|
|
|
Hankekoodi: S20226
Hankkeen nimi: Muutoskyvykkyyttä, kasvua ja tuottavuutta hyvinvoivasta yrityksestä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: PL 207
Puhelinnumero: +358 20 743 8100
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marianne Ekonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 409 8352
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen taustalla on tarve suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseen, koska perinteiset suuret teollisuusalan yritykset eivät enää yksin pysty sitä kannattelemaan. Tästä syystä pk-yritysten pitää tunnistaa ja ratkaista kilpailukykyä estävät ja edistävät tekijät omassa toiminnassaan.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa keskisuomalaisten pk-yritysten työhyvinvointia ja muutosvalmiutta. Keinoina on johdon ja henkilöstön ennakoivan työhyvinvoinnin ja muutoskyvykkyyden vahvistaminen, mikä tukee yrityksen edellytyksiä kasvuun ja kannattavuuden parantumiseen. Pk-yritykset saavat edellytykset kehittää työhyvinvointia kestävästi ja hallitusti niin, että työntekijöiden osaaminen, kyvyt ja kapasiteetti ovat laajemmin organisaation käytössä. Kokonaisuudesta syntyy uudistuvia, vetovoimaisia työllistäjiä, jotka kykenevät ennakoimaan muutoksia ja sopeutumaan niihin ja jotka kehittyvät ja kasvavat.
Hanke auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan, jäsentämään ja ratkaisemaan ne keskeiset kompastuskivet, jotka heikentävät työhyvinvointia, muutosvalmiutta ja muutoskyvykkyyttä. Osa haasteista tulee yritysten ulkopuolisesta toimintaympäristöstä ja toiset yritysten sisäisestä tavasta toimia. Yritysten on kyettävä reagoimaan jatkuviin ja usein yllätyksellisiin ulkoisiin muutoksiin nopeasti ja ketterästi. Sisäiseen tapaan toimia voidaan tarttua suunnitelmallisemmin.
Tavoitteisiin pääsemiseksi hankkeessa tehdään nykytila-analyysi, jonka tavoitteena on koota syvällinen ymmärrys yritysten työhyvinvoinnin ja muutosvalmiuden tilasta ja sen tavoitteista. Lisäksi luodaan yritysryhmien yhteinen työskentelymalli tukemaan yhteisten haasteiden ratkaisemista sekä räätälöidään yrityskohtainen toteutusmalli kunkin yrityksen haasteisiin vastaamiseksi.
Hankkeen toimenpiteiden tuloksena syntyy mallinnettu muutoskyvykkyyden kehittämisen käsikirja, joka sisältää tunnistetut, keskeiset pk-yritysten haasteet ja parhaat käytänteet. Lisäksi se tuottaa yhteisen näkemyksen työhyvinvointia ja muutoskyvykkyyttä lisäävien työvälineiden käytöstä. Hankkeen aikana muutoskyvykkyyden kehittämisen käsikirjaa pelillistetään.
Hankkeen uutuusarvona on kehittää työhyvinvointia ja muutosvalmiutta yrityskohtaisten toimenpiteiden kautta, joka vastaa pk-yritysten tämän hetken ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen työhyvinvoinnin alueella. Lisäksi työhyvinvointia tarkastellaan monialaisesti liiketaloustieteen ja hyvinvoinnin näkökulmista sekä eri toimialoilla toimivissa yrityksissä.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Humap Oy:n ja keskisuomalaisen pk-yritysryhmän kanssa. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnan eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa. Hanke vaikuttaa erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen ja yhdenvertaisuuteen, koska työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen on hankkeen keskiössä ja toteuttamisessa käytetään henkilöstöä osallistavia menetelmiä.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ja toiminnan kohteet ovat keskisuomalaisten pk-yritysten johto ja henkilöstö. Hankkeeseen otetaan mukaan 12-15 keskisuomalaisen yrityksen ryhmä eri toimialoilta.
Kohderyhmä on jaettu alustavasti 3 ryhmään niiden toimintaympäristön ja samanlaisten kehittämistarpeiden mukaisesti (yritysryhmät mukailtu, työelämän kehittämisstrategia):
1. Vankat tekijät eli pk-yritykset, joilla perusasiat ovat kunnossa. Tavoitteena
- ymmärryksen vahvistaminen yrityksen työhyvinvoinnin ja muutosvalmiuden tilasta
- johtamisen ja esimiestyön kehittäminen osallistavaan suuntaan
- yrityksen sisäisen kehittämiskulttuurin systematisointi
2. Kehittäjät eli pk-yritykset, joissa on panostettu jo kehittämiseen. Tavoitteena
- henkilöstön osallistaminen yrityksen työhyvinvoinnin ja muutosvalmiuden kehittämiseen
- palkitseminen kehittämisestä ja innovoinnista
- yrityksen sisäinen kehittämiskulttuuri osaksi arkea
3. Edelläkävijät eli pk-yritykset, joilla on sisäinen kehittämiskulttuuri. Tavoitteena
- yksilöllisen vallan ja vastuun jakaminen työhyvinvoinnin ja muutosvalmiuden kehittämisessä
- henkilöstön muutoskyvykkyyden ja innovoinnin vahvistaminen
- ketterä ja uskallusta osoittava kehittämistyön ja innovaatioiden läpivienti
Hankkeessa kehitetyt uudet kehittämis- ja toimintatavat jäävät elämään asiantuntijayhteistyötahojen toiminnassa ja näin tuloksista hyötyvät myös heidän nykyiset ja tulevat asiakkaansa. Tietoa jaetaan myös hyödynnettäväksi ja käyttöön seudullisille kehitysyhtiöille, yrityskehittäjille, korkeakouluille, yhdistykset ja muille asiantuntijayrityksille. JAMK siirtää tulokset osaksi opetusta ja kehittämistyötä. Tässä hankkeessa tuotetaan tietoa, jota voidaan hyödyntää soveltavassa tutkimuksessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 298 681
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 290 288
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 370 356
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 354 571
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Joutsan, Äänekosken
Kunnat: Uurainen, Jyväskylä, Pihtipudas, Joutsa, Karstula, Petäjävesi, Viitasaari, Kyyjärvi, Keuruu, Kinnula, Kuhmoinen, Äänekoski, Saarijärvi, Hankasalmi, Kannonkoski, Toivakka, Muurame, Luhanka, Laukaa, Konnevesi, Jämsä, Kivijärvi, Multia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12
Suunniteltu: 140
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia vesiin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Tämän hankkeen tavoitteena on pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen, jotka molemmat voidaan nähdä edistävän taloudellista kestävyyttä. Tuottavuudessa perinteisesti huomioidaan, miten tehokkaasti tuotannontekijäpanokset on yhdistetty tuotoksen aikaansaamiseksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Hyvinvoivassa työpaikassa kehitetään ja innovoidaan enemmän, opitaan työn ohella ja luodaan uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Lisäksi hyvinvoivat ja siten kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja ja vaikuttavat paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 0 |
| Teollisuus- ja prosessipainotteisesta johtamisesta on siirrytty yhä vahvemmin ihmisten johtamiseen. Nykyajan työntekijät odottavat osallistavaa johtamista, missä työntekijät kokevat tekevänsä työtä, jolla on merkitystä ja jossa he voivat vaikuttaa työnsä suorittamiseen. Hankkeessa yrityksiä kehitetään osallistavien johtamismenetelmien avulla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Yhtenä fyysisen hyvinvoinnin edistäjänä hankkeessa mukana olevissa yrityksissä voidaan kannustaa esimerkiksi työmatkapyöräilyyn ja sitä kautta henkilöautoliikenteen vähentämiseen. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään sähköisiä välineitä yhteydenpidossa hankkeen toimijoiden välillä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hyvinvoinnin edistäminen: Tässä hankkeessa kestävyyden neljästä ulottuvuudesta keskitytään ja vaikutetaan erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen. Hankkeessa vahvistetaan keskisuomalaisten pk-yritysten johdon ja henkilöstön ennakoivaa muutoskyvykkyyttä, työyhteisön hyvinvointia ja yrityksen kasvua ja kannattavuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 0 |
| Osallistavassa ja hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijät huomioidaan tasa-arvoisesti ja erilaisuus hyväksytään. Tässä hankkeessa osallistavilla kehittämismenetelmillä pyritään osallistamaan henkilöstöä laajasti mukaan yritysten kehittämistoimintaan ja sitä kautta lisäämään työn merkityksellisyyden kokemusta, työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta. Lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 0 |
| Hankkeessa tuetaan osallistavaa johtamista, joka tukee johdon ja työntekijöiden yhteistä työskentelyä yritysten muutosvalmiuden, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöosaamiseen. | ||
Hankkeen lähtökohtana oli tarve parantaa pk-yritysten kilpailukykyä muutoskyvykkyyttä kehittämällä. Tämän päivän työelämässä yritysten on kyettävä reagoimaan jatkuviin muutoksiin nopeasti ja ketterästi. Muutoskyvykkyyden kehittämiseksi johtoa ja työntekijöitä osallistettiin yrityskohtaisissa työpajoissa yrityksen kehittämiseen yhdessä ja sitä kautta pyrittiin vaikuttamaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen. Yrityksissä tehdyn kehittämistyön tuloksena tunnistimme pk-yritysten muutoskyvykkyyden haasteet ja parhaat käytänteet niiden kehittämiseksi. Löysimme muutoskyvykkyyden kehittämisestä neljä osa-aluetta: yksilön, organisaation, johtamisen ja yhteisön tasot. Tulosten pohjalta laadimme digitaalisen julkaisun, johon kokosimme keskeiset muutoskyvykkyyden kehittämiseen liittyvät osa-alueet. Julkaisu löytyy osoitteesta https://static.jamk.fi/muka/ Lisäksi tulosten pohjalta rakennettiin peli, joka toimii johdatuksena ja ajatusten herättäjänä aiheeseen siitä kiinnostuneille http://tikorasia.jamk.fi/~lambje/muka_mvp/