|
|
|
Hankekoodi: S20351
Hankkeen nimi: UP Uusi oppiminen - uudet ympäristöt
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 15.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: Rajakatu 35
Puhelinnumero: 020 743 8100
Postinumero: 40200
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Langén
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503638882
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
UP Uusi oppiminen – uudet ympäristöt -hankkeen tavoitteena on kehittää oppimisympäristöjen monimuotoisuutta sulauttamalla tieto- ja viestintätekniikkaa koulutukseen ja opetukseen sekä parantaa opettajien pedagogisia valmiuksia oppimisympäristöjen suunnitteluun, toteuttamiseen, käyttämiseen ja kehittämiseen. Hanke toteutetaan Pohjoisen Keski-Suomen lukiokoulutuksen (Pihtipudas ja Viitasaari) ja ammatillisen koulutuksen (Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto), ammattikorkeakoulutuksen (JAMK, Saarijärvi) ja ammatillisen opettajakorkeakoulun (JAMK, Jyväskylä) yhteistyönä.
Hankkeen toimenpiteet ovat 1) pedagogisten ratkaisujen pilotointi, 2) pedagogisten toimintamallien tuottaminen, 3) pilotointien tulosten jalkauttaminen ja jakaminen, ja 4) toimintamallien ja kokemusten levittäminen. Oppimisympäristöjen analysoinnissa, kehittämistarpeiden määrittelyssä ja pilotointien arvioinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma, koulutuksellinen tasa-arvo ja esteettömyys, sosiaalisen kestävyys sekä ympäristönäkökulma.
Hankkeen tuloksena on osatoteuttajille uusia ja erilaisia opetus- ja oppimismuotoja, jotka mahdollistavat joustavien ja yksilöllisten oppimiskokemusten syntymisen opiskelijoille. Uudet opetus- ja oppimismuodot voivat liittyä lähiopetuksen rikastamiseen tieto- ja viestintätekniikan avulla, etäopiskelun mahdollistamiseen eri tavoin ja hybridiopetuksen ja
-oppimisen kehittämiseen.
Hanke tuottaa pedagogisia toimintamalleja, jotka ovat levitettävissä ja hyödynnettävissä eri toimijoiden tarpeisiin. Pedagogiset toimintamallit kuvaavat toiminnan pedagogisen idean ja tavoitteet, käytetyn teknologian ja miten toiminta toteutetaan.
Lyhyellä aikavälillä yhteishankkeella ja verkostomaisella kehittämisellä vauhditetaan oppilaitoksen toiminnasta kumpuavaa pedagogista ja oppimisympäristöihin liittyvää osaamisen kehittämistä. Pitkällä aikavälillä hanke vaikuttaa alueen elinvoimaisuuden parantamiseen, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien lisäämiseen ja niiden toteuttamisen edellyttämän osaamisen kehittymiseen maakunnalliseksi voimavaraksi.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin opettajat. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Viitasaaren toimipisteen logistiikka-alan opettajat, Saarijärven toimipisteen luonnonvara-alan opettajat sekä toisen asteen lukiokoulutuksen opettajat Viitasaarella ja Pihtiputaalla.
Välillisinä kohderyminä ovat opiskelijat ja opettajat eri puolella Suomea sekä työpaikat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 185 965
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 182 875
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 258 629
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 243 834
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren
Kunnat: Pihtipudas, Karstula, Viitasaari, Kyyjärvi, Kinnula, Saarijärvi, Kannonkoski, Kivijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Uuden teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa muuttaa tiedon hankkimista, työstämistä, luomista ja jakamista. Sähköisiin materiaaleihin (esim. opiskelumateriaalit) siirtyminen vähentää painettujen kirjojen ja paperitulosteiden määrää. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Koulutuksen saavutettavuuden parantaminen uusilla koulutuksen toteuttamistavoilla (esim. etäopiskelut ja –opetus) vähentää matkustamisen määrää ja tarvetta sekä tukee paikallisuutta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeella on välillinen vaikutus, kun ihmisten liikkumistarve ja paperin käyttö vähenee uuden teknologian hyödyntämisen myötä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hankkeella on välillinen vaikutus, kun ihmisten liikkumistarve ja paperin käyttö vähenee uuden teknologian hyödyntämisen myötä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet eivät liity hankkeeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Hankkeessa tuotettava materiaali tuotetaan ja jaetaan sähköisessä muodossa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ei liity välittömästi hankkeen tavoitteisiin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 7 |
| Hanketta toteutetaan Keski-Suomessa hyödyntäen ja kehittäen paikallista koulutusosaamista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 7 |
| Hanke edistää aineettomien palvelujen ja koulutuksen kehittämistä. Uudet toimintatavat ovat levitettävissä laajemmin oppilaitosten ja työelämän käyttöön. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Uuden teknologian hyödyntäminen, kuten esim. verkko-opiskelu, hybridiopiskelu ja oppimisen etäohjaaminen vähentävät liikkumistarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Hyödyntämällä uudenlaista teknologiaa, voidaan tukea sukupuoleltaan, oppimistyyliltään, motivaatioltaan ja itsetunnoltaan erilaisia oppijoita ja tarjota heille erilaisia tapoja oppimiseen. Teknologia tukee myös oppijoiden luovuutta ja itseilmaisua. Pilotoinneissa huomioidaan esteettömyyden näkökulma esim. sähköisissä ympäristöissä. Nämä edistävät hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 7 |
| Hanke edistää alueellista tasa-arvoa, kun koulutuksen toteutusmuotoja ja oppimisympäristöjä kehitetään niin, että ne tavoittavat myös kaukana oppilaitoksesta toimivat opiskelijat. Opetusmenetelmien ja materiaalien monipuolisuus tukee erilaisten oppijoiden tarpeita ja oppimista edistäen tasa-arvoa oppimisessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 3 |
| Erilaisten tapojen kehittäminen oppimiseen edistää yhdenvertaisuutta sekä yhteiskunnallisesti että kulttuurisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Kulttuuriynpäristä ei välittömästi liity hankkeen tavoitteisiin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen ei välittömästi liity hankkeen tavoitteisiin. | ||
UP Uusi oppiminen – uudet ympäristöt –hankkeessa kehitettiin oppimisympäristöjen monimuotoisuutta sulauttamalla tieto- ja viestintätekniikkaa koulutukseen ja opetukseen. Oppimisympäristöjä kehitettiin Pohjoisen Keski-Suomen alueella lisäämällä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koulutuksessa ja opetuksessa pedagogisesti laadukkaalla ja kestävällä tavalla. Hankkeessa tuotettiin joustavampia ja yksilöllisempiä oppimispolkuja opiskelijoille ja parannettiin koulutuksen saavutettavuutta, laatua ja elinvoimaisuutta. Lisäksi hankkeessa kehitettiin opettajien pedagogista osaamista ja valmiuksia oppimisympäristöjen suunnitteluun, hyödyntämiseen ja kehittämiseen.
Hanke toteutettiin Pohjoisen Keski-Suomen lukiokoulutuksen (Pihtipudas ja Viitasaari) ja ammatillisen koulutuksen (Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto), ammattikorkeakoulutuksen (JAMK, Saarijärvi) ja ammatillisen opettajakorkeakoulun (JAMK, Jyväskylä) yhteistyönä. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin opettajat, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Viitasaaren toimipisteen logistiikka-alan opettajat, Saarijärven toimipisteen luonnonvara-alan opettajat sekä toisen asteen lukiokoulutuksen (Pihtipudas ja Viitasaari) opettajat.
Hankkeen päätoimenpiteinä olivat:
1) pedagogisten ratkaisujen pilotointi,
2) pedagogisten toimintamallien tuottaminen,
3) pilotointien tulosten jalkauttaminen ja jakaminen, ja
4) toimintamallien ja kokemusten levittäminen.
Hankkeen ansiosta oppilaitosten pedagoginen ja oppimisympäristöihin liittyvää osaaminen on kehittynyt. Osatoteuttajat hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa biotalousalan koulutuksissa aiempaa laajemmin ja pedagogisesti kestävistä lähtökohdista. Hanke on innostanut osatoteuttajien opetushenkilöstöä toisilta koulutusaloiltakin tarttumaan entistä monipuolisemmin ja pedagogisesti kestävällä tavalla digivälineiden tarjoamiin mahdollisuuksiin lähi-, etä- ja hyridiopetuksen toteuttamisessa.
Hankkeen tuloksena syntyneet uudet opetus- ja oppimismuodot mahdollistavat joustavien ja yksilöllisten oppimiskokemusten syntymisen opiskelijoille. Uudet opetus- ja oppimismuodot liittyvät lähiopetuksen rikastamiseen tieto- ja viestintätekniikan avulla, etäopiskelun mahdollistamiseen eri tavoin ja hybridiopetuksen ja -oppimisen kehittämiseen. Uudet oppimismuodot parantavat koulutuksellista tasa-arvoa ja esteettömyyttä, sekä edistävät sosiaalista kestävyyttä ja huomioivat ympäristönäkökulman.
Hanke tuotti pedagogisia toimintamalleja, jotka on levitetty ja joita voidaan vapaasti hyödyntää eri toimijoiden tarpeisiin. Pedagogiset toimintamallit kuvaavat toiminnan pedagogisen idean ja tavoitteet, käytetyn teknologian ja miten toiminta toteutetaan. Pedagogiset toimintamallit on kuvattu infograafeina ja ne ovat saatavilla hankkeen nettisivuilla. Mallit on myös avattu ja selitetty videoiden avulla.
Hankkeen aikana syntyi uusia yhteistyömalleja oppilaitosten välille, mistä keskeisin esimerkki on korkea-asteen jatko-opintoväylän avautuminen biotalousalan opintoja suorittaville opiskelijoille, jotka tulevat hankkeessa mukana olevista lukioista. Lukio-opiskelijoiden suoritukset biotalousalan valinnaisessa opinnossa voidaan lukea hyväksi Biotalousinstituutissa myöntämällä JAMK:n todistus suoraan opiskelijoiden suoritusten perusteella. Tämä yhdessä muun hankkeessa tehdyn kehittämistyön lisäksi lisää biotalousalan koulutuksen vetovoimaa.