RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20344, Työhyvinvointia työporukoille -hanke

1 Hanke

Hankekoodi: S20344

Hankkeen nimi: Työhyvinvointia työporukoille -hanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.7.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Martat ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0214723-3

Jakeluosoite: Koskikatu 5-7

Puhelinnumero: 050 448 1125

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: JOENSUU

WWW-osoite: http://www.martat.fi/piirit/pohjois-karjala

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOLEHMAINEN KATJA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 179 095

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Tuen siirronsaajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Karjalan Martat ry yhteistyökumppaninaan Pohjois-Karjalan kansanterveys ry kehittää työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevan toimintamallin ja koulutuskokonaisuuden, jota testataan pilottityöyhteisöissä. Tämän palvelukokonaisuuden keskeisiä aihepiirejä ovat: Terveellinen ravitsemus, fyysinen ja henkinen toimintakyky sekä yhteisöllisyys työpaikalla. Keskeisenä tavoitteena on, että työntekijöiden työssä jaksamista tukemalla ja terveempiin elämäntapoihin kannustamalla ehkäistään pitkällä tähtäimellä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Hankkeen aikana kehitettävää koulutuskokonaisuutta testataan kuntaorganisaatioiden (Joensuun kaupunki ja Liperin kunta) työntekijöistä muodostuvilla ryhmillä. Pilotoinnin tuloksia voidaan hyödyntää myös yksityisen sektorin työyhteisöissä. Pilotointiryhmiin osallistujat ovat ensisijaisesti yli 54-vuotiaita työntekijöitä. Hankkeen tuloksena syntyvät työterveyshuollon rinnalle kehitetyt palvelujen tuottamisen toimintamallit sekä valmiit palvelutuotteet.

Työyksikköjen yhteisöllisyyttä, osallistujien vertaisoppimista ja terveellisempiin elämäntapoihin liittyviin tavoitteisiin sitoutumista tuetaan koulutusten toteuttamistavoilla. Hankkeen koulutuksiin kuuluu ryhmäkokoontumisia, joissa on keskimäärin 6-10 kokoontumiskertaa/ryhmä riippuen ryhmän lähtötilanteesta ja tarpeesta. Koulutusten toteuttamismuotoja ovat mm. luennot, tietoiskut ja ruoanvalmistuskurssit.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pilottikohteiden työyhteisöt muodostavat hankkeen varsinaisen kohderyhmän. Osallistujiksi haetaan erityisesti yli 54-vuotiaita työntekijöitä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Marttaliitto ja sen alaiset piirit sekä niiden yhteistyöjärjestöt, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry ja sen yhteistyötahot sekä TYHY-palveluja tilaavat organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 52 301

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 52 301

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 57 301

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 57 301

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu, Liperi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Viimeisimmän Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH 2013) tuloksia sukupuolen mukaan eriteltyinä: Lähde: THL, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Pohjois-Karjalassa miehistä (34,6 %) hieman useampi kuin naisista (30,5 %) ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Työntekijöiden ikääntyessä niiden naisten määrä, jotka eivät usko jaksavansa työssään vanhuuseläkeikään saakka, kasvaa suhteessa samoin ajatteleviin miehiin. Yli 55-vuotiaista naisista 37,7 % ei usko jaksavansa työssään vanhuuseläkeikään saakka, vastaavanikäisistä miehillä tämä luku on 37.4 %. Yli 55-vuotiaista miehistä terveytensä kokee keskitasoiseksi tai huonommaksi 52,8 % ja naisista 47,9 %. Yli 55-vuotiaista miehistä kokee työnsä fyysisesti rasittavaksi 46,1 % ja naisista 41,8 %. Suositusten mukaan liikuntaa harrastavat enemmän naiset kuin miehet, mutta molempien määrä on vähäinen, noin 15 % väestöstä. Tästä tutkimuksesta yli 55 vuotiaiden osuutta ei erikseen saa. Lihavia (BMI 30 tai yli) yli 55-vuotiaista on 21,5 %, tässä ikäluokassa naisia (22,1 %) hieman enemmän kuin miehiä (21 %). Alkoholin liikakäyttöä yli 55-vuotiailla miehillä on 33,9 prosentilla, kun vastaavasti naisilla 11,9 prosentilla. Samoin tämän ikäiset miehet (16,6 %) tupakoivat enemmän kuin naiset (10,3 %). Kolmasosa miehistä Pohjois-Karjalassa käyttää ravinnossaan niukasti kasviksia, naisista neljäsosa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen pilottiryhmät kootaan siten, että niihin pyritään samaan sekä miehiä että naisia. Koulutuskokonaisuuksien suunnittelussa huomioimaan miehille ja naisille tyypillisiä työkykyyn liittyviä haasteita. Tarvekartoituksissa tulee esille osallistuvien miesten ja naisten näkökulmia ja toiveita. Marttajärjestön strategian ja kotitalousneuvonnan keskeisenä tavoitteena on ohjata perheen sisäistä työnjakoa tasavertaiseksi. Marttajärjestön keskeisin tavoite on kotien ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja arjen hallinta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toteuttajaorganisaatiot tekevät työtä terveempien elämäntapojen edistämiseksi. Kohderyhminä ovat sekä miehet että naiset.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	1	1
Kehitetään ja testataan työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevia palveluja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Kehitetään ja testataan työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevia palveluja. Palvelutuotteet ovat saatavilla hankkeen päättymisen jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	7
Kehitetään ja testataan työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevia palveluja. Kyseessä on uudenlainen palvelukokonaisuus.
Tasa-arvon edistäminen	2	2
Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon sukupuolinäkökulma. Toimintoja toteutettaessa huomioidaan tasa-arvon edistämisen näkökulma. Miesten ja naisten osalta työkykyyn liittyvät haasteet painottuvat hieman eri tavalla, mikä otetaan huomioon hankkeen totutuksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	4	5
Hankkeen toimenpiteet kohdennetaan yli 54-vuotiaisiin työntekijöihin, joiden työmarkkinatilanne on haastava. Kokemuksia ja kehitettyjä palveluja voidaan hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeen.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työhyvinvointia työporukoille –hankkeessa kehitettiin palvelutuote ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseen. Tuotetta testattiin ja edelleen kehitettiin yhteensä neljässä pilottiryhmässä, jotka oli koottu Joensuun kaupungin ja Liperin kunnan työntekijöistä.
Hankkeen tuloksena syntyi kahdeksan kerran Työvire kuntoon! –hyvinvointikurssi, joka on toteutettavissa erilaisille työorganisaatioille. Kurssin sisältö painottuu ravitsemus- ja liikunnan ohjaukseen. Peruskurssin kesto on 20 tuntia, ja siihen on sovittaessa saatavissa eri aiheista lisäkertoja tai rakennetavissa alle kahdeksan kerran tapaamisiksi. Sisältökuvaukset mahdollistavat myös muiden toimijoiden markkinoimaan ja toteuttamaan kurssin. Kokonaisuuteen kuuluu alkukartoitus, joka koostuu terveyskuntotesteistä, terveysmittauksista ja kyselystä. Tuotteeseen kuuluu kurssilaisten oma Hyvinvointisuunnitelma.
Hankkeen pilottiryhmien toimintaan osallistui yhteensä 43 henkilöä, joista 36 oli yli 54 vuotiasta. Kurssilaisten palautteen perusteella kurssin sisällöt ja toteutus onnistuivat hyvin. Hankkeen tavoitteena oli kehittää palvelutuote, joka kehittää siihen osallistuvien työntekijöiden valmiuksia omasta työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Hankkeen pilottiryhmät onnistuivat tässä tavoitteessa, sillä pilottiryhmäläisten itsearvioima taito elämäntapamuutoksen toteuttamiseen parantui kurssitoiminnan aikana. Samoin itsearvioitu työkyky parani. Yhteistyössä olleet kunnat arvioivat palvelutuotteen sopivan ikääntyville työntekijöille ja edistävän työntekijöiden työkykyä. Kurssilaisten rekrytointia tulee parantaa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus