![]() |
![]() |
Hankekoodi: S20227
Hankkeen nimi: Valtti-Center; Nuorten työllistymistä ja osaamista tukeva rekrykeskus
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0203851-2
Jakeluosoite: Asemakatu 7
Puhelinnumero: 044 5772 119
Postinumero: 38700
Postitoimipaikka: KANKAANPÄÄ
WWW-osoite: http://www.valtti.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VATAJA RAIJA MAARIT
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 5772 117
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työpajoilla on painetta tuottaa palveluita yhä suuremmalle ja haastavammalle valmentautujien joukolle työttömyysturvalain, työelämän palvelukeskusuudistusten sekä kuntouttavan työtoiminnan uudistusten vuoksi nuorisotakuuta unohtamatta. Toimien on oltava monitahoisia, joustavia, sekä oikea-aikaisia, jotta siirtymät koulutukseen ja työmarkkinoille mahdollistuisivat ja ehkäisisivät syrjäytymistä.
Valtti-Center-hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten saamien palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta. Matalan kynnyksen hanke ehkäisee syrjäytymistä, lisää osallisuutta ja vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymismahdollisuuksia, työmarkkinoilla pysymistä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hankkeen kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat pohjoissatakuntalaiset työttömät ja työttömyysuhan alaiset nuoret. Tukea ja ohjausta annetaan n. 63 nuorelle. Hankkeen tavoitteena on lähipalveluiden turvaaminen ja TE-toimiston ja kuntien lisäkanavana toimiminen. Hankkeella pyritään ennakoimaan ja varautumaan julkisten palveluiden supistumiseen ja yhdistymiseen suuremmiksi yksiköiksi. Nuorten työllistymisen edistämisen edistämiseen, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn pyritään seuraavin osatavoittein/toimenpitein: luodaan 1) avoin osaamista tukeva rekrykeskus, 2) coach-toimintamalli ja 3) vertaisjaksomalli nuorille.
Valtti-Center on uudenlainen väylä etsiä jatkopolkuja eri lähtökohdissa oleville nuorille työnhakijoille sekä tiivistää yhteistyötä yrittäjien ja välityömarkkinoiden kanssa. Toiminnassa aktivoidaan paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä nuorten työllistämistalkoisiin työllistämään alueen nuoria ja näin tukemaan nuorisotakuun toteutumista alueella. Hanke tarjoaa matalan kynnyksen palvelupisteen työttömille nuorille yksinkertaistamaan nuorten palveluiden saatavuutta, urasuunnittelua ja koulutukseen hakeutumisen kynnystä. Erillistä ohjausta hankkeeseen ei edellytetä, vaan nuori voi itse hakeutua palvelun piiriin. Hankkeeseen voidaan ohjata myös TE-toimiston, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön tai muiden 3. sektorin toimijoiden kautta, joiden kanssa hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä.
Hanke lisää nuorten työllistymistä, koulutukseen hakeutumista sekä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hanke vastaa nuorisotakuun toteutumiseen alueella ja ehkäisee osaltaan syrjäytymistä. Alueelle muodostuu uusi toimintamalli, kaikille nuorille työttömille avoin osaamista tukeva rekrykeskus, joka tukee olemassa olevia julkisia palveluita yhteisen tavoitteen eli työllistymisen lisäämiseksi. Hankkeen avulla pientyönantajat ovat aktivoituneet palkkaamaan alueen nuoria, ja ovat tietoisia esimerkiksi erilaisista vaihtoehtoisista työllistämismahdollisuuksista ja he tiedostavat olevansa avainasemassa nuorisotakuun toteutuksessa.
Alle 30- vuotiaat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat nuoret, jotka ovat työllistettävissä avoimille työmarkkinoille.
Satakunnan alueen työpajat, työvoimahallinto, Kankaanpään kaupunki ja lähialueen kuntien yhteistyöverkostot, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, Satakunnan alueen oppilaitokset, yritykset ja kolmas sektori.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 392 484
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 380 648
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 490 604
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 476 849
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Porin
Kunnat: Pomarkku, Kankaanpää, Siikainen, Karvia, Jämijärvi
Jakeluosoite: Asemakatu 7
Postinumero: 38700
Postitoimipaikka: KANKAANPÄÄ
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 30
Suunniteltu: 63
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
Ryhmäpäivissä hyödynnetään kierrätys- ja luonnonmateriaalia; kierrätys | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
Työn löytyessä lähempää kotia työpaikkaliikenne vähenee ja päästöt pienenevät. Nuorten tiedon lisääminen oman toiminnan vaikutuksesta elinympäristöön ja maailmaan. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
Osallistujille ohjeistetaan jokamiehenoikeuksia ja oikeanlaista liikkumista luonnossa: kalastusta, metsäretkiä yms., jolloin nuori saa itsevarmuutta liikkua itsekseenkin metsässä ja hyödyntää oikeaoppisesti luonnon antimia | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
Ryhmäpäivissä voidaan neuvoa kierrätyksessä (esim. minne viedä ongelmajätteet, oman toiminnan vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 2 |
Ryhmäpäivissä tutustutaan paikallisiin Natura-kohteisiin ja tutustutaan niiden luontoon ja eläimiin, ja tehdään nuoret tietoisiksi niiden sijainnista | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
Hankkeessa syntyneet jätteet kierrätetään ja toiminnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään kierrätysmateriaalia ja luontoa säästäviä valintoja. Ohjataan nuoria kierrätyskeskuksen käyttöön uuden ostamisen sijaan | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 0 |
Neuvotaan, miten energiaa voi säästää: sähkön kulutus, kierrätys jne. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 5 |
Osaamista tukeva rekrykeskus välittää tietoa nuorille ja yrittäjille sekä kolmannelle sektorille vaihtoehtoisista työllistymismahdollisuuksista ja madaltaa rekrytointikynnystä. Pyrkii turvaamaan tulevaisuuden työntekijöitä yrityksiin. Kun nuori työllistyy, jää ostovoimaa enemmän paikkakunnalle. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 6 |
Hankkeessa kehitetään saman katon alle nuoren tervitsemat neuvonta- ja ohjauspalvelut niin koulutus-, työ- kuin arjen hallinnassa: toiminnalla ei luoda päällekkäisiä neuvontapalveluita työttömälle esimerkiksi työvoimahallinnon kanssa. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 0 |
Hankkeessa neuvotaan osallistujia hyötyliikuntaan: esimerkiksi keskuksiin tulemista vaikkapa pyörällä auton sijasta, yhteiskuljetukset/kimppakyydit toimintoihin osallistumisessa | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 7 |
Kun työttömälle löytyy mielekästä tekemistä, se vaikuttaa ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Toiminnalla tähdätään hyvinvointia edistäviin kokemuksiin. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 10 | 6 |
Hankkeessa korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa; hankkeessa ei eritellä miesten ja naisten töitä. Työpaja on sitoutunut syrjimättömyyden periaatteisiin ja työpajan arvot tukevat tasa-arvoa. Hanke ehkäisee syrjäytymistä. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 5 |
Hanke on avoin kaikille sukupuoleen, kulttuuriin, kansalaisuuteen ja uskontoon katsomatta. Työpaja on sitoutunut syrjimättömyyden periaatteisiin ja työpajan arvot tukevat tasa-arvoa. Hanke ehkäisee syrjäytymistä. | ||
Kulttuuriympäristö | 5 | 0 |
Hankkeessa pyritään käyttämään luontoa tavoitteellisesti nuoren hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi luontoa kunnioittavalla tavalla | ||
Ympäristöosaaminen | 6 | 0 |
Hankkeen tavoitteena on, että nuori tuntee olennaiset ympäristöasiat ja osaa soveltaa tietoa myös käytännössä: hän käyttää raaka-aineita ja työvälinetiä tarkoituksenmukaisesti, säästää energiaa ja välttää riskejä. |
Avoin Rekrykeskus:
Hankkeessa luotiin Kankaanpään ydinkeskustaan paikka, jonne nuoren on ollut helppo tulla: Avoin rekrykeskus on ollut avoinna kolmena päivänä viikossa. Keskuksessa on tarjottu hankkeen työntekijöiden toimesta henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta työ- ja opiskelupaikan etsintään, urasuunnittelua, apua lomakkeiden täytössä sekä mahdollisuuden tulostaa, skannata ja kopioida työnhakuun liittyviä asiakirjoja.
Tavoitteena hankkeen toiminnassa on ollut löytää jokaiselle nuorelle omannäköinen, räätälöity ratkaisu oman polun löytämiseen.
Hankkeen kantavana teemana oli koko hankekauden ajan etsiä erilaisia tapoja työllistyä ja antaa ideoita nuorille niin omaan jaksamiseen kuin pärjäämiseen työmarkkinoilla. Hanke on myös aktivoinut paikallisia yrityksiä ja yhteistyökumppaneita erilaisten tempausten muodossa.
Coach-toimintamalli:
Jotta nuoren siirtyminen tavoitteesta toiseen olisi mahdollisimman joustavaa, on hankkeessa luotu "Coach"-toimintamalli, jossa koko hankkeen toiminta-ajan on ollut sama työntekijä mukana nuoren arjessa. Toiminta on nivoutunut tiiviisti rekrykeskuksen ja vertaisjaksojen toimintaan: olemme olleet se kuuleva ja kuunteleva osapuoli nuoren miettiessä jatkopolkujaan.
Vertaisjaksomalli:
Vertaisjaksomallin toimintaa toteutettiin mm. leiritoiminnalla. Toiminnan päämääränä oli tavoittaa nuoria, joilla oli hyvin erilaiset tavoitteet oman tiensä löytämiseksi. Päivien aikana läpikäytiin omia vahvuuksia ja kehittämisen paikkoja ryhmänä ja henkilökohtaisesti, jolloin vuorovaikutustaidot paranivat ja nuori vahvistui sosiaalisesti. Nuoret haastoivat itsensä ja omat taitonsa eri tavoin ja lähtökohdin. Mukavan yhteisen tekemisen ja itsensä haastamisen lisäksi hyötytietoa upotettiin päivittäiseen yhdessäoloon joko ryhmässä tai yksilötasolla.
Valokuvaus:
Hankkeessa työstettiin Olen hyvä näin -reittiä etsimässä - valokuvakirja. Se sisältää kuvauksia nuorten elämästä, omista mietteistä ja päämääristä. Lisäksi kirjassa on kuvattu nuorten kokemuksia kerho-ohjaajana toimimisesta sekä kertomusta hankkeen leireistä.
Hanke on saavuttanut hyvin sille asetetut tavoitteet: aloittaneiden nuorten määrä ylittyi, samoin hankkeeseen mukaan tulleiden yritysten määrä oli kaksinkertainen hankesuunnitelmaan verrattuna. Hankkeen päättäneistä nuorista 90 %:lle löytyi oma jatkopolku. Työ- tai opiskelupaikan sai yli 58% hankkeen nuorista.