RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20369, Osaaminen ratkaisee

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Korkeasti koulutettujen työttömyys on jyrkässä kasvussa. Tämän haasteen edessä korkeakoulun on kehitettävä uusia toimintatapoja, joilla tukea nuorten työllistymistä. Uuden lähestymistavan ja keinojen kehittäminen ja pilotointi aloitetaan vaikeasti työllistyvien nuorten kanssa. Vammaisilla korkeakoulutetuilla on muita enemmän hankaluuksia saada opiskelunaikaisia harjoittelupaikkoja ja työpaikkoja valmistumisen jälkeen. Heidän työllisyytensä edistäminen edellyttää myös korkeakoulun henkilöstöltä uudenlaista osaamista ja toimenpiteitä, sillä näillä nuorilla on muita suurempi riski jäädä pysyvästi eläkkeen varaan.

Hankkeessa edistetään vaikeasti työllistyvien korkeakouluopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden, erityisesti vammaisten ja muiden erityistarpeisen nuorten työllistymistä kehittämällä kokonaisvaltaisia ohjauspalveluja ja digitaalisia apuvälineitä, vahvistamalla työllistymistä edistävää osaamista ja tuomalla sitä näkyville. Työtä tehdään yhteistyössä opiskelijoiden, työnantajien ja vammaisjärjestön kanssa.

Hankkeessa on kolme osatavoitetta: Ensimmäiseksi vahvistetaan nuorten työllistymistä edistävää osaamista ja tehdään sitä näkyväksi. Nuorille luodaan mahdollisuus työkokemuksen kartuttamiseen avoimissa oppimisympäristöissä. Toisena osatavoitteena on korkeakoulun työelämäyhteistyön monimuotoistaminen huomioiden vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien tarpeet. Tähän liittyen parannetaan työnantajien valmiuksia ottaa töihin tämän kohderyhmän nuoria. Kolmantena osatavoitteena on kehittää vammaisten ja erityistarpeisten nuorten työllistymistä edistäviä uusia ohjauskäytäntöjä. Nämä käytänteet kootaan toimintamalliksi, jota voidaan jatkossa soveltaa myös muihin opiskelijoihin.

Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. kohderyhmään kuuluvien nuorten tukeminen harjoittelu- ja työpaikkojen saamisessa työhönvalmentajan avulla. Lisäksi erityisasiantuntijat, kuten vammaisjärjestöjen työllisyysneuvojat ja kokemusasiantuntijat, perehdyttävät ammattikorkeakoulun henkilökuntaa vammaisten ja erityistarpeisten nuorten ohjaukseen. Hankkeessa perustetaan korkeakouluun myös kaksi avointa oppimisympäristöä eli verstasta. Osaamisen kehittämisen verstaassa opiskelijat toteuttavat asiakasprojekteja ja luovat portfolion, jossa esittelevät osaamistaan. Avustavan teknologian verstaassa opiskelijat, kokemusasiantuntijat ja opettajat kehittävät apuvälineitä vammaisille ihmisille ja luovat avustavan teknologian osaajaverkoston.

Hankkeen tuloksena luodaan ammattikorkeakouluun uusi ohjausmalli vammaisten ja erityistarpeisten nuorten työllistymisen parempaan tukemiseen. Lisäksi luodaan toimintamalli monimuotoista rekrytointia edistävään työelämäyhteistyöhön ja työelämäfoorumeiden järjestämiseen. Hankkeessa perustetaan myös tiedonkulkua lisäävä yhteistyöverkosto vammaisjärjestöjen, korkeakoulun ja työnantajien välille sekä avustavan teknologian tietopankki ja asiantuntijaverkosto. Lopputuloksena ammattikorkeakoulusta valmistuvien nuorten työllistyminen paranee.

Horisontaalisista periaatteista hanke edistää erityisesti yhdenvertaisuuden toteutumista lisäämällä vammaisten ja erityistarpeisten nuorten osallistumista työelämään. Sosiaalista kestävyyttä lisätään mm. edistämällä työpaikkojen monimuotoisuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulussa opiskelevat alle 30-vuotiaat vammaiset ja erityistarpeiset nuoret, 1-3 vuoden sisällä valmistuneet työttömänä olevat nuoret sekä ammattikorkeakoulun henkilöstö, kuten opinto-ohjaajat, tutor-opettajat ja muut opettajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- työelämän edustajat ja työharjoittelun ohjaajat
- muut ohjaajat
- työllisyysneuvojat vammaisjärjestöissä
- vammaiset kokemusasiantuntijat
- esteettömyysasiantuntijat korkeakouluissa
- työ- ja harjoittelupaikkojen rekrytoijat
- koulutuksessa olevat ammatilliset erityisopettajat ja opinto-ohjaajat HAMK ammatillisella opettajakorkeakoululla

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 285 432

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 282 133

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 353 644

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 349 556

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan, Riihimäen

Kunnat: Riihimäki, Hämeenlinna, Forssa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 126

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Suomalaiset työmarkkinat ja ammatillinen koulutus on edelleen sukupuolittunut. Naisten osuus ei-perinteisillä aloilla (kuten tekniikka) on noin 20 % ja miesten osuus ei-perinteisillä aloilla (kuten sosiaali- ja terveys) noin 10 %. Osa-aikaisista työllisistä naisten osuus on 65 % ja miesten 35 %. Kokoaikaisista työllisistä vastaavat luvut ovat 46 % ja 54 %. Ammattikorkeakouluissa opetushenkilökunnassa naisten osuus on 60 % ja miesten 40 %, koko henkilöstöstä naisten osuus on vastaavasti 60 % ja miesten osuus 40 %.Opiskelijoista naisia on enemmistö kaikilla kouluasteilla, ammattikorkeakouluopiskelijoista naisia on 54 % ja miehiä 46 %. Tilastokeskuksen viimeisimmän koulutustilaston (2014) mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneista oli työttömänä vajaa 7 prosenttia. Naiset työllistyivät miehiä paremmin. Miesten työhön sijoittuminen on aiemmista vuosista vaikeutunut, eniten työllistyminen heikkeni tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneilla. Koulutusaloittain parhaiten sijoittuivat suojelualalta ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet. Vastavalmistuneista miehistä oli työssä 85 prosenttia ja naisista 87 prosenttia. Oletuksena on, että sukupuolijakaumat ovat vastaavia erityistarpeisten nuorten suhteen osalta Nuoret ovat digitaalisuuden suhteen moninaisia eivätkä sukupuolierotkaan ole yksiselitteisiä. Pojat arvioivat tieto- ja viestintätekniikkataitonsa paremmaksi kuin tytöt. Kuitenkin esimerkiksi bloggaustaitojen kohdalla tilanne on päinvastainen. Peruskoulun päättyessä poikien kirjoitustaidot onkin todettu tyttöjen kirjoitustaitoja huonommaksi. Tyttöjen netinkäytössä painottuvat yhteisösivustot ja sosiaalinen vuorovaikutus. Pojat käyttävät enemmän aikaansa erilaisten pelien ja virtuaalimaailmojen parissa, mutta myös tytöt ovat aktiivisia nettiselain- ja mobiilipelien pelaajia. Hankkeessa edistetäänkin monimediaista työskentelyä ja osaamisen näkyväksi tekemistä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa toteutetaan lähtötilanteen arviointi sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolinäkökulma sisällytetään projektin toimenpiteisiin sekä seurantaan koko projektin ajan ja se huomioidaan itsearvioinnissa, väli- ja loppuraporteissa sekä hankkeen tiedotuksessa ja viestinnässä. Hankkeessa tarkastellaan näkemyksiä mies- ja naisopiskelijoiden työllistymisestä ja toimenpiteet sekä verstastoiminta kohdennetaan erilaiset tarpeet huomioiden. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit huomioivat eri sukupuolet.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanke tukee sukupuolinäkökulman edistämistä ja yhdenvertaisuutta kaikissa toimissa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	4
Opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien valmennuksessa huomioidaan ympäristöosaaminen ja -vastuullisuus. Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät sähköiset aineistot, pilvipalveluiden sekä virtuaalisten työtilojen käyttö. Hankkeen materiaali ja julkaisut tehdään ensisijaisesti sähköisesti. Työskentelyä ja oppimista voidaan toteuttaa paikasta riippumatta ilman fyysistä liikkumista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	3
Opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien valmennuksessa huomioidaan etätyöskentelyyn liittyvät mahdollisuudet, jotka vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vähähiilisyyttä. Työskentelyssä hyödynetään digitaalisia materiaaleja ja verkkokokousympäristöjä, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	3
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti koulutuksen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	2	3
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti koulutuksen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	1	2
Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000 -ohjelmaa edistetään välillisesti hankkeessa toteutettavan koulutuksen kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	7	7
Verstaiden toiminnassa painotetaan energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuutta, jotta raaka-aineita käytetään taloudellisesti ja jätteitä syntyy mahollisimman vähän. Hankkeen julkaisut ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	3	4
Tavoitetta tuetaan välillisesti koulutuksen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	7
Tuetaan työnantajia vajaakuntoisten, osatyökykyisten ja vaikeasti työllistettävien työllistämisessä sekä edistetään tasapuolisuutta rekrytoinneissa. Näillä toimilla vastataan tulevaisuuden työvoimatarpeisiin ja työurien pidentämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	7
Digitaalisten apuvälineiden kehittäminen monialaisessa yhteistyössä. Työpaikkojen digitaalisuuden edistäminen opiskelijoiden työharjoittelun yhteydessä.
Liikkuminen ja logistiikka	6	6
Hankkeessa työskennellään osittain verkossa turhaa matkustamista välttäen. Lähitapaamiset suunnitellaan savutettavuudeltaan huolella ja taloudellisesti järkevästi mahdollisesti muiden tapaamisten kanssa yhdessä. Hankkeen toimintamallit vähentävät työmatka- ja tulostuskustannuksia sekä matkustamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden hyvinvointia ja osallisuutta lisätään tukemalla työnhakuvalmiuksia,järjestämällä työharjoittelupaikkoja, tekemällä osaamista näkyväksi ja tukemalla työnhaussa. Hankkeella tuetaan saavutettavuutta poistamalla esteitä työllistymisen, koulutuksen ja osallisuuden näkökulmista.
Tasa-arvon edistäminen	8	8
Vammaisten ja erityistarpeisten opiskelijoiden tasa-arvoa edistetään takaamalla heille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskeluun, työharjoitteluun ja työllistymiseen kuten muillakin opiskelijoilla. Hankkeella tuetaan saavutettavuutta poistamalla esteitä työllistymisen, koulutuksen ja osallisuuden näkökulmista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	9	9
Verstaiden ja työelämäfoorumeiden avulla vähennetään vammaisten ja erityistarpeisten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden eriarvoisuutta suhteessa muihin opiskelijoihin ja työnhakijoihin. Lisätään työnantajien ymmärrystä moninaisesta työllistymisestä ml. vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Hankkeella tuetaan saavutettavuutta poistamalla esteitä työllistymisen, koulutuksen ja osallisuuden näkökulmista.
Kulttuuriympäristö	6	7
Vammaisten ja erityistarpeisten opiskelijoiden osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan ohjauspalvelujen kautta. Verstaassa luodaan uutta digitoitua tietovarantoa avoimesti kaikkien käyttöön.
Ympäristöosaaminen	6	8
Kaikessa hankkeen toiminnassa pyritään ottamaan kestävän kehityksen edistäminen huomioon. Verstaan toiminnoissa kertyy tietoa ja osaamista elinkaarensa päässä olevien digitaalisten ja teknologisten tuotteiden kierrättämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Korkeakoulututkintoa on perinteisesti pidetty hyvän toimeentulon ja taloudellisesti paremman elämän takeena. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana korkeakouluopetukseen pääsykynnystä on systemaattisesti ja lainsäädännöllisten keinojen tukemana lavennettu maailmanlaajuisesti. Digitalisoitumisen myötä myös opetuksen tarjonnallista saavutettavuutta on parannettu mahdollistamaan opiskeluajasta ja -paikasta riippumatta. Opiskelija-aineksen heterogeenisuus, yhdenvertaiset oikeudet ja digitalisoitumisen mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat luoneet myös haasteita korkeakoulutuksen ja opiskelijan ohjauksen kehittämiselle. HAMKin ja Vamlasin yhteistyössä toteutetun Osaaminen ratkaisee –hankkeen tavoitteena on ollut Hämeen ammattikorkeakoulun erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelun yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden sekä työllistymisen edistäminen. Hankkeessa on toteutettu kolmea tavoitetta: 1) Vahvistaa nuorten työllistymistä tukevaa osaamista ja tuoda sitä näkyväksi; 2) Monimuotoistaa korkeakoulun työelämäyhteistyötä huomioiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeet; 3) Kehittää opiskelijoiden työllistymistä edistäviä uusia ohjauskäytänteitä. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä edistävän osaamisen vahvistamiseksi ja näkyväksi tekemiseksi perustettiin kaksi avointa oppimisympäristöä: 1) Uraverstaassa opiskelijat ovat saaneet vahvistusta oman osaamisensa esille tuottamiseen uravalmennuksen ja multimodaalisen portfolion avulla. Uraverstaassa tuotetut materiaalit on jalostettu Työuralle -sivustoksi HAMKin www-sivuille. 2) Avustavan teknologian verstaassa opiskelijat, kokemusasiantuntijat ja HAMKin henkilökunta ovat tutustuneet ja saaneet koulutusta oppimisessa ja tietotyöntekemisessä hyödyllisiin digitaalisiin avustavan teknologian ratkaisuihin. Uusia innovaatioita ja ongelmanratkaisua on opiskeltu monialaisilla innovaatioareenoilla. Järjestetyt työelämäfoorumit opiskelijoille ja työnantajille ovat toimineet monimuotoisen työelämän edistämisen verkostoitumis- ja kohtaamispaikkoina. Toiminnalla on lisätty työnantajien tietoa ja valmiuksia rekrytoida osaamiseltaan erilaisia työntekijöitä. Työelämäfoorumeissa on pyritty vaikuttamaan työnantajien asenteisiin ja arvomaailmaan erilaisia työntekijöitä kohtaan kannustamalla olemaan #rohkeatyöllistäjä. Korkeakoulun sisällä toteutettiin myös opintojen ohjaajille (n=19) suunnattu haastattelu työllistymisen tukemisen, uraohjauksen ja erityisen tuen tarpeista sekä käytetyistä menetelmistä. Haastattelun tuloksena syntynyttä selvitystä hyödynnetään yhdenvertaisen ja esteettömän korkeakoulun kehittämisessä. Hanketoiminnan tuloksena syntyi jalostettu HAMKin –ohjauksen toimintamalli, jossa huomioidaan uraohjauksen merkitys opiskelun ja työllistymisen tukemisessa. Hankkeessa saatujen tulosten perusteella verstastoiminnat ja niissä tuotetut materiaalit on jalkautettu korkeakouluun pysyvästi. Näillä tuetaan henkilöstön ohjausosaamista sekä opiskelijoiden yksilöllisiä oppimistarpeita.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat