|
|
|
Hankekoodi: S20213
Hankkeen nimi: Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen: toimintamalleja pk-yrityksille
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 28.2.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0220266-9
Jakeluosoite: Topeliuksenkatu 41 a A
Puhelinnumero: 0304741
Postinumero: 00250
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.ttl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JANHONEN MINNA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0438243391
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on lisätä pienten ja keskisuurten kasvuyritysten ja kasvuhakuisten startup-yritysten ymmärrystä henkilöstöjohtamisen merkityksestä osana yrityksen tavoitteellista toimintaa. Hankkeessa lisätään yritysten valmiuksia kehittää omia henkilöstöjohtamisen menetelmiään oma toimintaympäristö huomioiden. Pienten ja keskisuurten kasvuyritysten henkilöstöjohtamisen kehittämisen taustalla on ajatus siitä, että kasvuvaihe edellyttää yritysten henkilöstöjohtamiselta usein ketteryyttä eli nopeaa ja tilanteen mukaan muuttuvaa, yrityksen tavoitteisiin kytkettyä, reagointia. Ketterät toimintatavat tukevat yhdessä tekemistä, ihmisten oppimista, luovuutta sekä kykyä kehittää ja innovoida. Tietoa ketterien menetelmien käytöstä pienissä ja keskisuurissa kasvuyrityksissä on vähän, mutta tulokset niiden sopivuudesta ovat erittäin lupaavia.
Tarpeet hankkeelle nousevat pienten ja keskisuurten kasvuyritysten omista toiveista ja kokemuksista.
Hanke koostuu kolmesta osasta:
1. Hankkeessa koostetaan tietoa kasvuyritysten henkilöstöjohtamisen periaatteista, ratkaisuista ja käytännöistä: kerätään haastatteluaineistoa jo kasvuvaiheen kokeneilta yrityksiltä sekä analysoidaan valmiita kasvuyritysten toimintaa kuvaavia aineistoja
2. Viidessä kasvuvaiheen yrityksessä (6-53 henkilöä) pilotoidaan ensimmäisessä vaiheessa koostettuja henkilöstöjohtamisen periaatteita, ratkaisuja ja käytäntöjä niiden tarpeisiin soveltuvasti muokaten. Henkilöstöjohtamisen kehittämistä toteutetaan henkilöstöä osallistaen, toimintaympäristö huomioiden ja yrityksen suunnitelmallisen kehittämisen osana.
3. Tietoa kasvuyritysten hyödyntämistä ketteristä henkilöstöjohtamisen periaatteista, ratkaisuista ja käytännöistä, joita on pilotoinnin avulla muokattu ja sovellettu, välitetään pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille sekä kasvuhakuisille start-upeille ympäri Suomea kehittämistyöpajoissa ja niissä koottavissa verkostoissa. Verkoston toiminnan käynnistämiselle tarjotaan tukea yhteisömanageroinnin keinoin.
Hankkeesta viestitään aktiivisesti läpi hankkeen. Viestinnässä hyödynnetään monipuolisia julkaisutapoja ja -kanavia erilaisten kohderyhmien tavoittamiseksi.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa liiketoimintaosaamisen kehittämiseen liittyen. Alueelliset kehittämistyöpajat järjestetään yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Tietoa tuloksista levitetään yhteistyössä ELY-keskusten, yrittäjäjärjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.
Hankkeen eri vaiheissa toteutuvat sukupuolten välisen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteet. Hanke tukee elinkeinorakenteen vahvistumista valtakunnallisesti. Kiinnitämme huomiota työhyvinvoinnin kehittämiseen osana kasvuyritysten toimintaa. Työhyvinvointi on tärkeä työelämän arvo, jonka avulla voidaan luoda pohjaa kestävälle yritystoiminnalle.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat
1. pilottiyritysten henkilöstö
2. alueellisten työpajojen osallistujat, jotka ovat pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä ja kasvuhakuisia start-uppeja.
Kyseessä on valtakunnallinen hanke. Selvitysosan haastateltavat tulevat olemaan eri puolelta Suomea. Pilottiyritysten kotipaikkakunnat ovat Turku (1 yritys), Jyväskylä (1 yritys, Espoo (1 yritys), Tampere (1 yritys) ja Kemi (1 yritys). Kolmosvaiheen kehittämisorientoituneita työpajoja on tavoitteena pitää jokaisessa ELY-keskuksessa (15 kpl), jolloin pienillä ja keskisuurilla kasvuyrityksillä ja kasvuhakuisilla yrityksillä ympäri Suomen on mahdollista osallistua hankkeen kehittämistoimenpiteisiin.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat
1. Kaikki Suomen kasvuyritykset ja kasvuhakuiset yritykset
2. Työelämä 2020 –verkosto, ELY-keskukset
3. Yrittäjäjärjestöt, uusyrityskeskukset
4. Yrityshautomot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 161 045
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 096
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 214 728
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 213 463
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 90
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 85
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Kehittämällä pk-yritysten henkilöstöjohtamista, tuemme myös yritysten ja niiden kautta elinkeinorakenteen vahvistumista valtakunnallisesti. Taloudellinen kestävyys ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen, vaan henkilöstöjohtamisen kehittymiseen(välillinen vaikutus). Hankkeen pilotoinneissa kumppanina toimivat alueelliset kehittämisyhtiöt. Hankkeen kolmannessa vaiheessa tietoa ketterästä henkilöstöjohtamisesta levitetään ympäri Suomen alueellisissa työpajoissa ja niissä syntyvien verkostojen kautta (välitön vaikutus). Tiedottamistoiminta ulotetaan ympäri Suomen (välillinen vaikutus). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 5 |
| Hankkeessa kehitettävät ketterän henkilöstöjohtamisen mallit vaikuttavat kasvuyritysten kykyyn johtaa henkilöstöään kestävällä tavalla (välitön vaikutus). Henkilöstöjohtamisen kehittämisellä on pitkäaikaisvaikutuksia, jotka näkyvät henkilöstön hyvinvoinnissa ja vaikuttavat myönteisesti taloudelliseen menestykseen (välillinen vaikutus). Hankkeessa koottava nettisivusto jää elämään hankkeen jälkeenkin ja tarjoaa osaltaan hankkeessa tuotettavaa aineetonta materiaalia kaikkien käyttöön (välillinen vaikutus).Työhyvinvoinnin kehittyminen yrityksissä on keino vahvistaa hyvinvointia arvona työelämässä, mikä välillisesti takaa hyvinvoinnin edellytyksiä myös tulevien sukupolvien työelämässä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Yksi hankkeen tavoitteista on edistää kasvuyritysten henkilöstön hyvinvointia sekä siihen liittyvää tietoutta. Pilottiyrityksissä ja kehittämistyöpajoihin osallistuvissa yrityksissä vaikutukset ovat suoria, tiedon välityksen kautta ne ovat välillisiä. Hankkeen kehittämismenetelmät ovat osallistavia: pilottiyrityksissä henkilöstöä osallistetaan mukaan kehittämistoimintaan. Kehittämistyöpajat ovat myös luonteeltaan osallistavia. (välitön vaikutus) | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| ks. kohta 13.1. sukupuolten tasa-arvo | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Hankkeessa kannustetaan kaikkia kasvuorientoituneita yrityksiä osallistumaan hankkeen eri erivaiheisiin, mutta siinä ei toteuteta positiivista erityiskohtelua (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009) minkään ryhmän osalta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeessa lisättiin pienten ja keskisuurten yritysten sekä kasvuhakuisten startup-yritysten ymmärrystä henkilöstöjohtamisen merkityksestä osana yrityksen tavoitteellista toimintaa tarjoamalla tähän liittyvää tietoa ns. edelläkävijäyritysten tavasta toimia. Hankkeessa myös lisättiin yritysten valmiutta kehittää omia henkilöstöjohtamisen menetelmiään oma toimintaympäristö huomioiden tarjoamalla malleja siitä, miten muissa vastaavissa yrityksissä on toimittu, mutta kuitenkin korostaen jokaisen työpaikan ainutlaatuisuutta ja tarvetta räätälöidä mallit kullekin yritykselle sopivaksi. Hankkeessa oli kolme vaihetta: ensimmäisessä vaiheessa teimme 15 haastattelua, joissa kartoitimme ketterien kasvuyritysten tapaa johtaa henkilöstöä. Analysoimme myös Internet-ainestoa (blogikirjoituksia) samaan teemaan liittyen. Lisäksi analysoimme Tampereen yliopiston keräämää Meadow-aineistoa, josta tuotimme "Kasvuyritys työpaikkana" -esitteen, sekä laajemman, samaa aihepiiriä sukupuolinäkökulmasta tarkastelevan powerpoint -esityksen. Toisessa vaiheessa pilotoimme viidessä ns. alkavan kasvuvaiheen yrityksessä haastattelujen ja nettiaineiston pohjalta koostamiamme ketterän henkilöstöjohtamisen periaatteita ja käytäntöjä niiden omaan toimintaan soveltuvaksi muokattuna. Kolmannessa vaiheessa teimme 13 työpajan kiertueen ympäri Suomen. Hankkeen loppujulkaisuna tuotimme Johtotähti -työntekijälähtöisen kulttuurin luotsaajan oppaan, joka koostuu käytännönläheisestä, runsaasti konkreettisia vinkkejä ja esimerkkejä sisältävästä pelillistetystä nettisivustosta ja pdf-julkaisusta.
Kaiken kaikkiaan voimme todeta, että hanke onnistui hyvin: pilottiyritykset olivat tyytyväisiä kehittämistoimintaan (arvosanojen keskiarvo 3,5 asteikolla 0-5) ja myös alueelliset työpajat onnistuivat hyvin (arvosana 4,1 asteikolla 1-5). Pilottiyrityksissä tekemämme syvällinen kehittämistyö on saanut aikaiseksi myönteistä muutosta yritysten tavassa johtaa henkilöstöä. Hankkeen käytännönläheinen loppujulkaisu on osoittautunut suosituksi, sitä on luettu ja ladattu paljon ja siitä on saatu kehuvia kommentteja. Myös ohjausryhmä arvioi hankkeen hyvin onnistuneeksi. Hankkeen tulosten elämään jäämistä on edesautettu myös siten, että hanke järjesti 10 paikkakunnalla ELYjen väelle infotilaisuuksia hankkeen tuloksista. Hanke on viestinyt runsaasti eri tavoin erityisesti sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeen välityksellä. Näin tieto tuloksista ja niiden pohjalta syntyneestä loppujulkaisusta on saavuttanut laajan yleisön.