|
|
|
Hankekoodi: S20283
Hankkeen nimi: Työllisyyspalveluiden kehittämishanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0187690-1
Jakeluosoite: PL 27
Puhelinnumero: 08 55840636
Postinumero: 90015
Postitoimipaikka: Oulun kaupunki
WWW-osoite: http://www.ouka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saila Lehto
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö/Suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 182 1387
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen taustaa
Kuntien rooli ja vastuu työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaamisessa on viime vuosina kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan useiden eri laki- ja organisaatiomuutosten myötä. Valtakunnallisella tasolla muutoksen kohteena ovat mm. laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, työttömyysturvalain työmarkkinatukiuudistus, Työvoiman palvelukeskusten lakisääteistäminen ja työelämäosallisuuden kehittäminen. Kuntien vastuulla olevat työllisyyttä edistävät palvelut kytkeytyvät vahvasti sosiaali- ja terveyspalveluihin ja näin ollen tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi kuntien työllisyyspalveluiden toimintaympäristöön. Oulun seutu on viime vuodet ollut myös voimakkaan ICT -alan rakennemuutoksen aluetta. Käynnissä oleva rakennemuutos lisää osaltaan painetta Oulun seudun kuntien työllisyyspalveluiden kehittämistä kohtaan.
Hankkeen tavoitteet
Hankkeen päätavoitteena on uusien palvelumuotojen kehittäminen työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille. Oulun seudun kuntien (Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä) työllisyyspalvelujen välistä yhteistyötä kehittämällä em. asiakasryhmien palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan kokonaisvaltaisemmin uudet lakivelvoitteet ja rakennemuutos huomioon ottaen. Hankkeessa kehitetään myös monikanavaista yhteistyötä seudun TE-palveluiden, elinkeinoelämän toimijoiden, kolmannen sektorin toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Hankkeen vaikuttavuustavoitteena on, että työttömyys Oulun seudun kunnissa alenee, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu katkaistaan, rakennemuutoksen kielteisiä vaikutuksia saadaan vähennettyä ja työvoiman rekrytointiin saatavat palvelut paranevat.
Hankkeen toimenpiteet
Hanketta toteutetaan kahden keskeisen pääteeman kautta, joita ovat:
1) Kuntien työnhakijapalvelujen ja yritysyhteistyön kehittäminen
2) Seudun kuntien työllisyyspalveluiden välisen yhteistyön kehittäminen
Hankkeen pääteemat pitävät sisällään toimenpiteitä, joiden tarve on noussut esiin nykyisten työllisyyspalvelujen käytännöistä. Jotta seudun työnhakija- ja työnantaja-asiakkaita palvelutarpeisiin voidaan vastata entistä paremmin, luodaan hankkeessa uusia palveluja ja toimintatapoja sellaisiin työllisyyden edistämisen toimiin, joissa tällä hetkellä on puutteita ja jotka eivät vastaa uusien lakimuutosten ja rakennemuutoksen vaatimuksiin. Hankkeen kautta pyritään kattamaan ns. aukkopaikat/nivelvaiheet työllistymistä edistävissä palveluissa ja juurruttamaan ne työllisyyspalveluiden pysyvään toimintaan. Kaikki palveluiden kehittäminen tehdään tiiviissä monikanavaisessa yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja seudun muiden työllisyystoimijoiden kanssa.
Hankkeen pääteemojen läpileikkaavat ja kehitettävät toimenpidekokonaisuudet ovat:
• Kuntien tarjoamien työllisyyspalveluiden yhteisten käytäntöjen löytäminen, levittäminen ja juurruttaminen sekä TE-toimisto yhteistyö
• Kuntien työllistämiseen liittyvän ja sitä tukevan yritysyhteistyön tiivistäminen elinkeinoelämän ja yritysneuvontaorganisaatioiden kanssa
• Työllistämisen tietojärjestelmien jatkokehittäminen ja työllistämiseen liittyvien uusien verkkopalvelumuotojen kehittäminen
• Viestinnän tehostaminen kuntien työllisyyttä edistävistä toimista työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille
• Aktivointiyhteistyön ja työelämäosallisuuden kehittäminen TEOS-työryhmän ratkaisujen ja esitysten mukaisesti
• Rakennemuutoksesta (erityisesti ICT-ala) johtuviin työvoiman palvelutarpeisiin vastaaminen
• Työvoiman liikkuvuuden mahdollisuuksien jatkokehittäminen työllisyyden edistämisessä
Hankkeen tulokset
Kuntien välisen yhteistyön sekä kuntien ja Te-tomiston välisen yhteistyön kehittäminen työllisyyspalveluiden toimintaympäristön muutospaineissa parantaa hankkeen kohderyhmien työllistymismahdollisuuksia.
Hankkeen tuloksena työnhakijoiden osaamisen täydentäminen, työelämävalmiuksien parantuminen ja työllistyminen nopeutuvat ja tehostuvat. Heikossa työmarkkinatilanteessa oleville pystytään kohdistamaan tehokkaammin aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja ja parantamaan työllistymistä. Työnhakijan pitkittymässä olevaan työttömyyteen pystytään reagoimaan hyvissä ajoin ja näin ollen ennaltaehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien lisäksi erityishuomiota kiinnitetään rakennemuutoksen seurauksena työttömiksi jääneisiin tai työttömyysuhan alla oleviin.
Työnantajille tarjottavat työllisyyttä edistävät palvelut Oulun seudulla yhdenmukaistuvat ja työvoiman rekrytointi sekä työllistäminen työnantajien näkökulmasta helpottuvat.
Työllisyyden edistämisessä kuntien vastuulla jo oleviin ja vastuulle tuleviin uusiin lakivelvoitteisiin sekä rakennemuutokseen kyetään vastaamaan ennakoivasti, tehostetusti ja kustannustehokkaasti. Seudun kuntien työllisyyspalveluiden organisaatiorakenne tukee yhdenmukaisia palveluja. Yhteistyö ja työnjako Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on toimivaa. Kolmannen sektorin ja välityömarkkinoiden tarjoamat työllistämismahdollisuudet kasvavat ja monipuolistuvat. Yhteistyö seudun elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden kanssa on toimivaa.
Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat ja seudullisen rakennemuutoksen johdosta työttömäksi jääneet henkilöt. Erityishuomiota kiinnitetään yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin. Varsinaisena kohderyhmänä ovat myös seudun työnantajat – erityisesti mikro- ja pk-yritykset.
Välillisenä kohderyhmänä projektissa ovat seudun työllisyystoimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 865 436
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 791 050
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 494 179
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 238 813
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun
Kunnat: Oulu, Kempele, Ii, Hailuoto, Tyrnävä, Lumijoki, Muhos, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 210
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 166
Suunniteltu: 1900
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Oulun kaupungille on luotu ympäristöohjelma, joka kattaa koko kaupunkiorganisaation toiminnan, vahvistaa elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksia ja ohjaa kaupungin päätöksentekijöitä, henkilöstöä ja asukkaita ympäristövastuulliseen toimintaan. Työllisyyspalveluiden kehittämishanke osana Oulun kaupungin organisaatiota noudattaa mahdollisuuksien mukaan tätä ympäristöohjelmaa. Hankkeeseen liittyen kaupungin ympäristöohjelman ja horisontaalisia tavoitteita voidaan saavuttaa mm. ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeessa kehitettäviä palveluita keskuksiin, jotka ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Palveluja voidaan tarjota monipuolisesti tilojen ja alueiden yhteiskäyttöä lisäämällä sekä erilaisia ja eri-ikäisille suunnattuja toimintoja yhdistämällä ja palveluverkkoa keventämällä. Uudet palvelujen tuotantotavat mm. erilaiset monikanavaiset- ja sähköisetpalvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. Oululaisen osaamisen hyödyntäminen ympäristöalan liiketoiminnan kehittämisessä on kaupungin elinkeinopolitiikan ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta tärkeää. Hankkeessa huomioidaan erityisesti Oulun alueen kannalta keskeiset toimialat työllistämisessä. Yhteistyöllä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän kanssa luodaan mahdollisuuksia cleantech-alan edelleen kehittymiselle. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Oulun kaupungille on luotu ympäristöohjelma, joka kattaa koko kaupunkiorganisaation toiminnan, vahvistaa elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksia ja ohjaa kaupungin päätöksentekijöitä, henkilöstöä ja asukkaita ympäristövastuulliseen toimintaan. Työllisyyspalveluiden kehittämishanke osana Oulun kaupungin organisaatiota noudattaa mahdollisuuksien mukaan tätä ympäristöohjelmaa. Hankkeeseen liittyen kaupungin ympäristöohjelman ja horisontaalisia tavoitteita voidaan saavuttaa mm. ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeessa kehitettäviä palveluita keskuksiin, jotka ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Palveluja voidaan tarjota monipuolisesti tilojen ja alueiden yhteiskäyttöä lisäämällä sekä erilaisia ja eri-ikäisille suunnattuja toimintoja yhdistämällä ja palveluverkkoa keventämällä. Uudet palvelujen tuotantotavat mm. erilaiset monikanavaiset- ja sähköisetpalvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. Oululaisen osaamisen hyödyntäminen ympäristöalan liiketoiminnan kehittämisessä on kaupungin elinkeinopolitiikan ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta tärkeää. Hankkeessa huomioidaan erityisesti Oulun alueen kannalta keskeiset toimialat työllistämisessä. Yhteistyöllä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän kanssa luodaan mahdollisuuksia cleantech-alan edelleen kehittymiselle. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Oulun kaupungille on luotu ympäristöohjelma, joka kattaa koko kaupunkiorganisaation toiminnan, vahvistaa elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksia ja ohjaa kaupungin päätöksentekijöitä, henkilöstöä ja asukkaita ympäristövastuulliseen toimintaan. Työllisyyspalveluiden kehittämishanke osana Oulun kaupungin organisaatiota noudattaa mahdollisuuksien mukaan tätä ympäristöohjelmaa. Hankkeeseen liittyen kaupungin ympäristöohjelman ja horisontaalisia tavoitteita voidaan saavuttaa mm. ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeessa kehitettäviä palveluita keskuksiin, jotka ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Palveluja voidaan tarjota monipuolisesti tilojen ja alueiden yhteiskäyttöä lisäämällä sekä erilaisia ja eri-ikäisille suunnattuja toimintoja yhdistämällä ja palveluverkkoa keventämällä. Uudet palvelujen tuotantotavat mm. erilaiset monikanavaiset- ja sähköisetpalvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. Oululaisen osaamisen hyödyntäminen ympäristöalan liiketoiminnan kehittämisessä on kaupungin elinkeinopolitiikan ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta tärkeää. Hankkeessa huomioidaan erityisesti Oulun alueen kannalta keskeiset toimialat työllistämisessä. Yhteistyöllä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän kanssa luodaan mahdollisuuksia cleantech-alan edelleen kehittymiselle. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Toiminta ei liity Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hankkeessa pyritään vähäiseen jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön, kierrätykseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen. Hankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin ohjeistuksia materiaali- ja laitehankinnoissa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Jos mahdollista, hankkeessa käytetään uusiutuvia energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon paikallisia palveluita. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat alueen pk-yritykset ja hankkeen toimenpiteillä pyritään mm. madaltamaan näiden yritysten rekrytointikynnystä, jolla on vaikutusta yritysten kehitykseen. Työllisyyttä edistävien hankintakriteerien käytön laajentaminen seudun kunnissa edistää toteutuessaan paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa kehitetään ja hyödynnetään aineettomia palveluita, kuten esim. verkkopalveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hankkeessa kehitettävät verkkopalvelut voivat vähentää liikkumisen tarvetta ja näin ollen esim. yksityisautoilua. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 5 |
| Työllistyminen luo yksilötasolla hyvinvointia ja parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Naisten ja miesten sukupuolineutraali osallistumismahdollisuus hankkeen toimenpiteisiin edistää tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Työllistyminen ja työllisyysedellytysten parantuminen edesauttavat yksilötasolla osallisuutta ja integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Hankkeen päätavoitteina oli kuntien työnhakijapalvelujen ja yritysyhteistyön kehittäminen sekä seudun kuntien työllisyyspalveluiden välisen yhteistyön kehittäminen hankkeessa mukana olevissa kunnissa (Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Liminka, Muhos, Tyrnävä). Näillä pyrittiin vastaamaan kehittämistarpeeseen, jossa pitkittynyt työttömyys on ollut Oulun alueen kunnille hyvästä työllisyyskehityksestä huolimatta merkittävä haaste. Hankkeen päätavoitteita toteutettiin seitsemän eri toimenpidekokonaisuuden kautta, joita olivat:
Tp 1: Kuntien tarjoamien työllisyyspalveluiden hyvien käytäntöjen löytäminen, levittäminen ja juurruttaminen
Tp 2: Kuntien työllistämiseen liittyvän yritysyhteistyön tiivistäminen
Tp 3: Työllistämisen tietojärjestelmien jatkokehittäminen ja työllistämiseen liittyvien uusien verkkopalvelumuotojen kehittäminen
Tp 4: Työllisyyspalveluiden viestinnän kokonaiskehittäminen
Tp 5: Aktivointiyhteistyön ja kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen osana kuntien toteuttamia työllisyyspalveluja
Tp 6: Työelämän rakennemuutoksesta johtuviin työvoiman osaamistarpeisiin vastaaminen
Tp 7: Työvoiman liikkuvuuden mahdollisuuksien jatkokehittäminen
Hankkeen kehittämistoimenpiteitä toteutettiin tiiviisti asiakastyöhön linkittyen. Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli palvella 1900:aa työnhakija-asiakasta ja tavoittaa 210 työnantaja-asiakasta. Hankkeessa aloitti yhteensä 1595 työnhakijaa ja 166 yritystä sekä 23 muuta organisaatiota. Hankkeessa toteutuneen asiakastyön myötä lähes 40% asiakkaista sijoittui työelämään, yli 20% asiakkaista ilmoitti ryhtyneensä aktiivisempaan työnhakuun, siirtyneensä opiskelemaan tai aloittaneensa yrittäjyyden. Osallistuneista kuitenkin noin 35% ilmoitti olevansa edelleen työttömänä ja vajaa 5% siirtyneensä työelämän ulkopuolelle. Osa työttömäksi hankkeen jälkeen jääneistä henkilöistä siirtyi kuitenkin tosiasiallisesti kuntouttavan työtoiminnan palveluihin eri kunnissa. Hankkeeseen osallistuneiden asiakkaiden aktivointiaste vaihteli 40-70%:n välillä.
Hankkeen välittömänä tuloksena asiakkuudessa olleille henkilöille on tarjottu yhteensä 1768 työllistymistä edistävää toimenpidettä (kuty, työkokeilu, työvoimakoulutus) ja 2440 työsuhteista toimenpidettä (palkkatukityö, oppisopimus, työ avoimilla työmarkkinoilla). Palkkatukityötä ja työvoimakoulutuksia tarjottiin asiakkaille myös rinnakkaishankkeen kautta. Rinnakkaishankkeen toimenpiteistä hyötyi yhteensä 85 henkilöä, joista 26 osallistui työvoimakoulutuksiin ja 59 henkilöä sijoittui palkkatukityöhön. Työvoimakoulutuksiin osallistuneista henkilöistä jatkopolun itselleen löysi 61,5% koulutuksiin osallistuneista.
Toimenpidekokonaisuuksien 1 ja 2 mukaista työtä on tehty hankkeessa palveluohjauksen ja työhönvalmentajien tekemän yksilökohtaisen asiakastyön kautta, jota toteuttiiin kaikissa hankkeessa mukana olevissa kunnissa. Henkilökohtaista asiakastyötä täydentävinä toimenpiteinä hankkeessa on toteutettu erilaisia työllistymistä tukevia valmennuksia, koulutuksia, tilaisuuksia ja tapahtumia, jotka ovat olleet avoimia kaikille hankkeessa mukana olleille asiakkaille (mm. voimavara-, digi- ja patu-valmennukset, eri alojen lyhytkoulutukset ja -valmennukset, työvoimakoulutukset sekä matchmaking-tilaisuudet ja tapahtumat).
Hankkeessa toteutettuihin lyhytkoulutuksiin ja -valmennuksiin osallistui 41 hankkeen asiakasta. Lisäksi asiakkaiden osaamista työelämässä vahvistettiin hankkimalla erilaisia korttikoulutuksia 51:lle asiakkaalle.
Hankkeessa kehitettiin laajasti erilaisia toiminnallisuuksia työllistämisen tietojärjestelmiin ja hyödynnettiin asiakastyössä uusia digitaalisia välineitä. Kehittämistoimenpiteillä on edesautettu parempaa tiedonkulkua, tietosuojaa sekä raportointia ja sitä kautta sujuvoitettu asiakastyötä.
Viestinnällisenä kehittämistarpeena hankkeessa oli tehdä työllisyyspalveluja tunnetummaksi sekä tuoda esiin positiivista mielikuvaa työllistymistä edistävistä palveluista ja toimenpiteistä. Näissä tavoitteissa onnistuttiin mm. laatimalla työllisyyspalveluille oma viestintäsuunnitelma ja vuosikello sekä laajentamalla työllisyyspalveluiden viestintää some-kanaviin. Viestintäkäyttöön hankittiin yhteistyössä NUTKE-hankkeen kanssa laajasti erilaisia esitteitä, flyereitä ja rollupeja, valokuvia ja videoita.
Liikkuvuutta edistävillä toimenpiteillä parannettiin työnhakijoiden työmarkkina-asemaa ja tarjottiin vaihtoehtoisia tapoja työllistymiseen Suomen ulkopuolella. Työvoiman pohjoista liikkuvuutta tuettiin erilaisin rekrytointikampanjoin, jotka suuntautuivat pääsääntöisesti Norjaan. Hankkeen toiminta-aikana 31 henkilöä työllistyi ja yksi pääsi koulutukseen Suomen ulkopuolelle. Lisäksi hankkeessa tuotettiin runsaasti materiaalia kuten esim. videoita, ohjeita, lomakkeita ja muistilistoja työnhakijoille liikkuvuuden tukemiseksi, jotka ovat hyödynnettävissä myös jatkossa.
Kuntouttavan työtoiminnan sisällöllinen kehittäminen on pitänyt sisällään erilaisten käytäntöjen kehittämistä mm. hyvinvointi- ja terveysliikuntaan, ravitsemukseen-, luonto- ja eläinavusteiseen toimintaan ja eri-ikäisten ihmisten kohtauttamiseen. Näillä on pyritty monipuolistamaan kuntouttavan työtoiminan sisältöjä vastaamaan asiakaskunnan tarpeisiin. Lisäksi kehittämistyötä on tehty mm. jatkopoluttumisen seurannan kehittämiseksi, toiminnan laadun varmistamiseksi sekä opinnollistamisen hyödyntämiseksi. Kehittämistyön osana on innovoitu ja tuettu käyntiin useita uusia kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Kokonaisuudessaan projekti onnistui vastaamaan hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin sekä kohderyhminä olleiden erilaisten työnhakijoiden sekä työnantajien tarpeisiin. Sekä asiakas- että kehittämistyö tehtiin yhteistyönä hankkeessa mukana olleiden kuntien kanssa, yhteistyön tiivistämisen ollessa yksi hankkeen toiminnan tavoitteista. Yhteistyöstä opittiin paljon ja se koettiin pääosin hyödyllisenä tiedonvaihtona työllisyyden edistämisen palveluja kehitettäessä kuntien omissa toiminnoissa hankkeen aikana ja sen jälkeen.