|
|
|
Hankekoodi: S20151
Hankkeen nimi: LAB-oppimisympäristöjen kehittäminen (LABDEV)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Kulttuurialan osasto, Kotkantie 1
Puhelinnumero: 010 27 21030
Postinumero: 90250
Postitoimipaikka: OULU
WWW-osoite: http://www.oamk.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heikki Riikonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tiimipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5979873
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
LAB-oppimisympäristöjen kehittämishanke (LABDEV) on kolmivuotinen toimintamallin kehittämishanke, joka keskittyy koulutuksen, työelämäyhteyksien sekä yrittäjyyskasvatuksen tehostamiseen korkeakoulumuotoisessa opetuksessa. Kehittämisidea perustuu Oulu Game Labissa kehitettyyn toimintamalliin, joka on onnistunut toteuttamaan vuodesta 2012 lähtien menestyvää pelialan koulutusta ja tuottanut uusia yrityksiä, pelidemoja ja -konsepteja sekä pelialan ammattilaisia toimialan tarpeisiin. Tämä ainutlaatuinen koulutusmalli liittää yhteen monialaiset opiskelijaryhmät eri aloilta sekä eri taustaiset ammattilaiset, jotka saavat täydennys- ja muuntokoulutusta toimialakohtaisten konseptien ja tuotesuunnittelun toteuttamiseksi.
LABDEV-hankkeessa perustettavien uusien LABien teemat ovat alustavasti:
- LifeLAB (terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvät tuotteet ja ratkaisut)
- EnviLAB (monialaiset ympäristö- ja energia-alan ratkaisut yrityksille)
- EduLAB (oppimistuotteet ja -ratkaisut vientituoteyrityksille)
- DigiLAB (digitaalisten sisältöjen demot ja ratkaisut)
LABDEV-hankkeessa kehitetään ja käyttöönotetaan uusi oppimisen toimintamalli, jota pilotoidaan ja evaluoidaan hankkeen aikana. Tätä toimintamallia ei ole vielä aiemmin sovellettu hankkeessa valituille toimialoille. Toimintamallin odotetaan luovan uutta yritystoimintaa, parempaa ja tehokkaampaa koulutusta sekä vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Toimintamallilla edesautetaan myös alueen muunto- ja täydennyskoulutusta.
Hankkeen toiminnan kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö sekä muu henkilöstö. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat 1) LAB-mallin kehittäminen, 2) pilottikoulutusjaksot, 3) evaluointi, 4) koulutusvientisuunnitelma, 5) kohderyhmän koulutus sekä 6) tiedotus ja viestintä.
Hankkeen toiminnan kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö, kohdetoimialoille suuntaavat henkilöt sekä yrityksistä hankkeen asiantuntijaverkostoon osallistuvat henkilöt. Opetushenkilöstö koostuu hanketoimijan omista työntekijöistä. Kohdetoimialoille suuntaavia henkilöitä ovat esimerkiksi hankkeeseen mukaan tulevat muunto- ja täydennyskoulutettavat henkilöt, ulkomaiset vaihto-opiskelijat sekä avoimen ammattikorkeakoulun kautta tulevat opiskelijat. Yhteistä näille ryhmille on, että he eivät kuulu ammattikorkeakoulun perusrahoituksen piiriin ja heidän koulutukselle ei ole olemassa muuta hankerahoitusta. Yrityksistä hankkeen asiantuntijaverkostoon kuuluvat henkilöt eivät ole mukana hankkeessa varsinaisina hyödynsaajina.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kohdetoimialojen yritykset. Toimialoina ovat terveysteknologia, energia ja ympäristöala, koulutusteknologia ja digitaalinen sisällöntuotanto (mm. auto- ja peliteollisuus, av-ala, markkinointiviestintä, tapahtumatuotanto). Hanke vaikuttaa toiminnallaan laaja-alaisesti em. toimialueella toimivien yritysten toimintamahdollisuuksiin luoden uusia työpaikkoja, liiketoimintamahdollisuuksia, uusia yrityksiä sekä osaamista. Kohdetoimialan yritykset osallistuvat hankkeeseen, mutta hankkeesta tuleva hyöty ei kuitenkaan kohdennu yksittäisiin yrityksiin vaan hanketoteuttajan toiminnan kehittämiseen. Toiminnan välillisenä erityiskohteena ovat alueella rakennemuutoksen seurauksena olevat elektroniikka- ja ICT-aloilla työskentelevät henkilöt, jotka ovat työttömyysuhan alla. LAB-mallisten koulutusten yhteyteen heille tarjoutuu mahdollisuus osallistua erillisrahoituksella tapahtuviin muunto- ja täydennyskoulutuksiin, joiden kautta työllistyminen uusille aloille tai omaan yritykseen muodostuu helpommaksi. Hanke vastaa äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamiin haasteisiin sekä vaikuttaa tätä kautta seutukunnan talouteen ja alueella olevan työvoiman mahdollisuuksiin hakea koulutusta vastaavaa työtä. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös kohdetoimialoille opintojaan suuntaavat opiskelijat, seutukunnan kunnat (Oulun kaupunki, lähialueet) sekä julkiset toimijat (BusinessOulu, Oulun innovaatioallianssi), PK-yritysten verkostot, BusinessKitchen ja sekä toimialoja edustavat järjestöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 525 219
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 504 672
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 663 345
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 630 839
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu, Muhos, Hailuoto, Tyrnävä, Lumijoki, Kempele, Liminka
Jakeluosoite: Business Kitchen, Torikatu 23
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: OULU
Suunniteltu: 32
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20
Suunniteltu: 242
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Hanke tukee aineettomien palveluiden kehittymistä ja kuluttaa luonnonvaroja vähemmän kuin aineellinen toiminta. Digitaaliset palvelut edustavat vähähiilistä taloutta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Hankkeessa toteutettavien sähköisten palvelujen katsotaan vähentävän tarvetta fyysiseen liikkumiseen, joka puolestaan säästää luonnonvaroja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 3 |
| Aineettomien palveluiden kasvu säästää luonnonvaroja ja vähentää saastumista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 3 |
| Aineettomat palvelut vähentävät materiaalien tarvetta ja jätteiden määrää | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 3 |
| Clean Tech ja Energia LABissa keskitytään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 6 |
| Hankkeen tarkoituksena on ensisijaisesti vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen muutokseen ja elinvoimaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 7 |
| Hankkeessa keskitytään ensisijaisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 3 |
| Aineettomat palvelut vähentävät liikkumisen ja materiaalien siirtoon tarvittavan logistiikan tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on toteuttaa sisällöllisesti mielenkiintoisia koulutuspilotteja, jotka hyvin onnistuessaan lisäävät toimijoiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 4 |
| LAB-muotoisella koulutuksella, johon osallistuu eri toimialojen edustajia arvioidaan olevan sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä vaikutus. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 4 |
| Koulutusten tarkoituksena on johtaa työllisyyteen, joka vähentää syrjäytymisriskiä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 2 |
| Oppimisen ja opettamisen kulttuuri uudistuu hankkeen vaikutuksesta. Hankkeella ei ole muita kulttuurisia vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 1 |
| Hankkeessa kehitettävillä tuotteilla ja palveluilla parannetaan ympäristöosaamista. Erityisesti tämä tapahtuu Clean Tech and Energy LAB -toiminnan kautta. | ||
LAB-oppimisympäristöjen kehittämishanke (LABDEV) oli kolmivuotinen toimintamallin kehittämishanke, joka keskittyi koulutuksen, työelämäyhteyksien sekä yrittäjyyskasvatuksen tehostamiseen korkeakoulumuotoisessa opetuksessa. Vuonna 2012 perustetun Oulu Game LABin ja rakennerahastojen ESR-ohjelman kautta osarahoitetun OGDA-hankkeen pohjalta tässä hankkeessa kehitetty ainutlaatuinen koulutusmalli liittää yhteen monialaiset opiskelijaryhmät eri aloilta sekä eri taustaiset ammattilaiset, jotka saavat täydennys- ja muuntokoulutusta toimialakohtaisten konseptien ja tuotesuunnittelun toteuttamiseksi.
Hankkeessa perustettiin kaksi uutta LABia (DevLAB, EduLAB) jotka kolmen vuoden aikana toteuttivat kahdeksan kappaletta lukukauden kestäviä pilottikoulutuksia seuraavilla toimialoilla: terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvät tuotteet ja ratkaisut, monialaiset ympäristö- ja energia-alan ratkaisut yrityksille, oppimistuotteet ja -ratkaisut vientituoteyrityksille sekä digitaalisten sisältöjen demot ja ratkaisut.
Toimintamalli loi parempaa ja tehokkaampaa koulutusta, vastaavuutta työelämän tarpeisiin sekä uutta yritystoimintaa. Toimintamallilla edesautettiin myös alueen muunto- ja täydennyskoulutusta. Hankkeen tärkein tulos on pysyvän mallin sisällyttäminen ammattikorkeakoulun opetukseen.
Hankkeessa kehitetty oppimismalli ja sen hyvät käytänteet palkittiin toteutusvaiheen aikana mm. seuraavasti:
Top Business Incubator - Managed by University -sarjan globaali sijoitus #20 ja kansallinen ensimmäinen sija, World Incubation Summit 2018, Toronto, Kanada (22-23.2.2018)
1. sija, Kansainvälisen yrittäjyyskeskusten konsortio Global Consortium of Entrepreneurship Centersin (GCEC) kilpailun yrittäjyyskoulutuksen ja pedagogisten innovaatioiden huippuosaamisen sarjan Kanadan Halifaxissa. (14.10.2017)
1. sija, ACPI: Maailman paras innovatiiviseen yrittäjyyteen valmentava koulutus, Malesian Kuala Lumpurissa. (27.4.2017) 2. Sija, Innovaatioiden ja yrittäjyyden koulutuksen sarja Euroopassa ACPI- konferenssiorganisaation toimesta v. 2016.
Hankkeen toiminnan kohderyhminä olivat ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö sekä muu henkilöstö. Hankkeen keskeiset toimenpiteet olivat 1) LAB-mallin kehittäminen, 2) pilottikoulutusjaksot, 3) evaluointi, 4) koulutusvientisuunnitelma, 5) kohderyhmän koulutus sekä 6) tiedotus ja viestintä.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi