|
|
|
Hankekoodi: S20297
Hankkeen nimi: Nuorten oma Kuopio!
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 30.4.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kuopion Rouvasväenyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0171479-3
Jakeluosoite: Piispankatu 8
Puhelinnumero: 017 308111
Postinumero: 70100
Postitoimipaikka: KUOPIO
WWW-osoite: http://www.designkuopio.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Tanninen-Komulainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7318013
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoite on auttaa Kuopion kaupungin asukkaita, erityisesti syrjäytymisuhan alla olevia nuoria, kiinnittämään huomiota ja kehittämään omaa elinympäristöään, oppimaan uusia käden taitoja ja uusia tapoja ilmaista itseään muotoilun ja käsityön työpajoissa. Nuoret ja asukastupien ja nuorisotalojen ohjaajat työskentelevät yhdessä muotoilijoiden ja käsityöläisten kanssa työparina näissä työpajoissa hyödyntäen kaupunkimuotoilun ja käsityön menetelmiä. Hankkeen toinen tärkeä tavoite on luoda yhdessä Kuopion kaupungin asukastupien ohjaajien kanssa uusia, pysyviä työskentelymalleja asukastupien ja nuorisotalojen asiakkaiden kanssa työskentelyyn.
Hankeprosessi dokumentoidaan huolellisesti sanoin ja kuvin.
Hankeessa on mukana 4 asukastupaa tai nuorisotaloa (esimerkiksi asukastuvat Neulamäki, Petonen ja nuoristalot keskusta, Männistö) sekä Taiteen edistämiskeskuksen ja Kuopion Muotoiluakatemian valitsemat muotoilijat ja käsityöläiset.
Hankeen aluksi järjestetään seminaari ja aloitustyöpaja asukastupien ja nuorisotalojen työntekijöille sekä hankkeeseen valituille muotoilijoille ja käsityöläisille. Seminaarissa esitellään kaupunkimuotoilun ja käsityön mahdollisuuksia sekä suunnitellaan tulevia konkreettisia työpajoja yhdessä.
Hankkeen toisessa vaiheessa muotoilija/käsityöläinen-asukastuvan/nuorisotalon ohjaaja työpari toteuttaa nuorille 8 kerran työpajan käyttäen kaupunkimuotoilun ja käsityön menetelmiä. Työpajojen sisältöinä mm. “Omakuva” tekstiilitauluna,“Isku torille: neulegrafitti”, “Moss sammalgraffiti”, “Arkkitehtuuritutkimuksia”
Hankkeen lopuksi järjestetään näyttely/taphtuma nuorten tekemistä teoksista nuorten ollessa tapahtuman tähtiä. Samassa tilaisuudessa esitellään hankkeen dokumentoinnin ja seurannan tulokset.
Hankeen tulokset ovat työpajoissa työskentelevien nuorten osaamisen lisääntyminen ja itsetunnon kohentuminen. Arjen estetiikan lisääntyminen nuorten asuinympäristössä, sekä uuden työpajamallin syntyminen nuorten kanssa työskenteleville asukastupien ja nuorisotalojen ohjaajille.
Kuopion Muotoiluakatemia/Kuopion Rouvasväenyhdistys ry ja Taiteen edistämiskeskuksen Itä-Suomen toimipiste koordinoivat hanketta.
Hanke kohdistetaan kaupunkilaisiin, erityisesti syrjäytymisuhan alla oleviin nuoriin, asukastupien ja nuoristalojen ohjaajiin sekä alueen muotoilijoihin ja käsityöläisiin. Hankkeessa on kaikille avoimia toimintoja, ja mukaan haetaan erityiseti työelämän ulkopuolella olevia tai syrjäytymisuhan alla olevia nuoria ja mutoilijoita sekä käsityöläisiä, jotka löytävät hankkeessa saadun opin jakokemuksen kauttaa uusia työtilaisuuksia ja asiakkaita.
Kuopion kaupungin palvelualueet, 3.sektori
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 49 152
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 49 152
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 55 152
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 55 152
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion
Kunnat: Kuopio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10
Suunniteltu: 49
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 10 |
| Hankkeen toiminnot eivät vaikuta luonnonvarojen käytön tasapainoon. Työpajoissa voidaan käyttää muun muassa ympäristöstä löytyväiä materiaaleja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 0 |
| Hankkeen toiminnoilla ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen riskien vähenemiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnoilla ei ole vaikutustaluonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnoilla ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilman ja kasivuonepäästöjen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei liity Natura-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei synny normaalin talousjätteeksi luokitellun jätteen lisäksi muuta jätettä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei ole vaikutuksia uusiutuvan energian käytössä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen toteutuksessa käytetään paikallisia toimijoita. Hankkeella pyritään lisäämään paikallisten muotoilijoiden ja käsityöläisten työtilaisuuksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen toiminnot ja vaikutukset ovat pääosin aineettomia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole etukäteen nähtävissä suoria vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella pyritään Kuopiossa asuvien hyvinvoinnin lisäämiseen siten, että kaupunkilaislla olisi uusia vaikutusmahdollisuuksia asukkaita koskevassa päätöksenteossa. Hankkeella pyritään lisämään nuorten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja kaupungin viihtyvyyttä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeeseen voi osallistua sukupuoleen, sosialaiseen ryhmään tai kansalaisuuteen riippumatta. Naisten ja miesten taloudelliseen tasa-arvoon hanke voi vaikuttaa siten, että naissuunnittelijoille avautuu lisää työmahdollisuuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Hankkeessa kokeillaan uudenlaisia tapoja päättäjien ja asukkaiden vuorovaikutuksen lisäämiseen ja osallistetaan mukaan sosiaalisen syrjäytymisuhan piirissä olevia (erityisesti nuoret, maahanmuttajat, ikääntyneet). Tavoitteena on näiden toimien kauttaa tukea nuorten elämänhallintaa ja osaamisen lisäämistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 10 |
| Tavoitteena on lisätä kaupunkiviihtyvyyttä ja arjen estetiikkaa asukkaiden omassa toimintaympäristössä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 7 |
| Hanke ei lisää ympäristöteknologian tai -järjestelmien käyttöönottoa. Hankkeessa kiinnitetään huomiota ympäristöön estetiikan ja toimivuuden näkökulmista. | ||
Nuorten oma Kuopio! oli Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n johtama hanke, jossa yhteistyökumppaneina ja rahoittajina olivat Kuopion kaupunki, Taiteen edistämiskeskuksen Itä-Suomen toimipiste ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Hanketta toteutettiin Kuopiossa lokakuun 2015 ja huhtikuun 2016 välisenä aikana.
Hankkeen tavoitteena oli auttaa Kuopion kaupungin asukkaita, erityisesti nuoria, kiinnittämään huomiota ja kehittämään omaa elinympäristöään, oppimaan uusia kädentaitoja ja uusia tapoja ilmaista itseään muotoilun työpajoissa. Nuorisotalojen nuoret yhdessä nuorisotyönohjaajien kanssa suunnittelivat ja toteuttivat kaupunkimuotoiluprojekteja muotoilijoiden ohjaamina osallistavissa muotoilutyöpajoissa. Työpajojen lisäksi hankkeen aikana toteutettiin kaksi kaupunkimuotoiluprojektia: ”Tuunaa tori” ja ”ANTIn olohuone”.
Nuorten oma Kuopio! –hankkeen projektipäällikkönä toimi Kirsi Miettinen (TaM). Hankkeeseen hakivat mukaan Kuopion kaupungin nuorisotalot vapaamuotoisella hakemuksella. Kuopion kaupungin nuorisotaloista mukana olivat Neulamäen ”Rytö”, keskustan ”Vinkkeli”, Männistön ”Latari” ja Petosen ”Pinari. Taiteen edistämiskeskus ja Kuopion Muotoiluakatemia valitsivat hankkeessa mukana olleet muotoilijat Tuomas Jumppasen, Merita Pesosen, Venla Malkin, Anna Räisäsen ja Kirsi Miettisen. Nuorisotalojen lisäksi hankkeessa oli mukana kaupunkimuotoiluprojektien osalta Kalevalan- ja Hatsalan koulujen 7. ja 8. luokkalaisia sekä Hanaa! –hankkeen nuoria.