|
|
|
Hankekoodi: S20220
Hankkeen nimi: Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke - Sokra
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2229500-6
Jakeluosoite: PL 30
Puhelinnumero: 029 524 6000
Postinumero: 00271
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.thl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Keto-Tokoi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 524 7074
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeessa muodostetaan kumppanuusverkosto, johon kuuluvat keskeiset kansalliset ja alueelliset toimijat, erityisesti valtakunnalliset ja alueelliset sosiaalisen osallisuuden teemaan liittyvät kehittämishankkeet. Koordinaatiohankkeen päätoteuttaja on THL, joka tekee alueellisessa koordinaatiotyössä tiivistä yhteistyötä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke kytkeytyy tiiviisti TTL:n työ- ja toimintakyvyn muutos -koordinaatiohankkeeseen.
Koordinaatiohankkeen päätavoitteina on
1. Välittää kehittämishankkeille säännöllisesti tietoa kansallisista linjauksista, uudistuksista ja niiden sisällöistä sosiaalisen osallisuuden teemassa ja näin tukea ministeriön strategista ja ohjelmatason ohjausta.
2. Välittää ministeriöiden asiantuntijoille kehittämishankkeilta ja aluetasolta saatua ja tiivistettyä tietoa sosiaaliturvajärjestelmän ja palvelujärjestelmän ongelmakohdista, haasteista ja kehittämistä vaativista pullonkauloista sekä kehittämishankkeiden onnistumisista ja lupaavista käytännöistä.
3. Tukea kehittämishankkeiden keskinäistä teemallista yhteistyötä myös ohjelmarahoitusten ja aluerajojen yli, järjestää vertaisoppimisen ja tiedon vaihdon foorumeita sekä alueilla että valtakunnallisesti ja edistää lupaavien käytäntöjen leviämistä.
4. Lisätä ja edistää asiakasosallisuutta ja asianosaisten ääntä kehittämishankkeissa ja tukea kehittämishankkeita itsearvioinnin toteuttamisessa ja edistää näin hankkeiden tuloksellisuutta.
5. Tutkia ja kartoittaa sosiaalisen osallisuuden sisältöä, merkitystä ja siihen liittyviä käytäntöjä sekä seurata sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan kansainvälistä keskustelua ja osallistua teemaan liittyvään eurooppalaiseen yhteistyöhön.
6. Yhteistyössä TTL:n "Työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohankkeen" kanssa osallistua ESR-ohjelmatason indikaattoriseurantatyökalun kehittämiseen sekä tukea työ- ja toimintakyvyn muutoksen seurantatutkimusta ja mittarien arviointia.
7. Tavoitteena on lisäksi vaikuttaa yleisiin asenteisiin ja lisätä eri väestöryhmien välistä ymmärrystä ja keskinäistä vuorovaikutusta, sekä vähentää toisiin ryhmiin liittyviä ennakkoluuloja.
Koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa.Koordinaatiotyön lähtökohtana on kumppanuusperiaate ja eri tahojen tarpeiden kartoittaminen. THL vastaa valtakunnallisesta sekä Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisesta koordinaatiosta ja Diak Itä- ja Pohjois-Suomen aluekoordinaatiosta. Alueellinen koordinaatio toteutetaan suunnitellun Sote-aluejaon mukaan. Keskeisten koulutus- ja tukitarpeiden tunnistaminen toteutetaan vuoropuhelussa hankkeiden kanssa. Koordinaatiohankkeen osana tarjotaan valtakunnallisia, alueellisia ja virtuaalisia verkostofoorumeita tiedon- ja kokemustenvaihdon tueksi. Hankkeita verkostoidaan myös yli alue- ja rahoitusinstrumenttirajojen, ja luodaan tarvittaessa kehittämishankkeiden teemoista nousevia uusia verkostoja. Kehittämishankkeiden toimenpiteistä ja tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti ja niitä tuetaan lupaavien käytäntöjen ja toimintamallien kuvaamisessa.
Koordinaatiohankkeen avulla tuetaan kehittämishankkeiden itsearviointia. Kehittämishankkeille tarjotaan mm. kolmevaiheinen interventiopaketti, jossa selvitetään toisaalta kehittämishankkeiden tavoitteellista etenemistä, tuloksia ja vaikutuksia, sekä toisaalta koordinointiin liittyviä tukitarpeita ja toiveita ministeriön ja muiden valtakunnallisten toimijoiden suuntaan. Lisäksi selvitetään palvelujärjestelmän ongelmakohtia ja yhteiskehittämistä kaipaavia teemoja sekä kehittämishankkeissa kehitettyjä lupaavia käytäntöjä. Koordinaatiohanke esittelee rahoittavalle ministeriölle säännöllisesti tilannekatsauksia. Tapaamiset toimivat myös rakenteellisena vaikutuskanavana hankkeista ministeriön suuntaan, ja niihin tuodaan kehittämishankkeiden esiin nostamia haasteita, uudistus tarpeita ja toimivia käytäntöjä. Välitetään alueilta ja hankkeista saatua tietoa ja tuloksia ministeriötason valmisteleviin työryhmiin. Kootaan valtakunnalliset hankehelmet, erityisesti sellaiset toimintatavat tai -mallit, joiden avulla tuotetaan myönteisiä siirtymiä ja vähennetään korjaavien palveluiden tarvetta.
Tutkimuksen avulla jäsennetään käsitteellisesti huono-osaisuuden ilmiötä ja analysoidaan sosiaalisen osallisuuden sisältöjä ja erityispiirteitä. Tutkimuksen avulla edistetään tiedolla johtamisen periaatetta niin hanketoiminnan suuntaamisessa kuin laajemmin päätöksenteossa. Koordinaatiohanke edistää julkista keskustelua tasa-arvosta ja eriarvoisuuden ehkäisemisestä sekä edistää ymmärrystä sosiaalisen osallisuuden merkityksestä yksilöiden ja yhteiskunnallisen koheesion kannalta. Koordinaatiohankkeen avulla tuodaan esiin niitä keinoja, joilla kehittämishankkeissa lisätään ja edistetään sosiaalista osallisuutta. Koordinaatiohankkeen kautta osallistutaan köyhyyden torjunnan ja sosiaalisen osallisuuden teematapahtumiin ja konferensseihin Euroopassa ja samalla välitetään tietoa lupaavista suomalaisista käytännöistä sekä kartoitetaan verkostoja ja toimijoita ja luodaan uusia yhteyksiä kehittämishankkeille.
Koordinaatiohankkeen tuloksena ohjelmatason yhteiset tavoitteet ovat kirkastuneet ja ne ohjaavat kehittämishanketoimintaa. Kehittämishankkeiden välinen tiedonvaihto on kehittynyt, hankkeissa on hyödynnetty yhteiskehittämistä, vertaisoppimista ja kokemustietoa. Toimijat ovat verkottuneet ja ymmärrystä sosiaalisesta osallisuudesta ja köyhyyden torjumisesta on syventynyt. Hankkeet ovat saaneet asiantuntija-apua ja vertaistukea niin substanssiin kuin myös hanketyöskentelyyn liittyviin pulmatilanteisiin. Kehittämishankkeissa on tehty itsearviointia ja sen avulla on koottu tietoa toimenpiteiden ja palveluiden vaikutuksista. Lupaavia käytäntöjä ja vaikuttaviksi havaittuja toimintamalleja on kerätty yhteen ja dokumentoitu myöhempää käyttöä varten, menetelmiä ja malleja on levitetty valtakunnallisesti ja toimintamallikuvauksia on siirretty Innokylään. Koordinaatiohankkeiden selvitys-, raportointi ja tutkimustuloksista on hyödynnetty ministeriötasolla esimerkiksi päätöksenteon ja lainsäädäntötyön tukena ja käynnistyvien uusien hankkeiden suuntaamisessa ja ohjaamisessa.
Koordinaatiohanke jatkaa vuosina 2017-2020 toimintalinja viiden (TL5) hanketoiminnan tukemista ja tutkitun tiedon tuottamista osallisuudesta, huono-osaisuudesta sekä tukee tulevan maakunta- ja kuntauudistuksen toteutusta. Tähän liittyen koordinaatiohankkeessa keskitytään erityisesti kehittämishankkeiden tulosten eli osallisuutta lisäävien palasten esiin nostamiseen, jalostamiseen ja juurruttamisen tukemiseen osana maakuntien ja kuntien toimintaa heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden lisäämiseksi.
Osallisuuden palaset ovat erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistävää tietoa, periaatteita, toimintoja, toimintamalleja ja palveluja tai palvelun osia. Sokra-koordinaatio tuottaa hanketoiminnasta jalostettua tutkimuksellista ja pelkistettyä tietoa osallisuuden edistämiseksi, joka palvelee erityisesti lainsäädäntötyötä ja palveluiden ja alueiden kehittämistä. Tilaajat voivat käyttää tätä tietoa kilpailutuksissaan ja kansalaisyhteiskunta omassa toiminnassaan.
Sokra tuottaa yhdessä kehittämishankkeiden kanssa lupaavia käytäntöjä, jotka palvelevat kuntia ja maakuntia niiden tilatessa palveluita tuottajilta. Nämä palvelevat kansalaisyhteiskuntaa sen omien toimintojen, palveluiden ja vaikuttamiskanavien kehittämisessä. Sokra nostaa esille hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja tai palveluita, joilla on saatu kehittämishankkeissa aikaan sosiaalista osallisuutta lisääviä hyviä tuloksia. Tuloksia arvioidaan Sokran vuosina 2014-2017 kehittämän osallisuuden viitekehyksen sekä hyvien käytäntöjen kriteerien pohjalta. Ne palvelevat tuottajia kehittämään tuotteita, joilla osallistua tuleville sote- sekä osaamis- ja rekrytointimarkkinoille.
Sokra analysoi, muokkaa ja kuvaa kehittämishankkeiden tuloksista laajemmin yleistettäviä kokonaisuuksia (isoja paloja), joita voidaan käyttää lainsäädännön, maakunta- ja kuntarakenteen toiminnassa.
Sokra tukee aktiivisesti tulosten juurruttamista maakunnissa ja kunnissa. Sokran aluekoordinaattorit järjestävät alueellisia tilaisuuksia juurruttamisen tueksi. Tuloksia esitellään Sokran verkkosivuilla, jotka ovat osa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden aihetta käsittelevää verkkosivustoa. Tämä toimii laajana levityskanavana. Sokra tuottaa osallisuustietoutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen maakunta- ja kuntatasolla ja edistää uusien rakenteiden suunnittelua. Sokra tuottaa maakuntatason osallisuuden edistämisen tukimateriaalia.
Koordinaatiohanke jatkaa vuosina 2020 – 2022 toimintalinja 5 hankkeiden tulosten näkyväksi tekemistä osallisuuden viitekehykseen pohjautuen. Sokra edistää ESR TL 5 -hankkeiden osallistujien osallisuuden kokemusta sekä vaikuttaa päätöksentekoon popularisoidulla tiedolla, joka pohjaa tutkimukseen ja arvioituihin tuloksiin.
Sokran toiminnan tuloksena heikoimmassa asemassa olevien työikäisten osallisuuden kokemus lisääntyy ja mahdollisuudet siirtyä työmarkkinoille parantuvat, kun osallisuutta edistäviä malleja omaksutaan osaksi pysyvää toimintaa valtakunnallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla.
Sokran tuottaman tiedon ansiosta seuraavalla Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakaudella voidaan kehittää entistä paremmin osallisuutta edistävää toimintaa. Koordinaatiohanke tukee erityisesti alue- ja valtakunnallisia toimijoita tulevaan rakennerahastokauteen valmistautumisessa osallisuuden edistämisen osalta.
Sokran toiminta jatkuu muutoshakemuksen hyväksymisen jälkeen 31.8.2023 asti nykyisen hankesuunnitelman mukaisesti painottuen kuitenkin niin, että osallisuustietoa sovelletaan ja räätälöidään tukemaan vankemmin päätöksentekoa, ja että TL 5 -hanketoimijoiden kanssa kehitettyjä ja koordinaatiohankkeen vuodesta 2014 alkaen arvioimia ja kokoamia toimintamalleja levitetään yhdessä. Siirtämällä painopiste osallisuustiedon, toimintamallien ja työkalujen tuotannosta niiden soveltamiseen saadaan välitettyä osallisuusymmärrys: tulevan rakennerahastokauden toimijoille, kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä tukevien palvelurakenteiden ja peruspalveluiden kehittämiseen, järjestösektorille, erilaisille toimijoille, jotka arvioivat osallisuusvaikutuksia.
Loppukaudella panostetaan siihen, että tietoa levitetään helposti omaksuttavassa muodossa, ja että tietoa sovelletaan ja räätälöidään kokonaisuuksiksi tarpeiden mukaan. Tämä edellyttää, että palvelujen kehittäjien ja päättäjien tarpeet tunnistetaan. Samalla tutkimuksen, kehittämisen ja viestinnän yhteistoiminnalla panostetaan tutkitun tiedon ja hyväksi havaittujen mallien käytettävyyteen myös pidemmällä aikavälillä. Levittämisen ja juurruttamisen alustana käytetään säännöllisin väliajoin kaikille avointa Osallisuusviikkoa. Levittämistyössä hyödynnetään myös THL:n ja DIAK:n asiantuntija- ja viestintäkanavia.
Kaiken työn tavoitteena on, että heikoimmassa asemassa olevien työikäisten osallisuuden kokemus lisääntyy, koettu työkyky paranee ja usko omiin mahdollisuuksiin vahvistuu. Nämä seikat parantavat mahdollisuuksia siirtyä työmarkkinoille.
Koordinaatiohankkeen tavoitteena on muodostaa sosiaalisen osallisuuden kumppanuusverkosto, johon kuuluvat keskeiset kansalliset ja alueelliset toimijat.
Keskeisiä kumppaneita ovat:
• Rahoittaja ja keskeisten ministeriöiden asiantuntijat, ohjelmakoordinaattorit ja hankevalvojat.
• Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinja 5:n kautta (erityistavoite 10.1 työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen) rahoitettavat valtakunnalliset ja alueelliset kehittämishankkeet.
• ESR:n toimintalinja 3:n ja 4:n kautta rahoitettavista hankkeista ne, joiden tavoitteet liittyvät keskeisesti sosiaaliseen osallisuuteen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien tai nuorten työllisyyden edistämiseen.
• RAY:n hankekoordinaattorit ja sosiaalisen osallisuuden teemaan liitttyvät hankkeet.
• Maaseuturahaston ja Tekesin rahoittamat sosiaalista osallisuutta tukevat hankkeet.
• Kaste-ohjelman koordinaatio ja sen kautta rahoitettavat sosiaalisen osallisuuden teemaan liittyvät hankkeet.
• ELY-keskusten hankekoordinaattorit ja rahoitusta koordinoivien maakuntaliittojen rakennerahastokoordinaattorit.
• Muiden valtakunnallisten teemaan liittyvien koordinaatiohankkeiden vetäjät (esim. TTL:n SOLMU-hanke, TEM:n ja OKM:n mahdolliset kansalliset koordinaatiohankkeet).
• Kansainvälisten koordinointihankkeiden vetäjät.
• Maakunta ja -kuntapäättäjät (ISEA).
• Media ja viestimet.
• Kansalaiset, erityisesti haavoittuvassa asemassa ja työmarkkinoiden reuna-alueilla olevat kansalaiset.
• Kuntien työllisyydenhoidon ja sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja Kelan virkailijat ja asiantuntijat.
• Kuntapäättäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 8 952 516
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 8 327 242
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 8 952 516
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 8 327 242
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Sokra on nostanut viestinnässään ekososiaaliset innovaatiot osallisuutta edistävänä toimintana sekä kestävän kehityksen teemoja osallisuutta edistävässä työssä. Ympäristötietoisuutta ja -vaikuttamista on selvitetty ja raportoitu hankkeiden osallistujille Sokran tekemässä kyselyssä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hanke ei suoraan lisää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä sekä kiinnitetään huomiota lentämisen vähentämiseen. Kokoukset järjestetään matkustamisen vähentämisen kannalta optimaalisesti. Sokra pitää kokouksia ja tilaisuuksia etäyhteyksin. Tilaisuuksissa tarjoillaan vegaaniruokaa, ja ainakin kasvis- ja ilmastoystävällistä ruokaa, jos vegaanitarjoilu ei ole mahdollinen. Kertakäyttöastioita vältetään. Käytetään kierrätettäviä kertakäyttöastioita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Koordinaatiohankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen eikä toimintaa kohdenneta luonnonsuojelualueille. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| THL:ssä tilastoidaan ja seurataan kiinteistöpäästöjä. Senaatti-kiinteistöjen linjauksia energiatehokkuudesta noudatetaan ja hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään. Senaatti-kiinteistöjen uudisrakentamistuotanto on aina A-luokkaa. Senaatti-kiinteistöissä myös edistetään tilatehokkuutta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista. Hankkeessa toimitaan suojelutavoitteiden mukaisesti. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 0 |
| Koordinaatiohankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä kokous- ja tapahtumapaikkoja ja vältetään systemaattisesti kertakäyttömateriaaleja (astiat, pullotettu vesi yms.), koordinaatiohankkeessa suositaan kilpailutusten mahdollistamissa puitteissa lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja palveluja esim. kotimainen luomu- ja lähiruoka. Koordinaatiohankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja, samalla vältetään turhia paperitulosteita. THL:ssä on jätteidenkäsittelyohje, jonka tarkoituksena on vähentää toiminnassa syntyvän jätteen määrää, lisätä hyötyjätteen kierrätystä ja ohjeistaa vaarallisten jätteiden turvallisessa käsittelyssä. THL:ssä toimii myös jätetyöryhmä, joka käsittelee jätteiden käsittelyyn liittyviä kysymyksiä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| THL:n toimitiloissa käytetään Hanselin sähkön hankinta ja avoin toimitus -puitejärjestelyä, jossa on huomioitu ympäristöseikat kilpailutuksen useassa eri vaiheessa. Tarjoajien on selvitettävä tekemiään ympäristönhoitotoimenpiteitä. Hankittavasta sähköstä sopimuskauden alussa vähintään 30 % tulee olla tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Sähkönkulutusta voi seurata organisaatiotasolla. Vuosittaisessa asiakkaille järjestettävässä seminaarissa toimittaja käy läpi mm. uusiutuvan energian merkitystä ja kehitysnäkymiä sähkömarkkinoilla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 0 |
| Koordinaatiohanke suosii hankintaohjeiden ja kilpailulainsäädännön mahdollistamissa puitteissa paikallisia tuotteita ja palveluita. Alueellinen koordinaatio tukee paikallisten resurssien hyödyntämistä ja tarvelähtöistä alueellisten palveluiden kehittämistä. Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja palvelujärjestelmän toimivuus edistää yhteisöjen toimintaa ja lisää taloudellista toimeliaisuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 0 |
| Koordinaatiohankkeessa tuetaan ja kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita. Hankkeessa kuvataan syntyvät palvelumallit ja toimintatavat systemaattisesti niin, että niitä voidaan ottaa käyttöön myös muissa ympäristöissä. Tavoitteena on arvioida uusia palvelumalleja ja toimintatapoja niiden hyvinvointi- ja taloudellisten vaikutusten näkökulmista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 0 |
| Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä valtionhallinnon matkustussäännön mukaisesti. Kotimaan matkailussa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen. THL:ssä tilastoidaan ja seurataan lentomatkojen määrää. Koordinaatiohankkeessa edistetään systemaattisesti puhelin- ja videokokouksien käyttöä, ja vähennetään matkustamista ja työmatkapäiviä THL:n tarjoamien etäkokousvalmiuksien puitteissa. Jatkuvaluonteiset kokoukset toteutetaan sähköisiä työvälineitä hyödyntäen. Samoin hankekohtainen neuvonta ja tuki hoidetaan mahdollisimman paljon sähköisesti. THL seuraa työmatkaliikennettä vuosittaisilla kyselyillä. Työmatka-autoilua pyritään vähentämään. THL on myös mukana kesäisin ja talvisin kilometrikisassa, joka kannustaa työmatkapyöräilyyn. Osanottajien määrää seurataan. Kokouspaikat valitaan mahdollisimman helposti saavutettaviin paikkoihin ellei ole muuta syytä kokoustaa muualla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Välittömän kohderyhmän osalta hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa työhyvinvoinnin edistämistä. Tätä tavoitellaan systemaattisella ja selkeillä työ- ja raportointitavoilla ja pyrkimyksenä järkiperäistää työntekijöiden työtehtäviä mahdollisimman vaikuttaviksi. Koordinointihankkeella vähennetään päällekkäistä työtä kehittämishankkeissa ja tuetaan hyvien käytäntöjen leviämistä ja sitä kautta tuetaan myös hanketoimijoiden työhyvinvointia. Sokran vuosittaisessa seminaarissa oli v. 2020 työ- ja aivojen hyvinvointiin liittyvä luento koordinoitavien hankkeiden työntekijöille. Välillisen kohderyhmän osalta tähdätään hyvinvoinnin edistämiseen niin ulkoisesti kuin koettuna asiana. Koordinoitavissa hankkeissa luodaan mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja edistää omaa hyvinvointiaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Tasa-arvon edistäminen on läpäisyperiaate koordinaatiohankkeen toiminnassa. Aiemmalla ESR-kaudella projektipäälliköt ovat kaivanneet tukea sukupuolinäkökulman huomioimiseksi ja sen valtavirtaistamiseksi projekteihin. Sokra on luonut Tasan yhdessä -työkalun erityisesti osallisuutta edistävien hankkeiden sukupuolinäkökulman tukemiseksi kehittämistyössä. Työkalua päivitetään, jotta se vastaisi paremmin hankkeiden tarpeisiin. Sokra on myös ollut kouluttamassa valtakunnallisia hankkeita toiveiden mukaan tasa-arvon huomioimisesta hanketyössä sekä työkalun käytöstä. Sokra on esitellyt Tasan yhdessä -työkalua THL:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän kokouksessa. Thl.fi-verkkopalvelussa on aihesivusto sukupuolten tasa-arvosta, ml. tietoa osallisuuteen ja syrjäytymiseen liittyvistä tekijöistä ja ilmiöiden sukupuolittuneisuudesta. Sivustolta on linkki Sokran Tasan yhdessä -työkaluun. Sokra on ollut mukana THL:n sisäisessä kehittämistyössä liittyen sukupuolen moninaisuuteen väestötutkimuksessa, vieden osallisuusteemaa sukupuolinäkökulmasta organisaation tutkijoille hankkeen ulkopuolella. Sokra on tuottanut tietoa sukupuoliin liittyen osallisuus- ja köyhyystutkimuksessa, jossa sukupuoli on ollut vähän esillä (artikkeli Gendered Experiences of Poverty and Recognition in the Finnish Welfare State). Artikkelista tiedotettiin Sokran ja THL:n kanavissa laajasti ja siitä käsiteltiin mediassa. Sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan mahdollisissa hankehenkilöstön rekrytoinneissa. Koordinaatiohankkeessa edistetään naisten ja miesten tasapuolista osallistumista hankkeenhallintoon ja -toteuttamiseen. Koordinaatiohankkeen nimeämissä ohjaus- ja työryhmissä, seminaarien/ tilaisuuksien puhujavalinnoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kokoonpanoissa haetaan 60/40 suhdetta. Hankkeen raporteissa ja julkaisuissa viitataan lähteisiin henkilön koko nimellä, jotta sukupuoli tulee näkyväksi myös lähdemateriaalien käytössä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Teemaan (TL5/10.1) ja sen myötä koordinaatiohankkeen sisältötyöhön on sisään rakennettu sosiaalisesti kestävän kehityksen tukeminen. Kehittämishankkeilla vähennetään rakennetyöttömyyttä, eriarvoistumisen ja terveyserojen kasvua. Yhdenvertaisuus on koko toiminnan ytimessä. Tämä on välillinen tavoite, koska kaikissa teeman kehittämishankkeissa on tavoitteena lisätä esimerkiksi osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien tai nuorten työkykyä ja työssäoloastetta ja muiden palkkatyöelämän ulkopuolella olevien osallisuutta työelämään. Tässä teemassa kaikki toiminnot kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. THL:n verkkoviestinnässä ja materiaaleissa otetaan huomioon saavutettavuusdirektiivin vaatimukset. Palvelu on esteettömyyssuositusten mukaista tasoa AA. Palvelussa on esimerkiksi riittävät kontrastit. THL:n Sokran sivuilla julkaistaan vain saavutettavassa muodossa olevia dokumentteja. Sokran tilaisuuksissa sekä Sokran työntekijöiden esityksissä muissa seminaareissa käytetään esteettömiä esitysmateriaaleja. Sokran viestintä kiinnittää erityistä huomiota tähän ja kouluttaa Sokran työntekijöitä tekemään saavutettavia dokumentteja sekä seuraa saavutettavuuden toteutumista dokumenteissa. Koordinaatiohankkeen kokouksissa ja tilaisuuksissa otetaan huomioon esteettömyys. Järjestettävien tilaisuuksien esteettömyystiedot ovat osa tilaisuuden kutsua ja kuvausta. Thl.fi-verkkopalvelussa on maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus -aiheosio, jonka tarkoituksena on edistää monikulttuuristen väestöryhmien, esimerkiksi maahanmuuttajien ja kieli- ja kulttuurivähemmistöjen (mm. romanit, saamelaiset) terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja hyviä näyttöön perustuvia käytäntöjä verkkopalvelun käyttäjille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja palvelujärjestelmän toimivuus edistävät yhteisöjen toimintaa ja sitä kautta paikallisen kulttuuriympäristön vahvistumista. Kulttuurisesti kestävää kehitystä tuetaan välillisesti kehittämishankkeiden kautta edistämällä eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta työelämässä ja yhteiskunnassa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen ei kuulu hankkeen toimenpiteisiin. | ||
Sokra-koordinaatiohankkeen taustana oli aikaisemman Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmakauden arvioinnissa tehty havainto, että rakennerahastotoiminnassa on tarvetta tukirakenteelle tai koordinaatiomallille. Sokra-koordinaatio toimi rahoituskaudella 2014–2020 tällaisena tukirakenteena vuodesta 2014 lokakuusta vuoden 2023 elokuun loppuun asti, koska osa rakennerahastokauden hankkeista jatkoi toimintaansa vuoden 2023 loppuun asti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) yhteinen Sokra-koordinaatiohanke oli ensimmäinen koko ESR toimintalinjaa 5 (TL5, sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) koordinoinut hanke. Sen toiminta oli alusta alkaen oppimisprosessi, jossa käytäntöjä haettiin ja toimintamalleja kehitettiin yhteistyössä TL5-kehittämishankkeiden kanssa. Pitkän koordinaatiohankkeen kuluessa myös tavoitteet kehittyivät, ja jotkin niistä nousivat tärkeämmiksi hankkeen eri vaiheissa ja toisten painoarvo heikkeni.
Sokra tuki TL5:n alueellisten ja valtakunnallisten kehittämishankkeiden tuloksellisuutta, kuvasi, arvioi ja julkaisi Innokylässä yhdessä kehittämishankkeiden kanssa niiden kehittämiä toimintamalleja, tuotti tietoa heikoimmassa asemassa olevien osallisuudesta ja huono-osaisuudesta Suomessa sekä kehitti tutkimukseen perustuvia osallisuuden edistämisen toimintatapoja ja työkaluja. Sokra välitti ja tuotti tietoa hanketoimijoille ja päätöksentekijöille palvelujärjestelmän kehittämiseksi.
Koko koordinaatiohankkeen toiminta-ajan palvelujärjestelmä ja -rakenne oli muutoksessa. Hanke pystyi muokkaamaan toimintaansa ja löytämään positiivisen roolin uudistustyön monissa vaiheissa. Sokra onnistui pitämään uudistustyössä esillä heikommassa asemassa olevien osallisuusnäkökulmaa ja viemään toimintamalleja ja -käytäntöjä uusiin rakenteisiin hyvinvointialueille. Näin tuettiin heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Hankkeen keskeisimpiä tuloksia olivat: Osallisuuden teoreettinen viitekehys, osallisuuden kokemusta mittaava osallisuusindikaattori, laadullinen Pienet onnistumistarinat -arviointityökalu, osallisuuden edistämisen mallit eli laajat teemakokonaisuudet, joihin linkitettiin 101 arvioitua ja Innokylä-verkkopalvelussa julkaistua osallisuuden edistämisen lupaavaa käytäntöä eli osallisuuden palasta, sekä Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto. Sokra-hanke tuotti kehittämiensä tutkimuksellisten työkalujen avulla uutta tietoa ihmisten osallisuuden kokemuksesta ja sen yhteyksistä hyvinvointiin. Osallisuustieto ja osallisuuden edistämisen työkalut koottiin hankkeen päätteeksi Osallisuuden edistäjän oppaaksi (THL 2023).
Sokran ansiosta käsitys osallisuudesta on selkeytynyt ja saanut kaipaamansa raamit, osallisuuden painoarvo on lisääntynyt ja tieto osallisuuden edistämisen keinoista on levinnyt. Ymmärrys osallisuuden kokemuksen merkityksestä yksilön hyvinvoinnille ja laajemmin yhteiskunnalle ja kansantaloudelle on vahvistunut, ja Sokran työkalujen avulla ymmärrystä voidaan jatkossa entisestään syventää esimerkiksi vaikuttavuusarvioinneilla ja seurantatiedoilla. Sokran tuottamat työkalut ovat laajasti käytössä. Esimerkkisi osallisuusindikaattorin on ottanut käyttöön noin 200 tahoa Suomessa ja osallisuuden viitekehystä esittelevään julkaisuun on viitattu sadoissa sosiaali- ja terveysalan opinnäytteissä.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi