|
|
|
Hankekoodi: S20392
Hankkeen nimi: Potkua biotalouteen: Selvitys osaamisen kehittämiseksi.
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.3.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: TTY-säätiö
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 2286106-3
Jakeluosoite: Korkeakoulunkatu 10
Puhelinnumero: 03 3115 11
Postinumero: 33720
Postitoimipaikka: Tampere
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paula Ihalainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Täydennyskoulutuskeskus Edutechin johtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 771 0013
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tarve:
Suomen biotalousstrategian mukaan maamme potentiaali biotaloudessa on n. 100 000 uutta työpaikkaa ja kokonaisuudessaan 100 miljardin euron liiketoimintakokonaisuus. Pirkanmaalle biotalous voisi tuoda n. 10 000 uutta työpaikkaa ja 10 miljardia liikevaihtoa. Ennen kuin po-tentiaali muuttuu työpaikoiksi ja liikevaihdoksi, tulee yritysten tunnistaa biotalouden potenti-aaliset liiketoimintamahdollisuudet sekä niiden synnyttämät osaamisen kehittämistarpeet. Yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja osaamisen kehittämistarpeiden tunnistamiseen tarvitaan selvitysprojekti, jonka tuloksena syntyy biotaloutta tukevan osaamisen kehittämisen mallintaminen.
Tavoitteet:
Hankkeen päätavoitteena on biotalouden kehittäminen Pirkanmaalla tunnistamalla yritysten potentiaaliset liiketoimintamahdollisuudet ja osaamisen kehittämistarpeet. Hankkeen tavoit-teena on mallintaa biotalouteen liittyvä osaamisen kehittäminen. Mallinnuksessa tunnistetaan osaamisen kehittämisen tarpeet sekä kuvataan kehittämisen toimenpiteet, joita biotalouden uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää.
Kohderyhmä:
Pääkohderyhmänä ovat Pirkanmaalaiset korkean teknologian yritykset, joilla on liiketoimin-tamahdollisuuksia Suomessa ja maailmalla. Haastatteluun valitaan tarkan esivalinnan jälkeen 21 yritystä, joista suurin osa on pieniä yrityksiä.
Toimenpiteet ja tulokset:
Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa:
1. TIEDON KERÄÄMISEN VAIHE
Toimenpiteet: selvitysprojektin toteutuksen suunnittelu (taustatiedon kerääminen, projektin aikataluttaminen), yrityshaastatteluiden suunnittelu (kohderyhmän rajaus, yritysten valinta, kysymysten valinta) ja haastattelujen toteutus
Tulokset: tiedonkeräämissuunnitelma ja haastattelujen toteuttamisen yhteenvetora-portti
2. VAIHE: TIEDON ANALYSOINTI
Toimenpiteet: haastatteluaineiston analysointi, workshop-tilaisuuksien suunnittelu ja toteutus sekä tulosten analysointi
Tulokset: haastattelujen johtopäätösraportti, workshoptilaisuuksien ohjelmat ja tulok-set -raportti
3. VAIHE: OSAAMISEN KEHITTÄMISEN MALLINTAMINEN
Toimenpiteet: selvityksen johtopäätösten tekeminen ja niiden pohjalta osaamisen kehittämisen mallintaminen sekä tulosten julkistaminen ja tiedon jakaminen
Tulokset: osaamisen kehittämisen mallinnus -raportti ja hankkeen loppuraportti
Pääkohderyhmänä ovat pirkanmaalaiset korkean teknologian yritykset, joilla on liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja maailmalla. Haastatteluun valitaan 1. vaiheessa määritellyin kriteerein eri kokoisia ja eri toimialoilla toimivia yrityksiä (esim. teollisuus, ict, rakentaminen, koneenrakennus, materiaali), jotka tavalla tai toisella liittyvät tai joilla on annettavaa biotalouden verkostomaiseen tuotannolliseen ja/tai liiketoiminnalliseen arvoketjuun. Haastateltavien kohderyhmään valituissa yrityksissä kuuluvat biotalouden kehittämisestä kiinnostuneet aktiiviset ja ennakkoluulottoman teknologia- ja liiketoimintaosaajat, yritysten johtohenkilöt, tuotteen, tuotannon ja teknologian kehittäjät, business developerit jne.
1. Koko suomalainen ja eurooppalainen sosiaaliseen ja taloudelliseen tasa-arvoon ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittamiseen perustuva yhteiskunta.
2. Muut pirkanmaalaiset yritykset, jotka hyötyvät uuden veturialan noususta. Biotalousala tarvitsee kehittyäkseen laajasti erilaisten yritysten tarjoamia palveluita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 52 454
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 52 454
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 69 938
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 69 938
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Orivesi, Parkano, Tampere, Punkalaidun, Nokia, Vesilahti, Valkeakoski, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Urjala, Virrat, Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Ikaalinen, Kangasala, Pälkäne, Juupajoki, Akaa, Ylöjärvi, Sastamala, Kihniö
Jakeluosoite: Tampereen teknillinen yliopisto, Edutech, Korkeakoulunkatu 7
Postinumero: 33721
Postitoimipaikka: Tampere
Suunniteltu: 21
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 10 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena on biotalouden kehittäminen Pirkanmaalla tunnistamalla yritysten potentiaaliset liiketoimintamahdollisuudet ja osaamisen kehittämistarpeet. Liiketoiminta voi perustua materiaaleihin ja/tai toimintamalleihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 9 |
| Uudistuvan teollisuuden biotalouteen liittyvät toimintamallit voivat onnistuessaan ohjata esim. energiantuotantoa kohti puhtaampia uusiutuvia lähteitä. Kiertotalouden näkökulmasta uudet liiketoimintamallit voivat pohjautua esim teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, jolloin materiaalitehokkuus ja myös logististen virtojen tehokkuus paranevat. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 9 |
| Biotalouteen perustuva teollisuus huomioi ja hyödyntää luonnon voimavaroja entistä monimuotoisemmin ja luonnollista kiertokulkua paremmin mukaillen. Näin myös esimerkiksi metsien viljely voi tulevaisuudessa olla useampia lajeja suosivampaa (vrt. yhden puulajin talousmetsät vs luonnonmukaiset sekametsät). | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 9 |
| Esimerkiksi biokaasun tuotannossa voidaan hyödyntää karjan lantaa, jolloin se saadaan pois rasittamasta maaperää ja vesistöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei suoranaisesti liity mihinkään Natura 2000 kohteeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 10 |
| "Toisen jäte on toisen aarre" ajatusta voisi pitää yhtenä hankkeen keskeisenä selvityksen kohteena. Eli olisiko mahdollista löytää teollisuuden sisältä lisää verkostoja, jotka voisivat hyödyntää toinen toisensa sivuvirtoja. Hyvä esimerkki löytyy Tanskasta Kalundborgin teollisuusalueelta http://www.symbiosis.dk/en | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 10 |
| Biotalouden kärki on lähiaikoina ollut juuri uusiutuvissa energialähteissä. Tässä hankkeessa se näkökulma on vahvasti mukana, mutta se ei ole ainoa mahdollisuus. Sitä siis edistetään, mutta siihen ei rajoituta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 9 |
| Uusia liiketoimintamahdollisuuksia haetaan taloudellisesti, ekologisesti, eettisesti ja sosiaalisesti kestävältä pohjalta. Kun mahdollisuus on paikannettu, suunnittelemme siihen liittyvän osaamisen kehittämisen mallinnuksen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 8 |
| Uudet mahdollisuudet voivat liittyä juuri toimintamalleihin, yhteistyöjärjestelyihin ja palveluihin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 9 |
| Biomassan ja teollisuuden sivuvirtojen tuotosten siirtäminen sitä tarvitseville yrityksille on keskeinen pohdittava asia, jotta teollisuutta saataisiin uudistettua biotaloutta hyödyntävään suuntaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 10 |
| Työllisyys lisää aineellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia, joten se on yksi keskeisimmistä vaikututksista joita haemme. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on tärkeä tavoite, mutta tällä hankkeella se ei ole aivan ytimessä. Vaikkakin erittäin toivottu sivuvaikutus. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Yhteiskunnan sosiaalinen tasa-arvoisuus perustuu ihmisarvoiseen, luontoa kunnioittavaan sekä taloudellisesti turvattuun yksilön elämään. Biotalousnäkökulma voi tuoda joitain aivan uusia mahdollisuuksia tasa-arvon edistämisen näkökulmastakin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 6 | 0 |
| Biotalouden kehittämisessä tullaan kiinnittämään huomiota ympäristönsuojelulliseen asioihin. Tärkeätä on huomioida kaavoitus (YVA), kestävän kehityksen mukainen rakentaminen, elinkaariajattelu jne. | ||
Potkua biotalouteen -hankkeessa on toteutettu hankesuunnitelman mukaiset toimenpiteet, jotka olivat tiedon keräämisen vaihe, tiedon analysoinnin vaihe sekä mallintamisen vaihe (liite 1). Tiedon keräämisen vaiheessa tehtiin hankesuunnitelman mukainen yritysvalinta ja valittiin 21 yritystä sekä suoritettiin yrityshaastattelut (liite 2). Tiedon analysoinnin vaiheessa analysoitiin haastattelutulokset (liite 3) ja tulosten perusteella suunniteltiin workshopit (liite 4). Mallintamisen vaiheessa toteutettiin neljä workshopia sekä analysoitiin niiden aineisto. Lisäksi järjestettiin hankkeen päätöstilaisuus. Yrityshaastatteluaineisto, workshopien ja päätöstilaisuuden tulokset ovat olleet osaamisen kehittämisen mallintamisen perustana.
Hankkeessa on mallinnettu biotalouteen liittyvä osaamisen kehittäminen (liite 5). Mallinnuksessa on tunnistettu osaamisen kehittämisen tarpeet sekä kuvattu kehittäjäkumppaneita ja kehittämisen toimenpiteet, joita biotalouden uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää.
Hankkeen loppuraportti on liite 6.