![]() |
![]() |
Hankekoodi: S20211
Hankkeen nimi: Haasteellisen palveluohjauksen kehittämishanke SARASTE
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2015 ja päättyy 31.12.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0165116-3
Jakeluosoite: Raatihuoneenkatu 8-10, PL 33
Puhelinnumero: 015 1941
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mikkeli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PATAMA PEKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447942270
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
SARASTE-hankkeella kehitetään ja vakinaistetaan Työvoiman palvelukeskus Reitissä muotoutunut palveluohjausmalli. Palveluohjauksen kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset joita yhdistää päihdetausta ja motiivi normalisoida oma arkielämä niin, että työelämä on mahdollista. Yhdistävänä tekijänä hankkeen asiakkailla on myös se, ettei heillä ole kokemusta itsenäisestä ja yhteiskuntaan sitouttavasta aikuisiän vaiheesta.
Hanke toteuttaa vahvaa palveluohjausta, jossa asiakkaat ohjataan palveluverkoston palveluihin varmistaen, ettei kyseinen palvelu jää yksittäiseksi vaan se on yhdistettynä muihin asiakkaan kuntoutumistavoitetta edistäviin palveluihin. Palveluohjauksen luonteeseen kuuluu kokonaisvaltaisuus ja reaktiivisuus. Asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toisaalta halutaan varmistaa myös se, ettei palveluverkosto joudu palvelutilanteisiin, joilla ei ole saavutettavissa mitään merkittävää hyötyä.
Hankkeen keskeisin tulos konkreettisen asiakastyön ja siihen liittyvien myönteisten vaikutusten lisäksi tulee olemaan kehitetty palveluohjausmalli. Mallia kehitetään siltä pohjalta, että se olisi mahdollista ylläpitää jatkossa vakinaisena toimintana osana Mikkelin kaupungin hyvinvointistrategiaa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olisivat pääasiallisesti alle 35-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla päihdetausta vaikuttaa arkielämän toteutumiseen. Kohderyhmällä on paljon työikää jäljellä, mutta varmuutta sen toteutumiseen työelämässä ei ole. Kohderyhmään kuuluvissa on päihteiden käytöstä kuntoutuvia, joiden haasteena on arkielämän sisältöjen rakentuminen tavalla, joka tukee työelämään sosiaalistumista. Retkahduksien aiheuttamat ongelmat palvelujen järjestämisessä ja toisaalta asiakkaan oman käyttäytymisen osalta ovat hankkeen tavoitteiden määrittäjiä.
Kohderyhmään kuuluu myös nuoria aikuisia, joilla päihteiden käyttö ei ole vielä ottanut vahvaa otetta arkielämästä, mutta toimettomuus, sosiaalinen ympäristö ja muut tekijät kohottavat todennäköisyyttä sille, että myös päihteiden käyttö saattaa lisääntyä ongelmakäytöksi. Tämän kehityskulun katkaiseminen ja valintojen tukeminen oikeaan suuntaan ovat osa hankkeen kautta toteutettavaa palveluohjausta.
Kohderyhmää määrittää myös se, että hankkeen asiakkaalla on asiakkuus johonkin viranomaistahoon, mutta kyseinen viranomainen ei pysty yksinään asiakkaan palvelutarvetta ratkaisemaan. Tai jos tahoja on useampia, niin kyseisten toimijoiden keskinäinen koordinaatio on puutteellista.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeen asiakkaan lähiomaiset tai muut läheiset, jotka kantavat huolta asiakkaan tilanteesta. Päihdetaustaisten nuoren aikuisen elämäntilanne sitoo yleensä lähiomaisten voimavaroja. On myös mahdollista, että huoli omaisesta aiheuttaa henkistä uupumista ja sitä kautta vaikeuksia omalla työpaikalla.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös ne asiakaspalvelijat, joilla ei ole kykyä eikä aikaa tunnistaa asiakkaan palvelutarvetta. Usein päihdetaustaisen asiakkaan palvelu aiheuttaa jopa pelkotiloja tai turhia ennakkoluuloja. Hankkeen kautta annettu palveluohjaus liennyttää näitä tilanteita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 424
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 152 001
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 240 813
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 217 334
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite: Kunnanmäki 7
Postinumero: 50600
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 68
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 3 |
Nuorten aikuisten työvoimassa pitäminen on alueen elinkeinorakenteelle tärkeää työvoiman riittävyyden kannalta ja toisaalta ongelmaan liittyvien hoitokustannusten säästön kannalta. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
Nuorten aikuisten päihdeongelmat koskettavat kohderyhmää laajempia joukkoja. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
TYP Reitin toiminnan tuloksena oli noussut esiin pitkäaikaistyöttömien työllisyyden hoidossa ongelmakohtia. Saraste-hankkeen tavoitteena oli kehittää ja vakinaistaa TYP Reitissä muotoutunut päihdeongelmaisten asiakkaitten palveluohjausmalli. Hankkeen tarkoituksena oli toteuttaa vahvaa palveluohjausta, jossa päihdeongelmaiset asiakkaat ohjattaisiin palveluverkoston palveluihin. Tarkoituksena oli kiinnittää huomiota asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen ja vastata siihen kokonaisvaltaisesti ja reaktiivisesti.
Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluiden Saraste-hanke oli ESR-rahoitteinen kaksivuotinen haasteellisen palveluohjausmallin kehittämishanke. Hankkeessa työskenteli kaksi palveluohjaajaa. Asiakkaat hankkeeseen ohjautuivat pääsääntöisesti TYP-Reitin kautta yhteisen (Saraste + TYP Reitti) palvelutarvearvion mukaisesti. Hankkeen päämääränä oli omien asioittensa hoitamiseen motivoituneen asiakkaan palvelupolun selkiyttäminen. Saraste-hanke keskittyi pääsääntöisesti niiden asiakkaiden palveluohjaukseen, joiden palvelutarpeeseen liittyi myös päihdepalvelutarve.
Asiakkaita Saraste-hankkeeseen ohjautui 39, joista 26 oli miehiä ja 13 naisia. Lisäksi palveluohjauksen piiriin tuli yksi miesasiakas, jolta ei saatu hankkeen suostumuslomakkeeseen allekirjoitusta. Kaikki asiakkaat olivat mikkeliläisiä. Hankesuunnitelmaan oli kirjattu asiakasmäärän tavoitteeksi 80 asiakasta, mutta jo hyvin alkuvaiheessa hanketyöskentelyä kävi ilmi, ettei yksilökohtaista palveluohjausta voi toteuttaa niin suurelle asiakasmäärälle. Hankkeen molemmalla työntekijällä oli noin 20 asiakasta, mikä mahdollisti hyvinkin tiiviin yhteistyön asiakkaan kanssa.
Hankkeen tuloksena pystyttiin toteamaan, että pitkäkestoisella, parityöhön perustuvalla palveluohjausmallilla pystytään vaikuttamaan myönteisesti myös erityisen haastavassa elämäntilanteessa olevia niin, että mahdollisuus parempaan elämänuraan on mahdollista. Kohdistetulla palveluohjausmallilla on mahdollista myös säästää palvelujärjestelmää tuloksettomilta asiakaskontakteilta.