|
|
|
Hankekoodi: S20286
Hankkeen nimi: LEIJAT
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.5.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lieksan Somali Perheyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 2602826-3
Jakeluosoite: Sankkilantie 7 C 23
Puhelinnumero: 0404822418
Postinumero: 81720
Postitoimipaikka: Lieksa
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mohamed Farhan Ahmed
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: puheenjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404822418
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TIIVISTELMÄ HANKKEESTA
Lieksassa asuu noin 600 maahanmuuttajaa, joista noin 420 henkilöä on pakolaistaustaisia kuntalaisia. Pakolaisten määrä kasvaa edelleenkin myönteisten perheenyhdistämisten kautta sekä maan sisäisen muuttoliikkeen myötä. Koulutuksen ulkopuolella olevia maahanmuuttajia on Lieksassa useita kymmeniä. Lisäksi on maahanmuuttaja ryhmiä, jotka ovat koulutuksessa, mutta heillä on jaksamiseen, oppimiseen ja arjen hallintaan liittyviä vaikeuksia. Syrjäytymisvaara on todellinen.
Perheet lapsineen ja eri ikäryhmään kuuluvat työikäiset tarvitsevat syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja siihen liittyviä matalan kynnyksen lähipalveluja, joita pystyttäisiin tuottamaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Arjen ongelmat eivät synny virka-aikaan ja kaikkia ongelmia ei voida hoitaa virastossa, yhteisö- ja vertaistuelle olisi tarvetta ja tilausta.
Lieksassa maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten alkuvaiheen palveluista on vastannut sosiaalipalvelukeskuksessa Koto-toimisto. Kotouttamistyössä on ollut suuria haasteita mm. kulttuuriset erot ja tiedon perille meneminen oikeassa muodossa ja ymmärrettävällä tavalla sekä maahan muuttaneiden integroituminen yhteiskuntaan. Sopeutuminen on ollut vaikeaa kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen vaikeaa työikäisillä ja ikääntyneillä (50 – 55 vuotiaat). Kotouttamispalveluja on kehitettävä ja tulisi kokeilla erilaisia palvelujen tuottamismalleja.
Lieksassa toimii maahanmuuttajataustainen Lieksan Somaliperheyhdistys ry aktiivisesti. Yhdistyksessä on jäsenenä yli puolet kaupungissa asuvista maahanmuuttajista, jäseniä on 280 henkilöä. Yhdistyksellä on pieni toimitila, jossa he ovat järjestäneet vapaaehtoisvoimin pienimuotoisesti kielen- ja kulttuurin opetusta naisille, perheille ja lapsille. Maahanmuuttajien omaa osaamista kotouttamispalvelujen tuottajana tulisi vahvistaa ja tunnistaa sekä nähdä yhtenä palvelujen tuottajana viranomaispalvelujen rinnalla. Lieksan Somaliperheyhdistys on verkostoitunut muiden toimijoiden kanssa. Muualla saatuja hyviä kokemuksia vastaavanlaisesta toiminnasta on tarkoitus hyödyntää tässä kehittämishankkeessa.
Tämän hankkeen aikana on tavoitteena kartoittaa maahanmuuttajien tarpeita, kehittää tarvittavia maahanmuuttajataustaisille perheille suunnattuja palveluja, pilotoida ja tuotteistaa palvelut. Tuloksena on, että maahanmuuttajajärjestöt kykenevät tuottamaan luotettavasti kotouttamiseen liittyviä (osto)palveluja. Palvelut tuotteistetaan hankkeen aikana. Hankkeen aikana maahanmuuttajataustaisen yhdistyksen oma osaaminen ja maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy. Kotouttamispalvelut ovat joustavampia ja laadukkaampia, näin pystytään ehkäisemään syrjäytymistä. Pääavoitteena on, että maahanmuuttajat työllistyisivät avoimille työmarkkinoille.
Hankkeessa hyödynnetään v. 1990 luvulla toimineen Rantala-hankkeen hyviä tuloksia. Suunnittelussa on otettu huomioon maakunnan ja Lieksan kaupungin strategiat ja ohjelmat. Kehittämistyöhön on kannustanut Terhi Myllerin tekemän pro cradu -tutkimuksen tulokset, jossa yhdistyksen jäseniä oli mukana.
Erityisenä kohderyhmänä tässä hankkeessa ovat:
-Lieksalaiset maahanmuuttajataustaiset perheet, joissa on tarvetta vanhemmuuden tukemiselle (aikuistuvia lapsia)
-Lieksalaiset maahanmuuttajataustaiset perheet jotka tarvitsevat integraatiota (vasta maahan tulleet)
- ikääntyneet työikäiset maahan muuttaneet (joilla ei ole perhettä tukena Suomessa).
Pilotointi ja konkreettinen kehittämistoiminta tehdään Lieksassa:
1) Maahanmuuttajataustaiset perheet, joissa tarvetta vanhemmuuden tukemiselle
- aikuistuvia nuoria, murrosikäisiä teinejä
- syrjäytyvät äidit/isät
-iäkkäät vanhemmat (iäkkäät työikäiset)
2) Em.perheet, jotka tarvitsevat integraatiota
- vasta maahan tulleet
3) Ikääntyneet työikäiset
- ei perhettä tukena Suomessa, perheeyhdistäminen vireillä
4) Maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat osaamisen lisäämistä suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa
5) Kunnat
Rantalan alueella asuvien kuntalaisten asuinalue muuttuu viihtyisämmäksi, elinvoimaisemmaksi ja asukkaat kokevat sen turvallisemmaksi. Hankkeen toiminnalla vahvistetaan kansalaistoimintalähtöisiä toimintatapoja, alueen asukkaiden aktiivinen toiminta lisääntyy.
Viranomaistahot,kolmannen sektorin toimijat ja verkostot. Maahanmuuttajien oman osaamisen näkyväksi tekemisen kautta myös muut tahot saavat lisää tietoa kotouttamiseen liittyvistä tekijöistä (mm. kulttuuriosaaminen ja sen tunnistaminen toiminnassa). Hankkeella on lisäksi työllistävä vaikutus.
Lieksan kaupungin imago muuttuu positiivisempaan suuntaan.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 214 983
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 188 135
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 274 983
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 248 135
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa
Jakeluosoite: Reunatie 1 A 19
Postinumero: 81720
Postitoimipaikka: Lieksa
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 98
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Asiakaskunta oppii kierrättämisen ja omaksuu kestävän kehityksen ajattelutavan. Lähipalvelut sinänsä vähentävät yksityisautoilua, joka on Lieksalaisessa ympäristössä varsin yleistä joukkoliikenteen vähyyden vuoksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Ajattelutavan muutos luo kestävää kehitystä ja vähentää ympäristöriskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Lähipalvelut sinällään vähentää ilman saastumista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 5 |
| Kierrätyksen oppiminen on ollut ongelmallista nykyisessä palvelumallissa. Hankkeen aikana ohjausksen ja neuvonnan kautta opitaan kierrättämään tehokkaasti.Toiminnassa voidaan hyödyntää kierrätysmateriaaleja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 6 |
| Hankkeen aikana kehitetään ja kokeillaan uudenlaista tapaa tuottaa lähipalveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Hankkeen aikana kehitetään lähipalveluja, jolloin palvelujen saatavuus paranee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa edistetään maahanmuuttajien osallisuutta olla aktiivisena toimijana tuotettaessa palveluja maahanmuuttajille. Palvelut ovat avoimia kaikille, joten alueen hyvinvointi lisääntyy toiminnan myötä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 8 |
| Hanke edistää naisten tasa-arvoa. Hanke suunnittelussa on ollut maahanmuuttajanaisia mukana. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta olemalla aktiivinen ja tasavertainen toimija muiden rinnalla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 7 |
| Maahanmuuttajat itse ovat toimijoina, jolloin kulttuuriympäristö muovautuu uusien toimijoiden myötä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Ympäristöosaaminen kautta ekologinen näkemys lisääntyy, ja tämä näkyy käytännön toiminnassa | ||
Leijat hankkeen käynnistymisen vaiheessa vuonna 2015 Lieksassa asui noin 600 maahanmuuttajaa, joista noin 420 henkilöä oli pakolaistaustaisia kuntalaisia. Pakolaisten määrä kasvoi myönteisten perheenyhdistämisen ja maan sisäisen muuttoliikkeen myötä. Ajatuksena oli, että maahanmuuttajaperheet lapsineen ja eri ikäryhmään kuuluvat työikäiset tarvitsevat syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja siihen liittyviä matalan kynnyksen lähipalveluja, joita pystyttäisiin tuottamaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Koettiin, että kotouttamispalveluja on kehitettävä ja kokeiltava erilaisia tuottamismalleja, joissa voitaisiin hyödyntää jo maassa pitkään asuneiden maahanmuuttajien omaa asiantuntijuutta. Erityisenä kohderyhmänä hankkeessa olivat: lieksalaiset maahanmuuttajataustaiset perheet, joissa oli tarvetta vanhemmuuden tukemiselle, lieksalaiset maahanmuuttajataustaiset perheet, jotka tarvitsevat integraatiota ja ikääntyneet työikäiset maahan muuttajat.
Hankkeessa kartoitettiin maahanmuuttajien kokemaa palvelutarvetta Lieksassa, Joensuussa ja Kiteellä. Lieksassa saatujen tulosten perusteella kehitettiin, pilotoitiin ja tuotteistettiin palveluja vaiheittain. Hankkeen aikana maahanmuuttajataustaisen yhdistyksen omaa osaamista ja osallisuutta vahvistettiin koulutusten, verkostotapaamisten ja tutustumiskäyntien kautta.
Hankkeen aikana tuotteistettiin vertaisohjaus- ja neuvontapalvelut, oman kielen ja kulttuurin palvelut, asumisen palvelut, asettautumisen palvelut ja koulutuspalvelut.
Tuloksena hankkeen aikana maahanmuuttajien oma osaaminen ja osallisuus lisääntyi. Maahanmuuttajajärjestöt pystyvät tuottamaan luotettavasti ja laadukkaasti kotouttamiseen liittyviä (osto)palveluja. Kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat joustavia ja laadukkaita, näin pystytään ehkäisemään myös syrjäytymistä.
Hankkeen aikana työstetyt kartoitus ja tuotteistamisraportit ovat sähköisesti kaikkien saatavilla.Raportteja voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. Prosessin myötä yhteistyö tiivistyi käytännön toiminnan ja tutkimustyön kanssa. Hankkeen aikana on toteutettu eri strategioissa ja ohjelmissa hyväksyttyjä päämääriä eli kehitetty käyttäjälähtöisesti ja kustannustehokkaasti tuotettuja kotouttamispalveluja maahanmuuttajataustaisille perheille Lieksassa. Toimintamallia voidaan soveltaa myös muissa toimintaympäristöissä. Julkiselle sektorille on avautunut mahdollisuus tuottaa kotouttamispalveluja siten, että voidaan hyödyntää myös maahanmuuttajajärjestöissä olevaa asiantuntijuutta ja osaamista.
Hankkeessa mukana olleet maahanmuuttajataustaiset osallistujat ovat kokeneet tuotteistamisprosessin olleen tärkeä ja opettavainen. Heidän osaaminen yrittäjyyteen, palvelutuotteiden kehittämiseen,tuotteistamiseen, kustannuslaskentaan ja yrittäjyyteen on vahvistunut. Lieksan Somaliperheyhdistys ry:ssä tuotteistaminen jatkuu, tavoitteena on oman yrityksen perustaminen, joka voisi tuottaa palveluja muuttuvissa palvelurakenteissa.