|
|
|
Hankekoodi: S20131
Hankkeen nimi: Oman muotoinen koti
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 30.4.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0201256-6
Jakeluosoite: Hietaniemenkatu 9 B, PL 5000
Puhelinnumero: 09 3108900
Postinumero: 00099
Postitoimipaikka: HELSINGIN KAUPUNKI
WWW-osoite: http://www.nuoriso.hel.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUIKKA SUVI PÄIVIKKI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityissuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 334 2006
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Nuorten asunnottomuus kasvaa rajusti Helsingissä, kuten muissakin eurooppalaisissa suurkaupungeissa. Vakituisen asunnon puute vaikeuttaa merkittävästi sitoutumista työhön, koulutukseen ja ihmissuhteisiin. Alle 25-vuotiaita asunnottomia nuoria yhdistävät lastensuojelutausta, työttömyys, alhainen koulutustaso, päihdeongelmat ja maksuhäiriöt. Vaikka asunnottomia nuoria on Helsingissä vuositasolla vain muutama tuhat nuorta, asunnottomuus aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi miljoonaluokan yhteiskunnalliset kustannukset. Viralliset tilastojen mukaan asunnottomia nuoria arvioidaan Helsingissä olevan noin 1100, mutta viranomaisten arvioiden mukaan todellinen kokoluokka on kaksin- tai kolminkertainen.
Oman muotoinen koti -projektin tavoitteena on ratkaista nuorten asunnottomuus Helsingissä vuoteen 2018 mennessä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Helsingin kaupunki yhteistyössä Nuorisoasuntoliiton, Y-Säätiön ja Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -projektin kanssa. Hankkeella synnytetään kaupunkitasoinen ratkaisumalli nuorten asunnottomuuteen. Projektissa kehitetään toimivia ratkaisuja yhdessä vailla vakituista asuntoa olevien nuorten kanssa. Muotoilun keinojen avulla kokeillaan, miten tyhjät tilat muuntuvat nuorten asumiskäyttöön ja miten nuorisoasumisen avulla voidaan parantaa koko lähiympäristöä. Helsingissä tehtävien kokeilujen lisäksi hanke kartoittaa kansainvälisiä toimivia malleja.
Kohderyhmä ovat alle 25-vuotiaat nuoret ja itsenäistymisvaiheessa olevat, yli 16-vuotiaat nuoret. Hankkeen kehitystyöhön osallistuu noin 100 nuorta toimintavuoden aikana erilaisissa tehtävissä. Asunnottomuusongelman ratkaisemiseksi erilaisessa tilanteessa olevista nuorista muodostetaan ryhmiä, jotka hakevat yhdessä projektin toimijoiden ja työntekijöiden kanssa keinoja asumisongelmiin.
Välillisesti hankkeella on tavoitteena nostaa esille nuorten asumistarpeet ja kohtuuhintaisten asuntojen liian pieni tarjonta yhteiskunnallisena ongelmana.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Helsingin alle 25-vuotiaat asunnottomat nuoret. Erityishuomiota kiinnitetään lastensuojelun jälkihuollon toimenpiteiden kohteena oleviin nuoriin, maahanmuuttajataustaisiin ja sen lisäksi nuoriin, joiden asunnottomuus on esteenä työllistymiseen tai koulutuspaikan vastaanottamiseen. Erityisenä kohderyhmänä ovat oppisopimuksessa olevat nuoret, joiden asuntokysymyksen ratkaisuun yhteiskunnassa ei ole samanlaista järjestelmää, kuin varsinaisissa oppilaitoksissa opiskelevilla nuorilla on.
Hankkeen työskentelyn toinen varsinainen kohderyhmä ovat potentiaaliseen asumiskäyttöön soveltuvien kiinteistöjen omistajat.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat toiset nuoret, asunnottomuuden ongelman kanssa painiskelevat viranomaiset ja nuorten kanssa työskentelevät erilaisten organisaatioiden ja vapaaehtoisjärjestöjen toimijat.
Välillinen kohderyhmä ovat myös päättäjät, joiden toimenpiteillä asunnottomuuteen voidaan vaikuttaa. Näitä päättäjiä ovat sekä kunnallisen sektorin luottamushenkilöt samoin kuin valtakunnan tasolla toimivat päättäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 75 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 75 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 0 |
| Hankkeen tavoitteena on löytää Helsingin tyhjiä tiloja ja muuntaa niitä nuorten asunnoiksi. Tällä toimenpiteellä on välitön vaikutus luonnonvarojen kuten rakennusmateriaalien ja rakentamiseen liittyvän energian käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 0 |
| Pilotoitavien kohteiden valinnassa lähtökohtana on niiden saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteeksi asetetaan myös tietoisesti raideliikenteen varrelle suunniteltavat kohteet. Lämpöenergialähteenä etsitään kestäviä ratkaisuja, kuten kierrätysjätteistä saatava kaukolämpö, aurinkoenergia ja uusiutuvat luonnonvarat. Vanhojen alueiden hyödyntäminen tarkoittaa Helsingissä myös, ettei tarvitse rakentaa tulvariskialueille, kuten ranta-alueiden täyttämisen yhteydessä. Lisäksi hankkeessa haetaan mahdollisuuksia tarkastella viherkattorakentamista ja näin vähentää ilmansaasteita ja hulevesien määrää viemäriverkostossa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 10 |
| Lähtökohtana oleva tyhjien tilojen tarkastelu ja käyttöönotto säästää uudisrakentamisesta aiheutuvaa luonnon myllerrystä, kuten kasvillisuutta ja eliökantaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 10 |
| Kun tarkastelussa ovat jo rakennetut alueet, ei tulvavaarassa olevien rantojen täyttömaita tarvita lisää. Lisäksi hankkeessa haetaan mahdollisuuksia tarkastella viherkattorakentamista ja näin vähentää ilmansaasteita ja hulevesien määrää viemäriverkostossa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Helsingin kantakaupungin alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole ympäristöministeriön tietojen perusteella Natura 2000 alueita. Lähde: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B287235DF-8ADA-4DC4-9F28-382321675BE5%7D/91676 | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 0 |
| Koska hankkeessa haetaan rakennettuja ja olemassa olevia tiloja, pystytään jossakin määrin vähentämään syntyvää rakennusjätettä. Rakennusten muutostöitä ja –tarvetta arvioitaessa otetaan lähtökohdaksi, että ne olisivat mahdollisimman vähällä purku- ja korjausrakentamisella saatavissa asumiskäyttöön. Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi kasettimallirakentaminen, jolloin elementtejä voitaisiin tuottaa erilaisiin tiloihin ja niiden rakentamisessa minimoida turha jätteen syntyminen. Joka tapauksessa kaikkien jätteiden osalta toimitaan olemassa olevan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja kaikki syntyvä, kierrätykseen kelpaava jäte toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 0 |
| Hankkeen lähtökohtana on liittyminen kaupungin energialähteisiin. Hanketta koskevat samat tavoitteet kuin Helsingin kaupunki on asettanut uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja päästötavoitteisiin. Määräysten mukaisesti uuden talon tai korjaushankkeen laatu- ja energiatavoitteet määritellään aivan hankkeen alussa. Ks. http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/rakentaminen/energiatehokkuus/uusiutuvat-energialahteet/ Hankkeen yhteydessä mietitään myös uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko/tuuliratkaisujen käyttömahdollisuudet. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Kohtuuhintaisen asuntokannan lisäys turvaa osaltaan työvoiman saamista ja pysyvyyttä. Tiivis kaupunkirakenne myös turvaa lähipalveluita, kun asuma-alueella on riittävästi potentiaalia esimerkiksi kauppa-, terveys- ja hyvinvointipalveluja ja korjauspalveluja tarvitsevia asukkaita. Kulutuksen ilmastovaikutuksia ja ohjauskeinoja on tutkinut mm. MMT Ari Nissinen (Ympäristö ja terveys 2013/44). Korjausrakentaminen ja nuorten osallistaminen sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon että viranomaisten toiminnan seurantaan ja siihen vaikuttamiseen edesauttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Perehtyminen kestävään kehitykseen liittyvään lainsäädäntöön, ohjeistukseen ja suositukseen lisää nuorten omaa tietoisuutta, miten sitä toteutetaan ja valvotaan. Elinkeinorakenteeseen vaikuttaminen mm. nuorten osuustoiminnallisten yritysten synnyn tukemiseen hankkeen eri vaiheiden yhteydessä on myös kestävää kehittämistä, kun ympäristömääräykset opitaan tuntemaan ja sisäistämään yhteisen tekemisen kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa tuotetaan aineettomia tuotteita ja palveluja koskien nuorten asumistarpeiden erityisyyttä. Näistä tärkein on nuorten itsenäisen ja omatoimisen asumisen tukeminen erilaisin verkostoitumistoimien avulla. Nuorten keskinäistä tietotaitoa hyödynnetään esimerkiksi muista maista ja kulttuureista tulevien nuorten osaamisen kartuttamiseen suomalaisista asumismuodoista ja tavoista. Nuorten asunnottomuuden ratkaisua varten tarvittavien palvelujen kehittäminen, kuten ohjaus- ja tukitoimien kehittämisen avulla luodaan osaamista eri virkamiesten ja kolmannen sektorin toimijoiden tarpeisiin. Neuvonta, yhteisöllisyys ja läsnäolo edustavat aineettomia hyvinvointiin liittyviä palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 0 |
| Tiivis kaupunkirakenne vähentää kaiken kaikkiaan liikkumisen tarvetta ja on siten kestävää kehitystä. Nuorten asumisratkaisujen kartoituksessa ja suunnittelussa pääpainopiste on liikenteellisesti toimivat ratkaisut. Se tarkoittaa kohteiden sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Erityistavoitteena on esimerkiksi kevyen liikenteen suosiminen, kuten jalkaisin ja pyörällä kulun mahdollistaminen kaikkien kohteiden osalta. Joukkoliikenteen osalta pääpaino asetetaan raideliikenteen varrelle sijoittuviin kohteisiin. Hankkeen aikana saadaan kokemusta ja tietoa nuorten omista toiveista ja käytänteistä liikkumisessa ja logistisissa tarpeissa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää suoraan jatkossa, kun nuorten asumiskohteita suunnitellaan ja rakennetaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa tuotetaan ratkaisuja nuorten tarpeeseen kohtuuhintaisista asunnoista. Nuorten asunnottomuus Helsingissä kulminoituu heikko-osaisuuteen, maahanmuuttajiin ja nuoriin, joilla on ongelmia elämänhallinnassa. Hankkeen toimenpiteillä edistetään juuri näiden nuorten mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään, koulutukseen ja yhteiskunnan toimintaan. Asunto on ihmisen perustarve ja ratkaisevassa asemassa oleva hyvinvoinnin edistäjä. Hankkeeseen liittyvät menetelmät nuorten keskinäisen verkoston vahvistamisesta ja yhteistoiminnasta toimivat samoin ennaltaehkäisevänä hyvinvoinnin edistäjänä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 0 |
| Nuorten asunnottomuusongelman ratkaisuun tähtäävät toimenpiteet ehkäisevät sosiaalista segregaatiota siten, että vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten mahdollisuus saada pysyvä asunto tilapäisratkaisujen sijasta edesauttaa pysymistä työelämässä. Se myös edistää koulutukseen osallistumista ja siinä onnistumista ja siten vaikuttaa välillisesti nuoren tulevaisuuteen ja osaamisen ja itsetunnon vahvistumiseen. Lisäksi nuorille suunnattujen asumisratkaisujen erityisluonteen huomioimisella voidaan edesauttaa muualta Suomesta tai toisista maista Helsinkiin muuttavien nuorten integroitumista kaupunkiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Nuorten asumistaso on tutkimusten mukaan keskivertoa alhaisempi. Vaikeus syntyy mm. ahtaasti asumisesta, asumisesta vanhempien taloudessa itsenäistymisen mahdollisuuden puuttuessa tai asumisesta laitosmaisesti asuntoloissa tai täydellisestä asunnottomuudesta. Yksi suurimmista henkisistä rasitteista on turvallisuuden ja yksityisyyden suojan puuttuminen. Aineellisen yhdenvertaisuuden puuttumisesta nuori toipuu nopeammin olosuhteiden korjautuessa, mutta henkiset koettelemukset jättävät pysyviä jälkiä elämään. Nuorten asunnottomuuskysymyksen ratkaisulla voidaan välittömästi parantaa yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumista ja vahvistaa nuorten itsenäistymistä tasavertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 0 |
| Rakennettuihin, tyhjiin tiloihin liittyy kaupungin monimuotoinen kerroksellisuus, joka on osa kaupunkimiljöötä. Mikäli muutettava kohde on esimerkiksi rakennuksessa, jolla on ollut oma paikkansa kulttuuriympäristössä, on sen säilyttämisellä ja uusiokäytöllä erityinen kulttuurinen arvo ja merkitys kaupunkilaisille. Julkiset rakennukset, kuten esimerkiksi sairaalat ja koulut, ovat useimmiten olleet usean sukupolven ajan samassa paikassa ja niihin liittyy asukkaiden henkinen muisti. Kulttuuriympäristön mielekkäällä säilyttämisellä lisätään ihmisten henkistä hyvinvointia ja luodaan ylisukupolvisia ketjuja. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 0 |
| Rakennusmiljööt ja niiden merkitys kaupungin asukkaille samoin kuin niiden saneeraus ja muunneltavuus tuottavat ympäristöosaamista, josta voi hyötyä seuraavassa kohteessa. Rakentamiseen on liittynyt aiemmin esimerkiksi huomattava määrä sittemmin ihmisille ja eläimille vaarallisiksi todettuja materiaaleja. Korjausrakentamisessa näin seikkoihin voidaan törmätä ja niiden riskit on tutkittava ja arvioitava ennakolta. Hankkeessa lähdetään siitä, että kohteiden arviointi, suunnittelu ja toimenpiteiden valmistelu tehdään täysin ammattimaisesti ja tinkimättömästi. Näiden hankintojen yhteydessä ympäristöosaaminen asetetaan yhdeksi tarjouskilpailujen kriteereistä. Myös hankkeessa mukana olevien nuorten ympäristöosaaminen kehittyy, kun heidät otetaan mukaan eri vaiheiden valmisteluun ja käsittelyyn. Ympäristökriteereiden huomioiminen, osaaminen ja ymmärtäminen luo nuorille tulevaisuudessa vahvistavaa osaamista. | ||
Oman muotoinen koti –hankkeen keskeisimmät toimintamuodot olivat hankekaudella 1.2.2015-30.4.2016 asumiskokeilut. Virallisia asumiskokeiluja tehtiin kolme, 1. Vartiosaaren kausiasuminen 2. Kannelmäen kimppa-asuminen ja 3. Nuorten ja vanhusten yhteisasuminen palvelutalo Rudolfissa. Hankkeessa toteutettiin asumiskokeiluja pilottikohteiden kautta. Erityisesti Helsingin kaupungin asunnot Oy:n ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa tehdyt kokeilut tarjosivat nuorille konkreettisia ja pysyviä asuntoja ja toimivat toimintamallin, jonka avulla tehtyjä kokeiluja voidaan laajentaa.
Muita uudenlaisiin asumisvaihtoehtoihin etsittyjä ratkaisuja olivat elokuussa 2015 Vantaa Mikkolassa järjestetyillä Lähiöfestivaaleilla nuorten kanssa tehty asumisinstallaatio sekä syyskuussa 2015 Helsinki Design Weekillä pidetyn työpajan tuotokset.
Nuoret olivat keskeisessä roolissa hankkeen eri toiminnoissa ja nuorten asunnottomuus ja sen eri puolet huomioitiin aiempaa paremmin julkisessa keskustelussa hankkeen saamaan laajan medianäkyvyyden myötä. Aktiivisen viestinnän ja onnistuneiden asumiskokeilujen vuoksi syntyneen laajan medianäkyvyyden kautta yhteiskunnallinen asennemuutos vauhdittui. Hankkeessa tehtyjen erilaisia tahoja yhteen tuovien kokeilujen voi katsoa esimerkiksi vähentäneen puhetta hankalasta byrokratiasta ja tarkoituksenvastaisista pykälistä.
Hankkeen ydinongelmasta, nuorten vaikeasta asumistilanteesta huolimatta viestinnässä keskityttiin tuomaan nuorten voimavaroja esille kielteisen puheen sijaan. Tällä voi katsoa olleen myönteinen vaikutus niin nuoriin itseensä, nuorten maineeseen liittyen yleisemmin kuin hankkeeseen.
Yleisesti ottaen nuorten vaikea asumistilanne sai hankkeen kautta näkyvyyttä ja tietoisuus ilmiöstä kasvoi. Tätä kautta nuorten kysymykset saivat lisää painoarvoa päätöksenteossa ja erilaisista asumistarpeista puhuttiin enemmän. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli löytää aukkoja asumiseen liittyvästä normistosta. Hankkeen kokeilut kohdistuivat olemassa olevien asumismuotojen väliin ja niillä kokeiltiin myös järjestelmään liikkuvuutta.