|
|
|
Hankekoodi: S20269
Hankkeen nimi: Vamos Kuopio
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0116480-8
Jakeluosoite: Alppikatu 2
Puhelinnumero: 09-77501
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.hdl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TERHI LAINE
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelualuejohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 237775
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vamos Kuopion tavoitteena on kehittää palvelukokonaisuus vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville alle 30–vuotiaille nuorille sekä kohentaa nuorten sosiaalista osallisuutta. Kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat Kuopion ja lähikuntien heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään. Monet heistä ovat kokonaan palvelujen ulkopuolella.
Hanke sisältää seuraavat toimenpiteet: 1) hankkeen käynnistäminen, 2) verkottuminen, 3) yksilö- ja ryhmämuotoinen tuki nuorille, 4) Vamos-toimintamallin siirtäminen Kuopioon kahdensuuntaisilla työntekijävaihdoilla, 5) palvelukokonaisuuden rakentaminen integroimalla nuorten tarpeista lähteviä kunnan sekä järjestöjen palveluja, 6) viestintä, 7) ohjaus, 8) arviointi, 9) toimintamallin laajentaminen Kuopion lähikuntiin, ja 10) raportointi.
Hankkeen tuloksena
- Kuopioon on kehitetty vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien, alle 30-vuotiaiden nuorten tarpeisiin vastaava laadukas, monialainen ja kustannustehokas palveluprosessi yhteistyössä kunnan eri palvelujen ja järjestöjen kanssa. Näin voidaan vastata nuorisotakuun kuntoutukselliseen osioon, joka uhkaa jäädä toteutumatta.
- Vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille on kehitetty Kuopioon yksi lähetteetön paikka, josta hän saa tukea, ohjausta ja neuvontaa elämänsä eri osa-alueilla.
- 1050 nuorta on osallistunut toimintaan ja heistä 60 % on kiinnittynyt jatkotoimenpiteisiin, esimerkiksi tutkintoa edeltävään koulutukseen, tai muille koulutukseen tai työllistymiseen johtaville poluille.
- Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kautta nuoret ovat saaneet ainutlaatuisen hyödyllisyyden kokemukseen, mikä edesauttaa jatkopolkujen näkökulmasta nuorten osallisuutta ja toimintakyvyn kasvua.
Lyhyellä aikavälillä palveluiden ulkopuolelle jääneet nuoret on löydetty ja saatu kiinnittymään tarpeen mukaisiin palveluihin ja säännölliseen toimintaan. Nuorten psyykkinen toimintakyky ja hyvinvointi ovat vahvistuneet, arjen hallinta (ml. päihteettömyys) kohentunut, ja opinnoissa ja työelämässä tarvittavat taidot (esim. ryhmätyötaidot) ovat parantuneet. Nuorten ajautuminen pitkäkestoiseen työttömyyteen ja palvelujärjestelmän asiakkuuteen - sanalla sanoen syrjäytymiskehitys - on saatu katkaistua.
Pitkällä aikavälillä kuopiolaisten nuorten tarve käyttää kunnan palveluita ja sosiaalietuuksia on vähentynyt, huono-osaisten nuorten hyvinvointi on parantunut, ja nuoret ovat kiinnittyneet kestävästi koulutukseen ja työhön. Tämän ansiosta nuorten työllisyysaste on kasvanut, mihin tosin vaikuttaa osaltaan myös Kuopion yleisen työllisyystilanteen kehittyminen. Pitkällä aikavälillä kunta on saanut kustannussäästöjä. Nuoren elämänlaatu on kohentunut ja eri yhteiskuntaryhmien välinen tasa-arvo lisääntynyt.
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat heikossa työmarkkina-asemassa olevat Kuopion ja lähikuntien nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään. Monet heistä ovat kokonaan palvelujen ulkopuolella.
Kuopiolaiset nuoret kärsivät mitä todennäköisemmin samankaltaisista ongelmista kuin Vamoksen helsinkiläiset ja espoolaiset samaan ikäkategoriaan kuuluvat nuoret. Heitä tutkittaessa on keskeisimmiksi ongelmiksi on tunnistettu yksinäisyys, arvottomuuden tunne ja vaikeus luottaa muihin ihmisiin (Alanen ym. 2014).
Toimintaa tullaan laajentamaan myös Kuopion lähikuntiin, jolloin niissä asuvat 16-29-vuotiaat palvelujen ulkopuolelle ajautuneet nuoret liittyvät myös kohderyhmään.
Välillisinä kohderyhminä ovat Kuopion kaupungin eri hallintokunnat ja alueella toimivat järjestöt. Vamos luo palvelualustan, johon on helppo liittää muiden palveluntuottajien palveluja. Heidän palvelunsa tehostuvat ja loppukäyttäjien näkökulmasta palvelut toimivat entistä paremmin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 464 785
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 464 785
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 644 060
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 536 578
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Kuopio, Suonenjoki, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Tuusniemi, Lapinlahti, Leppävirta, Iisalmi
Jakeluosoite: Puijonkatu 35
Postinumero: 70100
Postitoimipaikka: Kuopio
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14
Suunniteltu: 1050
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusituvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
| Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 0 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä. | ||
Hankkeen tavoitteena oli luoda Kuopion alueen vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille verkostomainen palvelukokonaisuus, jonka avulla palvelujen ulkopuolella olevien nuorten pääsy koulutukseen tai työhön tehostuisi. Tarkoituksena oli kehittää työn tai koulutuksen ulkopuolella oleville, 16–29-vuotiaille nuorille lähetteetön paikka, jossa he saavat ohjausta ja neuvontaa elämänsä eri osa-alueille yksilö- ja ryhmämuotoisen tuen avulla. Hankkeen yhteistyökumppanina toimineen Kuopion kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna tavoitteena oli rakentaa palvelukokonaisuus integroimalla nuorten tarpeista lähteviä kunnan ja järjestöjen palveluja.
Vamos Kuopion intensiiviseen yksilö- ja ryhmävalmennukseen osallistui 1.1.2015–30.6.2017 välisenä aikana 255 nuorta. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna palveluiden ulkopuolelle jääneet nuoret on löydetty ja saavutettu hyvin, koska Vamos Kuopion asiakasmäärä on ollut kasvava koko hankekauden ajan. Vamoksen myönteinen ilmapiiri ja osallisuus ovat edesauttaneet nuorten kiinnittymistä palveluun (palvelun omatoimisesti keskeyttäneitä 9 %). Kiinnittyminen on mahdollistanut nuoren hyötymisen palvelusta ja edistymisen omalla polullaan. Hankkeessa numeeriset tavoitteet olivat ylimitoitettuja. Toiminta kohdentui sosiaalisen kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen tarjoamiseen riskiryhmän nuorille. Numeeriset tavoitteet sisälsivät myös ohjausta ja neuvontaa sekä uravalmennusta. Näihin teemoihin hankkeessa ei päästy paneutumaan suunnitelman mukaan. Määrällisten indikaattoreiden sijaan hyödyllistä olisi ollut pystyä paremmin määrittelemään aloitusvaiheessa asiakkaiksia tulleiden nuorten toiminta- ja työkykyä sekä heidän kokemustaan hyvinvoinnistaan. Näin olisi voitu paremmin kohdentaa palveluita intensiivistä valmennusta sekä kevyempää tukea tarvitseville nuorille. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos palvelut on ottanut käyttöön vuonna 2017 systemaattiset mittarit arvioida ja seurata palveluun tulevien nuorten hyvinvointikokemusta sekä toimintakyvyn muutosta palvelun aikana.
Vamos-mallin mukaisen työotteen juurtumista on työntekijöiden toimesta edesautettu aktiivisesti tekemällä ja sanoittamalla nuorilähtöistä verkostotyötä eri toimijoiden kanssa. Maaliskuussa 2016 tehdyn yhteistyöverkoston (n=54) kyselyn mukaan Vamos Kuopio on verkostossa tunnettu (98 %). Useimmat vastaajat olivat työskennelleet yhteistyössä Vamos Kuopion kanssa (86 %), heistä 80 % oli erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön ja 85 % luotti erittäin paljon työntekijöiden näkökulmaan nuoren asioissa. Yhteistyö on koettu hyödyllisenä (92 %) sekä nuoren tilanteen edistymisen että oman työn kannalta.
Toiminta painottui erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa olleiden nuorten valmennukseen.
Vamos Kuopion toiminta jatkuu STM:n myöntämän Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan –kärkihankkeen turvin. Kevään 2017 aikana toimintaa on käynnistetty kotiin jalkautuvan yksilövalmennuksen merkeissä. Ryhmävalmennuksen tavoitteita ja sisältöjä on muokattu nuorten tarpeiden mukaisesti ja palkattu yksi uusi työntekijä. Vamos Kuopion henkilöstövahvuus on nykyisellään projektipäällikkö, 6 valmentajaa ja 2 Osallisuuden Polku Maahanmuuttajille-hankkeen työntekijää. Uusi ryhmätoiminta (mindset) käynnistyy syksyllä -17. Kärkihanke tulee toteutumaan neljän maakunnan alueella ja keskiössä on mm. vertaisoppiminen ja – kehittäminen. Lisäksi palveluiden vaikuttavuuden arvioimiseksi kärkihankkeessa kerätään dataa laajemmassa skaalassa palvelusta koetun hyödyn ja toimintakyvyssä tapahtuvien muutosten tunnistamiseksi, jotta pystytään arvioimaan tarkemmin myös kansantaloudelliset vaikutukset.
Vamos Kuopion palvelut laajenevat syksyllä -17 käynnistyvän matalan kynnyksen nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelun myötä. ESR TL3-hankkeessa toteutetaan intensiivistä uravalmennusta, tiivistetään yhteistyötä oppilaitosten kanssa (mm. koulupudokkuuden problematiikan tunnistaminen) ja tehostetaan palveluintegraatiota esim. TE-toimiston kanssa. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö ja 4 valmentajaa.