemiseen. Osuuskuntaympäristö tarjoaa mahdollisuuden yhteistoiminnalliseen sosiaaliseen kuntoutumiseen, tekemiseen ja yrittämiseen. Perustettavat osuuskunnat toimivat myös palvelujen tuottajina esimerkiksi vanhustyön saralla.
Projektin aluksi jokaisella paikkakunnalla kootaan potentiaaliset asiakkaita lähettävät tahot yhteen ja selvitetään projektin idea. Osuuskunnan mahdollisuuksista järjestetään koulutustilaisuuksia viranomaisille, työpajoille ja järjestöille. Seuraavaksi kootaan asiakasryhmät, joiden kanssa aloitetaan varsinainen osuuskuntavalmennus. Innovatiivinen osuuskuntahautomo (virtuaalinen / fyysiseen tilaan tukeutuva) tuottaa aloittavan osuuskunnan.
Osuuskunnan keskeinen tehtävä on tuottaa palveluja siten kuin sen jäsenien osaaminen ja voimavarat sallivat. Markkinoinnissa ja työtilaisuuksien luomisessa otetaan yhteys paikkakunnan muihin osuuskuntiin sekä pienyrittäjiin. Osuuskunta asemoidaan osaksi palvelujen ja palvelun tuottamisen kunnallista järjestystä.
Osuuskunnan kehittämissä / tuottamissa palveluissa otetaan huomioon kunnan tarve ja mahdollisuudet. Innovatiivinen osuuskunta voi tuottaa pienimuotoisia palveluja monelle kunnan toiminta-alueelle. Maksajana voi olla kunta, jolloin tarvitaan yhteisneuvotteluja hankintakäytännöistä. Yksityiset ihmiset voivat toimia pienimuotoisten palvelujen ostajina, esimerkiksi ns. kortteliosuuskunta voi tarjota asuinyhteisölle sopimuksen mukaan eri palveluja.
Hankkeen tuloksena syntyy malli innovatiivisesta osuuskunnasta, sen perustamisesta, valmennus- ja koulutuskäytännöistä, markkinamahdollisuuksista sekä asiakasvirroista. Mallin eri osajärjestelmiä on jo kokeiltu muutamassa STM:n kehittämishankkeessa, nyt rakennettava kokonaisuus on tarkoitettu valtakunnallisesti sovellettavaksi.
Hankkeen tulokset on toiminnallisesti ja rahoituksellisesti ankkuroitavissa kunnissa jo toimiviin palvelujärjestelmiin. Osuuskuntamalli soveltuu osaksi kuntouttavaa työtoimintaa tai sen voi järjestää työpajan osana.
Sosiaalitoimen asiakkaat, te-hallinnon asiakkaat, joiden työllistyminen on haastavaa ja vaatii kuntoutuksellista työotetta. Työkyvyttömyyseläkkeellä tai muutoin työvoiman ulkopuoliset henkilöt, jotka haluavat ja kykenevät työhön.
Viranomaiset kunnan sosiaalityössä. Kunnan hallintokunnat potentiaalisina työllistäjinä. Muut osuuskunnat ja pienyritykset yhteistyökumppaneina ja potentiaalisina työllistäjinä. Te-hallinnon työntekijät. Järjestöt ja työpajat sekä asiakkaiden lähettäjinä että valmennuksen yhteistyökumppaneina.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 907 276
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 896 951
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 109 907
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 118 774
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 21
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21
Suunniteltu: 442
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 7 |
| Osuuskuntien keskeinen markkinointivaltti on niiden kyky tuottaa ekologisesti kestäviä tuotteita ja toimintoja. Tämä otetaan huomioon valmennuksissa / koulutuksissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Kuten edellä, mutta ei erityisiä toimia tähän liittyen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Kuten edellä, mutta ei erityisiä tähän liittyviä toimia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Kuten edellä, toki hiilijalanjälkeä pienentää tvt-tekniikan käyttö eri paikkakuntien välisessä kommunikaatiossa sekä asiakasohjauksessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Ei erityisiä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 5 |
| Kaikilla projektipartnereilla on materiaalien kierätysohjelma ja -järjestelmä. Yrityskoulutuksessa tämä on pakollinen jakso | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 5 |
| Osuuskunnat ovat paikallisia ja usein niiden toiminnasssa korostuvat ekologiset arvot ja ratkaisut. Näihin kannustetaan valmennuksissa ja koulutuksissa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Osuuskunnat toimivat paikallisten tarpeiden varassa ja luovat yhteistyötä yrittäjien välille. Osuuskuntatyöllistymisen myötä paikallistalous vahvistuu. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Projektissa kehitetään paikallista ohjausosaamista. Myös osuuskunnat tuottavat aineettomia tuotteita ja alveluita | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Taloudellinen liikkuminen on paikallisyrittäjän valtti. Projektipartnereiden kommunikaatiossa käytetään mahdollisimman paljon tvt-tekniikkaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Työttömyys vaikuttaa heikentävästi sekä terveyteen että hyvinvointiin (THL 2014 ym.). Kaikki aktiivitoiminnat kohottavat osallistujien koettua hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankeessa otetaan huomioon sukupuolesta johtuvat erot oppimisessa ja työllistymisessä. Toiminnassa kannustetaan ylittämään tavanomaiset sukupuolirajat eri ammattien kohdalla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 4 |
| Osuuskunta oppimis-. ja työympäristönä kannustaa erilaisuuden hyväksymiseen. Koska ohjauksen / oppimisen lähtökohtana on ihmisten voimmannuttaminen, nähdään erilaisuus voimavarana. Projektissa ei ole rajausta syrjäytymisen / osattomuuden syyn kohdalla, se voi johtua vammasta, sairaudesta, etnisestä taustasta tai jostain muusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Osuuskunnan jäsenistä kasvaa aktiivisia kansalaisia, jotka osaavat arvostaa kulttuuri-identiteettiä | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Ympäristöosaaminen on osa koulutusta, mutta sen rooli ei hankkeessa ole keskeinen. | ||
Osallisuutta osuuskunnista
Hankkeen kohderyhmänä olivat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat: vammaiset, mielenterveyskuntoutujat, osatyökykyiset, pitkäaikaistyöttömät sekä työvoiman ulkopuolella olevat ryhmät (työkyvyttömyyseläke ym.), joiden osallisuuden ja työllistymisen lisäämiseen tarvittiin uudenlaisia toimintakeinoja.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintapaikkakunnilla innovatiivinen osuuskuntatoiminnan malli, joka tarjoaa projektin kohderyhmille matalan kynnyksen ohjaus- ja valmennuspalvelua sekä mahdollisuuden osallisuuden lisäämiseen sekä pienimuotoisten työtehtävien kautta työllistymispolulla etenemiseen. Osuuskuntaympäristö tarjoaa mahdollisuuden yhteistoiminnalliseen sosiaaliseen kuntoutumiseen ja yrittämiseen. Hankkeen toiminnan seurauksena osatyökykyisten perustamat osuuskunnat toimivat myös palvelujen tuottajina esimerkiksi vanhustyön saralla.
Hankkeen aluksi jokaisella paikkakunnalla koottiin kohderyhmän asiakkaita lähettävät tahot yhteen ja esiteltiin hankkeen idea. Osuuskunnan mahdollisuuksista järjestettiin lähes kaksisataa infotilaisuutta viranomaisille, työpajoille ja järjestöille. Seuraavaksi koottiin kohderyhmät, joiden kanssa aloitettiin varsinainen osuuskuntavalmennus, jonka yhteydessä ideoitiin oman osuuskunnan toimintaa. Osuuskuntavalmennuksen tavoitteena oli antaa osallistujille valmiudet osuuskunnan perustamiseen. Hankkeen järjestämien osuuskuntavalmennusten seurauksena syntyi neljä osuuskuntaa. Osuuskunnissa on edelleen hankkeen päättyessä lähes sata jäsentä. Osuuskunnan perustaneille, hankkeen kohderyhmään kuuluneille osuuskuntien jäsenille, järjestettiin yksilö- ja ryhmävalmennusta tarpeen mukaan osuuskuntatoiminnan tueksi. Osuuskuntien keskeinen tehtävä oli tuottaa palveluja sen jäsenten osaamisen ja voimavarojen sallimissa puitteissa.
Markkinoinnissa ja työtilaisuuksien luomisessa otettiin yhteys paikkakunnan muihin osuuskuntiin sekä pienyrittäjiin, joiden kanssa tehtiin yhteistyötä. Osuuskunta oli tarkoitus asemoida osaksi kunnan palveluita. Osuuskunnan kehittämissä / tuottamissa palveluissa otettiin huomioon kunnan tarve ja mahdollisuudet mm. hankintojen tekemiselle osuuskunnan kautta. Innovatiivinen osuuskunta pystyi tuottamaan pienimuotoisia palveluja monelle kunnan toiminta-alueelle. Myös yksityiset ihmiset toimivat pienimuotoisten palvelujen ostajina, esimerkiksi ns. työosuuskunnat tarjosivat sopimuksen mukaan eri palveluja kotitalouksille.
Hankkeen tuloksena syntyi kuvaukset innovatiivisesta osuuskunnasta, valmennuskäytännöistä ja osuuskunnan tarvitsemista tukimuodoista. Hankkeen tulokset ovat toiminnallisesti ja rahoituksellisesti ankkuroitavissa kunnissa jo toimiviin palvelujärjestelmiin. Osuuskuntamalli soveltuu osaksi kuntouttavaa työtoimintaa tai sen voi järjestää työpajan osana. Hankkeen tuottamat mallit ja materiaalit on koottu hankkeen nettisivuille: www.sites.google.com/gafe.kiipula.fi/osallisuuttaosuuskunnista ja ovat käytettävissä valtakunnallisesti.