RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20316, Maalinnoitus

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maalinnoitus-hankkeessa Viaporin maarintaman umpeenkasvaneita ja roskaantuneita linnoituskohteita siivotaan ja hoidetaan rikosseuraamusasiakkaiden toimesta. Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoima hanke käynnistetään keväällä 2015, jolloin työtoiminta aloitetaan Museoviraston ja Helsingin kaupunginmuseon valvonnassa, Helsingin kaupungin rakennusviraston organisoimilla työmailla. HKR:n lisäksi hankkeen merkittävänä rahoittajana ja yhteistyökumppanina on Rikosseuraamuslaitos.

Maalinnoitusten organisoiminen yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen työkohteiksi vastaa rikosseuraamusalan palvelu- ja toimintavelvoitepaikkojen kehittämistarpeisiin tarjoamalla työelämävalmiuksiltaan heikommille soveltuvia järjestelyjä. Perinteisten palvelupaikkojen liiallista kuormittumista pyritään välttämään järjestämällä sietokykyinen ja joustava palvelupaikka sellaisille asiakkaille, joilla arvioidaan olevan heikommat edellytykset suoriutua vapaudessa täytäntöön pantavasta rikosseuraamuksesta.

Pääkaupunkiseudun maalinnoitukset taas ovat valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka hoitoon ja kunnossapitoon ei ole riittänyt viime vuosina resursseja. Linnoituskohteet sijaitsevat keskeisillä paikoilla puistikoissa ja taajamametsissä. Siivoaminen ja hoitaminen antaa niille mahdollisuuden näyttäytyä täydessä arvossaan osana alueen historiaa. Kokemukset linnoitusten hoidosta rikosseuraamusasiakkaiden toimesta hyödyttävät myös tulevaisuudessa työtoiminnan järjestämistä, sillä linnoitusten hoidontarve on jatkuvaa. Sosiaalinen tuki syntyy toiminnassa työnjohtajan roolissa korostuvien sosiaalityön elementtien, sekä ryhmän tarjoaman vertaistuen kautta. Hankkeessa kerätään kokemuksia moniongelmaisten asiakkaiden työnjohdon ja tukihenkilönä toimimisen yhdistämisestä, sekä ryhmämuotoisesta yhdyskuntapalvelun käytännön kysymyksistä. Tarkoituksena on selvittää, millä tavoin korostetut tukitoimet vaikuttavat päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden kykyyn suoriutua palvelustaan.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoasioissa Maalinnoitus-hanke noudattaa Rikosseuraamuslaitoksen vankeja ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaita koskevaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa. Hankkeen tasa-arvovaikutukset kohdistuvat erityisesti hankalassa sosiaalisessa asemassa oleviin miespuolisiin asiakkaisiin, joiden sijoittaminen perinteisiin työyhteisöihin voi olla naisia hankalampaa.

Hankkeella on vaikutuksia useilla kestävän kehityksen osa-alueilla. Linnoitusten hoito elvyttää ja ylläpitää kohteille tyypillistä rikasta kasvilajistoa, ennaltaehkäisee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden umpeenkasvua ja häviämistä, sekä lisää alueiden viihtyisyyttä ja maisemallisia arvoja. Yhteiskunnan eriarvoisuus vähenee, sillä osallistujien työelämäedellytykset, hyvinvointi ja ympäristöosaaminen lisääntyvät tekemällä oppimisen, luonnon havainnoinnin ja onnistumisen kokemusten myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat rikosseuraamusasiakkaat, tarkemmin yhdyskuntaseuraamusasiakkaat. Rikosseuraamusasiakkaat kuuluvat väestöryhmään, jolla on muun muassa päihde- ja sosiaalisista ongelmista johtuen suurentunut syrjäytymisriski. Hanke on erityisesti suunnattu sellaisille asiakkaille, joilla arvioidaan olevan heikentyneet edellytykset suoriutua yhdyskuntaseuraamuksestaan perinteisessä palvelupaikassa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toiminta hyödyttää Rikosseuraamuslaitosta tarjoamalla sietokykyisen palvelupaikan sellaisille rikosseuraamusasiakkaille, jotka suurella todennäköisyydellä muutoin arvioitaisiin soveltumattomiksi yhdyskuntaseuraamuksiin, tai joutuisivat keskeyttämään palvelunsa. Rise hyötyy hankkeesta myös saamalla kokemuksia uudesta tavasta järjestää yhdyskuntapalvelua, sekä toimintaan liittyvistä hyvistä käytännöistä.

Maalinnoitusten maanomistajana ja kohteiden ylläpidosta vastaavana tahona toiminnasta hyötyy myös Helsingin kaupungin rakennusvirasto, jolla ei ole ollut riittäviä resursseja linnoitusten hoitoon.

Linnoitusten hoidosta hyötyvät myös lähiseudun asukkaat, sillä hoidon seurauksena alueiden viihtyvyys lisääntyy, ja roskaisuus sekä epäsiisteys vähenee.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 245 334

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 194 899

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 323 706

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 273 823

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Osallistujat ohjautuvat Maalinnoitus-hankkeeseen pääasiallisesti yhdyskuntaseuraamustoimistojen kautta, jotka vastaavat yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta, valvonnasta, sekä myöskin asiakkaiden toimintaan soveltuvuuden arvioimisesta. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoasioissa Maalinnoitus-hanke noudattaa Rikosseuraamuslaitoksen vankeja ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaita koskevaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa, joka pohjautuu ensisijaisesti kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, kansalliseen lainsäädäntöön ja niiden soveltamiseen. Sukupuolella ei lähtökohtaisesti ole vaikutusta siihen, onko henkilö sopiva suorittamaan yhdyskuntaseuraamustaan Maalinnoitus-hankkeessa. Hankkeeseen osallistuvien mahdolliset erilaiset fyysiset lähtökohdat pyritään huomioimaan hankkeessa työtoiminnan tehtävien jakamisessa. Mahdollisuuksien mukaan pyritään toimintaan osallistuvat naiset sijoittamaan samaan ryhmään, ja vastaavasti pyritään välttämään tilannetta, jossa naisia olisi miesvaltaisessa ryhmässä vain yksi. Tällä, sekä ryhmien osallistuvalla ohjauksella pyritään ennaltaehkäisemään esimerkiksi seksuaalista häirintää. Mikäli häirintää ilmenee, puuttuu työnjohtaja siihen välittömästi joko puheeksi ottamalla, tai olemalla yhteydessä yhdyskuntaseuraamustoimistoon. Työnjohtajan rooliin tukihenkilönä kuuluu myös asiakkaiden elämäntilannetta tukeva ohjaus, jolloin huomioidaan rikostaustaisille naisille tyypilliset ongelmakohdat (kuten esimerkiksi työttömyys, heikko koulutustausta ja väkivaltaiset lähisuhteet). Johtuen naisten pienestä määrästä ja helpommasta sijoittamisesta perinteisiin palvelupaikkoihin, jää naisasiakkaiden määrä hankkeessa kuitenkin todennäköisesti huomattavasti miehiä vähäisemmäksi.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden, kuten muidenkin rikosseuraamusasiakkaiden keskuudessa naiset edustavat huomattavaa vähemmistöä. Vaikka naisten osuus on yhdyskuntaseuraamuksissa viime vuodet ollut kasvussa, on naisia silti edelleen vain noin kymmenen prosenttia tuomituista. Naispuolisten rikosseuraamusasiakkaiden asema on monin tavoin miehiä ongelmallisempi. Naisvangeilla on todettu sakkovankien ohella eniten mielenterveydellisiä ja somaattisia sairauksia. Naisista miehiä suurempi osa on ennen vankilaan joutumistaan ollut työttömänä, ja heillä on keskimäärin miehiä heikompi koulutustausta. Heikossa sosiaalisessa asemassa olevat naiset ovat alttiita alistamiselle ja hyväksikäytölle. Vankien terveystutkimuksen mukaan lähes kolme neljäsosaa naisvangeista on kokenut lähisuhteissaan väkivaltaa. Naisilla on kuitenkin miehiä vahvempi muutosmotivaatio rikoskäyttäytymisestä irrottautumiselle, samoin kuin motivaatio hoitoon alkoholiongelmien vuoksi on naisilla miehiä korkeampi. Laadullista tutkimusta yhdyskuntapalvelua suorittavista naisista Suomessa ei käytännössä ole, joten toiminnan arviointi perustuu Rikosseuraamuslaitoksen asiantuntijoilta pyydettyyn lausuntoon. Naisvankien heikko tilanne ei ole täysin verrattavissa yhdyskuntaseuraamuksia suorittavin naisiin. Palvelupaikkojen löytyminen naisasiakkaille on usein helpompaa kuin miehille, ja naisten sijoittuminen valmiisiin työyhteisöihin palveluaan suorittamaan on myös yleensä vaivattomampaa. Kohderyhmänä oleviin henkilöihin kohdistuva ongelma, johon hankkeella haetaan ratkaisua, koskee sellaisia yhdyskuntaseuraamusasiakkaita, joiden edellytykset suoriutua rikosseuraamuksestaan vankilan ulkopuolella on arvioitu keskimääräistä heikommiksi siitä huolimatta, että muut tekijät kuten esimerkiksi rikoksen laatu ja tuomion pituus eivät olisi esteenä yhdyskuntaseuraamukselle. Tällaisten henkilöiden sijoittaminen perinteisen yhdyskuntapalvelun periaatteiden mukaisesti olemassa oleviin työyhteisöihin voi osoittautua hankalaksi, eikä palvelupaikkoja haluta kuormittaa ”hankalilla” tapauksilla. Valtaosa näistä ”haastavammista” tapauksista on miehiä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen kohderyhmänä ovat rikosseuraamusasiakkaat, erityisesti sellaiset yhdyskuntaseuraamusasiakkaat, joiden edellytykset suoriutua rikosseuraamuksestaan perinteisessä palvelupaikassa ovat sosiaalisista ongelmista johtuen heikentyneet. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on siis eriarvoisuuden vähentäminen yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden keskuudessa sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	1
Koska linnoitukset ja niiden lähiympäristön biotoopit ovat muodostuneet erityisiksi ihmisen toiminnan seurauksena, niiden säilyminen entisenlaisenaan vaatii hoitoa ja huolenpitoa. Resurssit ovat kuitenkin olleet linnoitusten hoitoon riittämättömät. Maalinnoitus-hankkeessa linnoituskohteita hoidetaan. Näin ollen hankkeen toiminnalla on suoria vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden lisäämisen ja parantamisen hyväksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	1
Hankkeen toiminnalla ei ole suoranaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Hankkeen toimintaan sisältyvällä olevalla ympäristö- ja luontoteemalla on kuitenkin ympäristötietoutta lisäävää merkitystä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	10	6
Linnoituskohteiden ravinto-olot ovat erityiset, sillä kallion louhinnan seurauksena maaperään on vapautunut erilaisia mineraaleja ja ravinteita. Linnoitusrakenteissa esiintyykin muutamia erittäin vaativia kasvilajeja. Lisäksi linnoittamisen seurauksena on syntynyt lajistoltaan erityisen runsaita linnoitusketoja, joilla esiintyy myös useita silmälläpidettäviä lajeja. Erityisesti taajamapuistoalueiden linnoituksilla on tehty valtapuuston harvennuksia, jonka seurauksena kenttäkerroksen valo-olosuhteet ovat muuttuneet. Lisäksi hakkuujätteistä on vapautunut maaperään runsaasti ravinteita. Tämän seurauksena linnoitusrakenteissa ja niiden reunamilla on alkanut kasvaa runsaasti pioneerilajeja, kuten esimerkiksi nokkosta, vuohenputkea, maitohorsmaa ja vadelmaa. Lisäksi lehtipuiden vesakko on monin paikoin tiheää, ja heinittyminen runsasta. Rehevöitymisen seurauksena linnoitusalueille tyypillinen lajisto menettää elintilaa. Maalinnoitus-hankkeessa ei-toivottua kasvillisuutta raivataan, ja näin parannetaan suoraan linnoituksille tyypillisen lajiston elinolosuhteita, ja ylläpidetään lajiston monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta pinta- tai pohjavesiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	1
Maarintaman linnoituksista Natura-alueella sijaitsevia kohteita on Mustavuoressa, joka ei pilottihankkeen aikana tule olemaan hoitokohteena. Mustavuori on kuitenkin eräs pääkaupunkiseudun parhaiten säilynyt linnoitekokonaisuus, jonka hoitoa esimerkiksi Museovirasto lämpimästi suosittelee. Hankkeen aikana saadaan käytännön kokemusta linnoitusten hoitotyöstä. Mikäli kokemukset ovat myönteisiä, aletaan toiminnan mahdollisesti vakiintuessa linnoitusvyöhykettä hoitaa laajemmaltakin alueelta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	4
Maalinnoituksiin on monin paikoin kertynyt huomattavia määriä jätettä, ja joissakin kohteissa rakenteita on käytetty suoranaisesti kaatopaikkoina. Linnoitteiden siivoaminen vähentää roskien määrää sekä kertaluontoisesti, että pidemmällä aikavälillä, sillä kunnossapito vähentää kokemusten mukaan kohteiden ilkivaltaa ja sotkemista. Välillisesti hankkeen toimintaan sisältyvällä ympäristö- ja luontoteemalla on myös ympäristötietoutta lisäävää merkitystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Hankkeella ei ole mainittavia vaikutuksia paikalliseen elinkeinorakenteeseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	5
Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kokeilla ryhmämuotoista yhdyskuntapalvelua, johon on liitetty korostetun sosiaalisen tuen elementtejä. Uudenlainen yhdyskuntapalvelupaikkatoiminta vastaisi vakiintuessaan rikosseuraamusalan työtoiminnan muuttuviin tarpeisiin, ja tarjoaisi yhdyskuntaseuraamusasiakkaita koskevan yhteistyömallin Rikosseuraamuslaitoksen ja kuntien välille. Kun sosiaalisesti heikoimmassa asemassa oleville tarjotaan sosiaalista tukea ja palvelulohjausta jo rikosseuraamuksen suorittamisen aikana, vähennetään rikoksen uusimisen ja syrjäytymisen riskiä, sekä kalliiden tukipalveluiden käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutuksia liikkumiseen, logistiikkaan tai kevyen liikenteen osuuden kasvattamiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	9
Hankkeen suorat terveyttä lisäävät vaikutukset kohdistuvat hankkeen kohderyhmään. Linnoitusten hoitotyö on fyysisesti raskasta, ja osallistujat saavat siitä säännölliset hyötyliikunnan edut. Toiminta tapahtuu viherympäristöissä, ja osallistujia kannustetaan aistimaan ja havainnoimaan ympäröivää luontoa. Tällä tavoin toimintaan tuodaan geen carea, jolla on tutkitusti koettua hyvinvointia lisäävä vaikutus. Lisäksi vertaistukeen, tukihenkilön toimintaan, tekemällä oppimisen ja oman kädenjäljen näkymiseen perustuvalla sosiaalisella osallisuudella on kuntouttavia ja työelämäedellytyksiä parantavia vaikutuksia. Hankkeen toiminnalla pyritään vaikuttamaan osallistujien työllistymismahdollisuuksiin mahdollistamalla työturvallisuuskortin suorittamisen osana palvelua, käytännön ympäristönhoitotyön taitoja opettamalla, sekä tukihenkilön työnkuvaan kuuluvalla palveluohjauksella. Viihtyisällä ja siistillä asuinympäristöllä on hyvinvointia lisääviä vaikutuksia myös lähiseudun asukkaisiin. Esimerkiksi hankkeen ensimmäiseksi valittu hoitokohde sijaitsee kerrostalojen ympäröimässä taajamapuistikossa, joka on vilkkaassa koiranulkoilutus- ja virkistyskäytössä. Huomattavalla määrällä asukkaita on suora näkymä linnoituksille parvekkeiltaan ja ikkunoistaan. Linnoitusten siivoaminen ja raivaaminen lisää suuren ihmisjoukon päivittäin käyttämän alueen siisteyttä, viihtyisyyttä ja omaleimaisuutta.
Tasa-arvon edistäminen	8	0
Hankkeen konkreettiset tasa-arvovaikutukset kohdistuvat hyvin hankalassa sosiaalisessa asemassa oleviin miespuolisiin yhdyskuntaseuraamusasiakkaisiin, joiden sijoittamisen perinteisiin työyhteisöihin arvioidaan olevan hankalaa ja palvelupaikkoja kuormittavaa. Nykytilanteessa tällaisten asiakkaiden edellytykset suoriutua yhdyskuntaseuraamuksestaan arvioidaan usein heikoksi, jonka seurauksena he päätyvät suorittamaan rikosseuraamustaan vankilaan, vaikka tuomion laatu ja pituus lain mukaan mahdollistaisivat rikosseuraamuksen suorittamisen vapaudessa. Naisten sijoittaminen perinteisiin palvelupaikkoihin on pääsääntöisesti helpompaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	0
Hankkeella on yhteiskunnan eriarvoisuutta vähentäviä vaikutuksia, sillä toiminnalla yhtenä tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien työelämäedellytyksiä ja vähentää syrjäytymisriskiä. Tukihenkilönä toimivan työnjohtajan työnkuvaan kuuluu työtoiminnan ohjaamisen ohella kokonaisvaltainen asiakastyö, missä asiakkaita tuetaan rikoksettomaan elämään ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen esimerkiksi auttamalla palveluiden käytössä ja sosiaalietuuksien hakemisessa. Tavoitteena on pyrkiä ennaltaehkäisemään ja katkaisemaan rikoskierteen syntyä erityisesti myös nuorilla asiakkailla.
Kulttuuriympäristö	10	7
Hankkeella on suora vaikutus kulttuuriympäristöön, sillä työtoiminnassa kunnostetaan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Viaporin maarintaman linnoitteita. Työkohteet sijaitsevat keskeisillä paikoilla taajamapuistikoissa ja -metsissä, ja niiden yhteydessä on usein virkistysalueita ja ulkoilureittejä. Linnoitusten ja niiden ympäristön hoidolle ei kuitenkaan ole riittänyt resursseja, ja ne ovat suurelta osin umpeenkasvaneita, epäsiistejä ja roskaantuneita. Toimenpiteet kohdistuvat suoraan linnoitusalueiden maisemaan, kun ei-toivottua kasvillisuutta raivataan, ja näyttäviä rakenteita tuodaan esiin. Linnoitusten hoito vaikuttaa kulttuuriympäristöön myös välillisesti, sillä ihmisten tietoisuus ja arvostus linnoituksia kohtaan lisääntyy, kun kohteet tuodaan esiin osaksi rakennettua kaupunkiympäristöä ja sen historiaa. Infotaulut ja siistit linnoitteet vähentävät ilkivaltaa ja roskausta, kun ihmiset oivaltavat, että kohteet ovat merkityksellisiä.
Ympäristöosaaminen	8	7
Kohderyhmän ympäristöosaaminen lisääntyy, kun ympäristönhoidon perinteisiä menetelmiä opitaan itse tekemisen kautta. Palvelun alussa suoritettava työturvallisuuskortti antaa konkreettista kannustusta niille, jotka ovat kiinnostuneet hakeutumaan rikosseuraamuksensa jälkeen ympäristönhoidon työtehtäviin. Luonto ja ympäristö ovat myös keskeisiä teemoja ryhmätoimintaan kuuluvissa, työn ohessa käydyissä keskusteluissa, joissa osallistujia kannustetaan paitsi kiinnittämään huomiotaan aistein havaittavissa olevaan luontoon, myös ajattelemaan esimerkiksi ilkivallan tai roskaamisen seuraamuksia ympäristön ja viihtyisyyden kannalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Maalinnoitus-hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin toimintamallia, jossa yhdyskuntaseuraamuksiin tuomitut suorittivat rikosseuraamustaan Helsingin seudun maalinnoituksia ja niiden lähiympäristöä hoitamalla ja siivoamalla. Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoima hanke oli käynnissä toukokuusta 2015 vuoden 2017 loppuun. ESR:n lisäksi hankkeen rahoittajina ja yhteistyökumppaneina olivat Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Rikosseuraamuslaitos.

Hankkeen tarjoaman sosiaalisen tuen ja palveluohjauksen avulla pystyttiin hyvin vastaamaan tarpeeseen parantaa psykososiaalisista ja päihdeongelmista kärsivien mahdollisuuksia suoriutua rikosseuraamuksestaan. Palvelupaikka otti vastaan sellaisiakin asiakkaita, joilla olisi muutoin ollut hyvin heikot edellytykset vapaudessa suoritettavan rikosseuraamuksen suorittamiseen. Asiakkaat kokivat myös itse hyötyneensä saamastaan tuesta. Myös yhdyskuntaseuraamustoimistot kokivat hankkeen tarjoaman sietokykyisen palvelupaikan olevan tarpeellinen, koska sen avulla vältettiin perinteisten palvelupaikkojen kuormittuminen asiakkailla, joiden työelämäedellytykset olivat heikentyneet.

Maalinnoitusalueita hoidettiin kolmella alueella: Kannelmäessä, Kivikon urheilupuistossa ja Maunulassa. Roskien ja kasvillisuuden siivous, ja pienpuuston hoito muuttivat alueiden yleisilmettä avonaisemmaksi ja siistimmäksi. Alueiden viihtyisyys lisääntyi, ja linnoitusten kulttuurihistoriallinen arvo korostui, kun niitä raivattiin esiin pusikoista, osaksi ympäristöään.

Työ- ja palveluohjaajan tarjoama ammattilaisen tuki, ryhmätyön mukanaan tuoma vertaisuus, sekä mielekäs työ yhdistettynä green careen antoivat asiakkaille osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia ja vahvistivat heidän itsearvostustaan ja arjenhallintaansa. Vertaisista koostuva ryhmä kannusti saapumaan töihin ja tekemään työmaalla parhaansa. Välillä intensiivisiäkin piirteitä saanut palveluohjaus auttoi monia palaamaan suorittamaan yhdyskuntapalvelua, vaikka muun muassa päihteistä johtuvia luvattomia poissaoloja oli paljon. Noin 60% aloittaneista suoritti rikosseuraamuksensa loppuun hankkeessa.

Mahdollisuus vapaudessa suoritettavaan rikosseuraamukseen heikoista työelämälähtökohdista huolimatta lisää yhdenvertaisuutta, sillä se ennaltaehkäisee sosiaalisista syistä vankilaan joutumista. Maalinnoitus-hankkeen kokemuksiin perustuen kehitettiin Risusavotalla rikoksettomaan elämään -toimintamalli, jonka tarjoamien työkalujen avulla ryhmämuotoista, sosiaalisen tuen elementtejä sisältävää yhdyskuntapalvelua voidaan järjestää myös muualla. Helsingissä toimintaa jatketaan keväällä 2018, Rikosseuraamuslaitoksen rahoittamana.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot